Ulkomaalaiset kuvat vaativat lähdekritiikkiä

Rijksmuseumin kokoelmissa tuli vastaan vuodelta 1726 tällainen esitys Tukholman muodista.

Varsinkin naisen asu näyttää eksoottiselta. Kysyin asiantuntijamielipidettä ruotsinkielisestä 1700-luvun tutkijoiden FB-ryhmästä, jossa suurin osa kommentoijista piti tyyliä Ruotsia itäisempänä. Sama tekijä oli piirtänyt asuja laajalta alueelta ja tuskin perusti niitä henkilökohtaisiin havaintoihinsa.

Taustalla näkyvä Tukholma vahvistaa näkemystä aiemman kuvamateriaalin kierrättämisestä, sillä ruotsalaisten tutkijoiden mukaan siinä on mukana vuonna 1697 palanut linna.

Lisäys 19.1.2015 7:52. Etsiessäni 1600-luvun kuvitusta huomasin, että sama pukukuva on Skoklosterin linnan kokoelmista digitoidun Euroopan kartan marginaalikuvituksessa vuonna 1672.

 Siinä on myös näkemys saamelaisista

Tiedonvälitys oli runsas sata vuotta myöhemmin kehittyneemmällä tolalla, mutta Englannissa onnistuttiin silti Krimin sodan aikaan tuottamaan melko mielikuvituksellinen näkymä Helsinkiin. (Tämän on digitoinut Arkistolaitos: Kaupunkikartat (kokoelma) - Kaupunkikartat (kokoelma) - Helsingin kartat - A Birds Eye View of the City of Helsingfors and the Fortress of Sveaborg. (Helsinki Ic* 59/- -))

Suurin osa nykysuomalaisista tietänee, että Viapori ei näytä tältä:

Kaivopuistossa on jotain tunnistettavaa ja muistelen nähneeni jossain muussakin 1800-luvun kuvassa siellä tuulimyllyn. Mutta mitä piirtäjä on ajatellut sijoittaessaan observatorion (11) tasaiselle maalle?

Muu kaupungin kuvaamisen olisi pitänyt kartan avulla olla melko yksinkertaista, mutta en onnistu hahmottamaan siitä muuta tunnistettavaa kuin rannat.