Katastrofi Virossa vuonna 1220

Bernadottelandian julkkishistoriantutkija Dick Harrison päivittää blogiansa joka päivä. Ei niin kuin minä, vaan asiallisella tiedolla historiasta. Niin asiallisesta, että harvemmin tulee koko juttu luettua. Mutta tämän viikon otsikoista minuun tehosi "Katastrofen i Estland år 1220".

Tiesin kyllä mihin viitattiin, mutta miksi tapahtuma oli Harrisonin mielestä katastrofi? Alkukappaleen loppu antaa viitettä vastauksesta.

Många svenska bönder och fiskare bosatte sig ju bevisligen i Estland. Hur kom det sig att svenska kungar inte erövrade delar av landet?

Ta-daa. Jos ruotsalaiset muuttavat itään, niin Ruotsin kuninkaiden pitää valloittaa sama alue. Harrison kertoo tällaisesta yrityksestä. Se ei torpannut siihen, että Virossa jo valtaa pitäneet tanskalaiset tai saksalaiset olisivat panneet kovasti vastaan. Vaan siihen, että Saarenmaalta tuli porukkaa, joiden joukossa saattoi hyvin olla niitä Ruotsista muuttaneita. Nämä piirittivät Lealin eli Lihulan ja loppujen lopuksi saivat linnan vallattua. Satoja ruotsalaisia kuoli, eläköön (hetkellisesti) vapaa Viron kansa!

Valloitusvastaista iloani hieman varjostaa yksi seikka. Harrison toteaa, että todennäköisesti ruotsalaisten valloittajien mukana oli jaarli Karl den döve. Aikanaan läpikäymäni materiaalin perusteella hän kuoli nimenomaan Lihulan valloituksessa elokuussa 1220. Ja materiaalia kävin aikanaan läpi siksi, että mies on esi-isäni.

Christer Åhlin SHM

Jonka komea sinetti löytyi muutamia vuosia sitten ja pääsin sitä kerran Tukholman historiallisessa museossa ihailemaan. Sotaisissa esi-isissä on puolensa. Toisaalta voisin tuon vuonna 2007 tehdyn matrikkelipohjaisen hutkimuksenikin (*) vielä joskus tarkistaa. Tosin sitä ennen taisi olla 12 kirjahanketta jonossa.

* kirjan tekstin, jossa Karl den dove esiintyy, olen jo ehtinyt tänne blogiin kertaalleen kopsata.

Krinoliinista hopeavyöhön

Kesällä tarkastaessani Orpanassa ilmestynyttä krinoliinijuttuani uudelleenjulkaistavaksi kirjaani Suomen naisellista historiaa, päätin varmuuden vuoksi tarttua lukemattomien kirjojen pinossa makuutettuun Ildiko Lehtisen ja Pirkko Sihvon Rahwaan pukuun. Olisiko siinä kuitenkin jotain mainintaa aiheesta?

Asiahakemisto vakuutti ettei. Mutta kirjaa selaillessani sivulla 61 kiinnitti huomioni komeiden hopeavöiden kuvat. Kun tänne Tukholman oikeuspöytäkirjoista muotoilin kaksi juttua (tässä ja tässä), joissa moinen esiintyi, yritin hakea lisätietoa tuloksetta. Olisi ollut lähempänä kuin lähin (kiinteä) puhelin.

Lehtien ja Sihvon kuvaus alkaa keskiajalta, jolloin väljä puku kaipasi vyötä. Niitä heloitettiin varallisuuden mukaan messingillä tai jalometalleilla. Olaus Magnuksen historiassa minulta on jäänyt huomaamatta huomio, että "1500-luvulla sekä naiset että miehet kantoivat yleisesti kullasta tai hopeasta tehtyä vyötä". Ei tainnut koskea kaikkia yhteiskuntaluokkia?

Tullitilit 1500-luvun lopusta kertovat messinkivöiden tuomisesta Euroopasta.
Varsinais-Suomesta Lehtinen ja Sihvo ovat löytäneet muutamia asiakirjamainintoja hopeavöistä. Paimion Martinus-kirkkoherran leskellä Brita Matintyttärellä oli vuonna 1597 testamentattavana kaksi 30 luodin painoista hopeavyötä ja kullattu vyö. Mynämäellä pantattiin 1666 hakasolvella varustettu hopevyö, jonka lähes 30 helaa oli kiinnitetty punaiselle verkapohjalle. Hiittisissä talollisen leski Maria Grelsintytär sai vuonna 1707 perintönä 40 1/2 luotia painavan hopeavyön, jossa oli yhdeksän kullattua levyä ja nappiin päättyvä ketju.

Vöitä paloiteltiin perinnönjaossa viimeistään 1709 Kemiössä, jossa jaettavana oli Kristina Juhontyttären 42 luodin painoinen ja 19-helainen hopeavyö. Etelä-Karjalassa naiset käyttivät metallikoristeisia vöitä vielä 1800-luvullakin, sillä "Pohjois-Euroopan vanhakantaisen pukuperinteen säilyttäneillä alueilla, jonne 1600-luvun muotipuku ei levinnyt, jäi metalliheloin tai -nastoin koristettu vyö naisen puvun osaksi".

Miesten vöistä kerrottaessa (s. 174-176) ei metallinkäyttöä taustoiteta vaan kirjoitetaan

Helavyöt sydämen- ja tähdenmuotoisine riipuksineen olivat leimallisesti pohjalaisia. Helisevien messinkihelaisten sirkkavöiden suosio jatkui Vöyrillä 1700-luvulta 1800-luvun lopulle asti. [...] Tinanastakoristeisia nahkavöitä on saatu talteen Kerimäeltä. Lappavöitä pidettiin Savossa, Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Lapat eli helat ovat niissä miltei poikkeuksetta messinkiä, ja muodoltaan ne ovat joko sileitä neliskulmaisia tai neliskulmaisia ja ripustusreiällä varustettuja.

Krinoliinikuva. Constantin Guys: Woman with a Parasol (1860 - 1865). The J. Paul Getty Museum

Unter-upsieri Gustaf Idman tiedottaa

Unter-upsieri Gustaf Idman, joka asui "Lyhtyn Saaressa", oli lähettänyt tiedoksi kaksi asiaa, jotka julkaistiin Turun Wiikko-Sanomissa 20.1.1821. Ensinnäkin

Lyhtyn saaressa, joka on Kuuston Kappelin alustakuntaa, Piikkiön pitäjätä ja puoli 6:etta Suomen virstaa Turusta, löytyy Meren rannalla vastapäätä Kukkarin Salmea, korkea Vuori, jota Sannan Vuoreksi mainitaan. Vimeisen Lokakuun 2:sena päivänä, kello 5:en ja 6:en välillä jälkeen puolipäivän, lohkesi tämän vuoren nokasta 3 syltä korkea ja 5:tä leveä lohko, joka sillä voimalla putosi maahan ja linkountui mereen, että alla kasvavat kyynärän paksuiset puut osittain menivät pirstoiksi osittain upposivat sen kanssa latvoin meren pohjaan ja ainoastansa ylöspäin kääntyneet juuret niistä jäivät näkymään. Meren pohjasta nosti se savi-koon, joka oli syltä korkeampi kuin veen pinta ja vieläkin näkyy, vaikka aallot ovat sitä jo paljon alentaneet. Tämän tapahtuessa kuohui meri ja maa järisi lavealta. Jyräys kuului lähes peninkulman matkaa ympäri Lyhtyn saarta.

Kansalaisen karttapaikka tuntee Kukkarinsalmen Kaarinassa, johon Kuusisto on liitetty. Nykykartassa "Lyhtyn saari" ilmeisesti Lyhtyholma. Karttaan on myös kirjoitettu "Santanokka", mutta kartan lukutaidollani ei selviä, mihin se viittaa.

Toiseksi

... tekee tämän kautta tiettämaksi että Merimiehellä Mikkel Abrahamin poika Sjöblomilla Pargasista, jonka nykyinen asuntopaikka on Idmanille tietämätön, löytyy mainitun Idmannin tallella perintöä Gustaf Sjöblomin Isä vainajan Abraham Henrikin pojan jälkeen, ja että jos ei mainittu merimies laillisen ajan sisään ilmota ihteänsä ja tule tätä perintö-osaansa perimään, jaetaan sama perintö-osa toisten perillisten kesken.

Jälleen yksi merille hävinnyt.

 Brygga med skjul, båtar. Akvarell av Fritz von Dardel. Nordiska museet, Wikimedia

Elokuvauutisia

Verkkolehti Cult24 julkaisi tänään Jari Halosen Kalevala-elokuvan juoniselostuksen ja trailerin. Ensiksimainittua en lukenut, trailerin katsomisen perusteella täytynee mennä teatteriin muistiinpanovälineiden kanssa. Sillähän tekniikalla selvisin Härmän läpi.

Jari Halosen erikoisia ajatuksia muinaisuudestamme julkasi Hesari viime viikonloppuna, siteerasi blogissaan Ilari Aalto ja julkisesti kommentoi Maijastiina Kahlos. Ilmeisesti suljettuja verkkokeskusteluja aiheesta on myös ollut.

Turun Sanomissa on tänään kerrottu, että "Mika Kaurismäen uusi leffa syntyy Turussa". Kyseessä on juuri se kuningatar Kristiina elokuva, jolle Kaurismäki sai viime vuonna kehitystukea. Kuvauspaikassa on se hoopous, että Kristiina ei tiettävästi koskaan käynyt Turussa.

Mistä heräsi mieleeni kysymys, näyttääkö elokuvan päänäyttelijä Kristiinan muotokuvilta? Tuttava kaivoi esiin vuodelta 2009 Hesarin jutun, jossa pääosaan oli valittu Sarah Polley. Ennen kuin hain hänestä profiilikuvaa, tarkistin Kaurismäen oman verkkosivun, jossa oli viime marraskuussa kerrottu päänäyttelijänä oleva ruotsalaisen Malin Buskan. Taidan odottaa leffaa, ennen ulkonäkövertailuja.

(Kristiinan kuva Rijkstudiosta: Portret van Christina I van Zweden, Jeremias Falck, 1649. Taisin aivan samaa käyttää tuoreessa kirjassani Suomen naisellista historiaa.) Lisäys 13:37 Livrustkammaren Pinterest-taululla lisää vertailumateriaalia

Elokuvasäätiön tukipäätöksiä en ollutkaan katsellut läpi viime vuoden toukokuun jälkeen, törkeän pitkä lista ja jokainen pitää avata erikseen, että näkee leffan kuvauksen. Eli käsityönä, ei välttämättä 100% kattava listaus mahdollisesti tulevia historiaesityksiä.

Edellisellä kerralla mainituista Mies joka särki Stalinin piipun on saanut kehittämistukea 24.10.2012.

Le Grand Sancy (Pitkä näytelmäelokuva) "Elokuva Aurora Karamzinin suuresta rakkaudesta" m.m. Kehittämistuki 30.5.2012

Ikitie (Pitkä näytelmäelokuva) "Utopisti sosialisti Jussi Ketola kyyditetään pakolla Neuvosto-Karjalaan, jossa hän rakentaa parempaa yhteiskuntaa amerikansuomalaisten kanssa, kunnes Stalinin vainot murskaavat verisesti ihanteet." m.m. Kehittämistuki 30.5.2012, Kehittämistuki 24.10.2012

Suomen kohtalonhetket (Pitkä näytelmäelokuva) Käsikirjoitustuki 4.9.2012

Lalli (Pitkä näytelmäelokuva) Käsikirjoitustuki 4.9.2012

Ior Bock - myytti kerros kerrokselta (Pitkä dokumenttielokuva) Käsikirjoitustuki 5.6.2012

I Killed Adolf Hitler (Pitkä näytelmäelokuva) "I Killed Adolf Hitler on elokuva kahdesta palkkamurhaajasta, jotka lähetetään ajassa taaksepäin, tehtävänään surmata Adolf Hitler. " Kehittämistuki 19.9.2012

Gustaf Mauritz Armfelt (TV-sarja) "Tv-sarja, 6 x 56 min, joka kertoo Gustaf Mauritz Armefeltin toiveesta luoda autonoominen Suomi ja miten hänen pystyi kuolemantuomiostaan ja muista vastoinkäymisistään huolimatta toteuttamaan tämän toiveensa." Käsikirjoitustuki 28.2.2013

Mimosa Mind´s Eye -Travels (Animaatio TV-sarja) "Mimosa on aikamatkaaja joka kolmatta silmäänsä räpsäyttämällä matkustaa ympäri maailmaa, tulevaisuuden tuuliin ja menneeseen aikaan." m.m. Kehittämistuki 5.12.2012

Catherine (TV-sarja) "Historiallinen, 1500-luvulle sijoittuva tv-sarja, joka kertoo puolalaisen prinsessan Katariina Jagellonican matkasta Ruotsi- Suomen kuningattareksi. " Käsikirjoitustuki 11.4.2013

Noottikriisi (Pitkä näytelmäelokuva) "Elokuva Suomen sodan jälkeisen ajan suurimmasta poliittisesta kriisistä." Kehittämistuki 20.3.2013, Käsikirjoitustuki 11.4.2013

Minä, Himmler ja kantele (Dokumenttielokuva) "Tutkimalla Karjalaa piti tieteellisesti todistaa Arjalaisuudesta" Tuotannon ennakkotuki 20.3.2013

Hemligstämplad diplomati (Dokumenttielokuva) "Suomen ensimmäiset pakolaiset - mistä kaikki alkoi? Suomalaisdiplomaatit auttavat vainotut pakoon ennenäkemättömän solidarisuusliikkeen syliin Suomeen" Tuotannon ennakkotuki 20.3.2013

Karhu kautta aikojen (Lasten ja nuorten dokumenttielokuva) "Karhu kautta aikojen kertoo karhun ja ihmisen välisestä suhteesta kivikaudelta aina tulevaisuuteen asti." Käsikirjoitustuki 28.2.2013

Ei koskaan yksin (Pitkä näytelmäelokuva) "1942. Suomen valtio on muodostanut liittouman Natsi-Saksan kanssa. Yksi vanha mies yrittää yksin pysäyttää Suomen valtiollisen poliisin salaisen yrityksen luovuttaa juutalaiset pakolaiset suoraan Gestapon käsiin." m.m. Kehittämistuki 29.5.2013

Savupiippu (Lyhyt dokumenttielokuva) "Savupiippu on dokumentaarinen elokuva, jonka lähtökohtana on heinäkuussa 1939 Hotelli Aulangolla Hämeenlinnassa tapahtunut mystinen ja outo onnettomuus. 19-vuotias näyttelijälupaus Sirkka Sari tippui hotellin savupiippuun ja kuoli. Elokuva tarkastelee kuinka ihmiset pyrkivät unohtamaan elämän katoavaisuuden ja estämään sen sattumanvaraisuuden. " Tuotannossa

Näkemiin Neuvostoliitto (Pitkä näytelmäelokuva) "Olemme jonottaneet kommunismia vuodesta 1917." Käsikirjoitustuki 11.4.2013

Sotasankari (Dokumenttielokuva) "Kollektiiviseen muistiin perustuva elokuva jatko-sodan sotilaasta ja pelosta jota silloin koettiin eri puolilla maata." m.m. Kehittämistuki 24.4.2013

Koillisväylä / Northern Sea Route  (Dokumenttielokuva) "Miltä maailma näytti pohjoisimmalta laeltaan katsottuna 134 vuotta sitten kun Koillisväylä purjehdittiin ensimmäisen kerran? Miltä se näyttää nyt? " Käsikirjoistutuki 14.5.2013

Jumalan kivet (Pitkä näytelmäelokuva ) "Tositapahtumiin perustuva tarina Suomen nuorimmasta lapsisaarnaajasta apokalyptisen uskonlahkon vankina 1930-luvulla. " Käsikirjoitustuki 28.2.2013

ja sokerina pohjalla

Hiljainen Tieto (Pitkä näytelmäelokuva) "Tositapahtumiin perustuva intohimodraama vuoden 1666 Ruotsi-Suomessa." m.m. Kehittämistuki 20.3.2013

Tutkittua 1900-lukua, osa n+1

Helsinki vuoden 1925 paikkeilla (Stockholms digitala stadsmuseum, BY-NC-SA)

Ei aasinsiltaa, ollenkaan.

• Rantanen, Saijaleena: Laulun mahti ja sivistynyt kansalainen : Musiikki ja kansanvalistus Etelä-Pohjanmaalla 1860-luvulta suurlakkoon
• Kumpulainen, Harri: Keskeltä läpi vai laitojen kautta? Jalkapallon alueellisen leviämisen ja suosion kehitys Helsingissä 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuun
• Valta, Juha: Ongelmaoppilaat Oulun kansakoulussa vuosina 1874 - 1974
• Aitto-oja, Suvi: Porin VPK 1863-1986. Erään kulttuuriperintöprosessin kehyskertomus
• Moilanen, Laura-Kristiina: Talonpoikaisuus, säädyllisyys ja suomalaisuus 1800- ja 1900-lukujen vaihteen suomenkielisen proosan kertomana
• Alapartanen, Anu: Heijastuksia suuriruhtinaskunnasta : aatehistoriallinen tutkielma kolmen brittinaisen matkakertomuksista 1800 - 1900 -luvun taitteen Suomesta
• Hietasaari, Marita: Totta, tarua vai narrinpeliä? : Lars Sundin Siklax-trilogian (meta)fiktiivinen historiankirjoitus
• Kontinaho, Hanna-Riikka: Suomen rahan grafiikkaa 1860-luvulta nykypäivään
• Marttila, Juuso: Pääomien leikkauspisteessä : seppäyhteisön erityisasema ja sen kohtalo Strömforsin ja Ramnäsin rautaruukeissa vuosina 1880-1970
• Lehtinen, Juha V: Laitakaupungin syntinen laulu. Ohjesääntöinen prostituutio Tampereella vuosina 1890-1905
• Hänninen, Reetta: Kansanvalistusta ja karamellipapereita. : Suomalaisten passiivinen vastarinta kenraalikuvernöörin kanslian erikoisjaoston raporteissa 1900-1902
• Kupiainen, Tiina:  Rauhan ja luottamuksen edistäjä? : Finljandskaja Gazetan Suomi-kuva 1900-1904
• Känkänen, Päivi M: Lastensuojelun sosiaalityön historia Suomessa 1800-luvun lopulta 1990-luvulle
• Piirainen, Tiina: Itsekuria ja idealismia : vegetarismi Suomessa vuosina 1900 - 1929
• Oinonen, Janne: Mielenosoitusta jaloin ja sanoin : Helsingin ja Oulun työväen järjestämä vapunvietto vuosina 1907 - 1982 
• Nyrönen, Jaakko: Rikos, ikä ja poikkeusolot. Vuosien 1917 - 1919 poikkeusolojen vaikutus omaisuusrikollisuuteen neljässä Pohjois-Karjalan kunnassa
• Haavisto, Emilia: Ylpön lapset : Vuosina 1918-1920 valmistettujen vahakuvien esinehistoria ja konservointi
• Penttinen, Kaappo: Sotilasryhmän kiinteys suomalaisissa asevoimissa itsenäisyyden alkuaikoina. Sotilasammattikirjallisuudessa esiintyvät ryhmäkoheesion luomiskeinot 1918-1925
• Yrttiaho, Johannes: Kamppailu kaupungin sähköstä. Pääomaleirit ja kunnallispolitiikka Turun sähköjärjestelmän kehityksessä 1919–1929
• Kujala, Jukka: Miesopettaja itsenäisyyden ajan Suomessa elokuvan ja omaelämäkerran mukaan 
• Toivanen, Tero Tapio: Länsimaalaisten kirjoittajien kokemuskertomukset kuvan muodostajina Neuvosto-Venäjän ensimmäisinä vuosina 1917-1921
• Aunala, Aki: "Valoa Karjalaan" : neuvostopropaganda Venäjän Karjalassa 1918-1922
• Puusaari, Alpo: Pienviljelijöitä yhteiskuntarakenteeseen. Asutuspolitiikan tavoitteet ja toteutuminen 1917-1939
• Peltonen, Ari-Pekka: "Espanjantautia Hämeenlinnassa". Vuosien 1918-1920 influenssapandemia Hämeenlinnan kaupungissa
• Puolakka, Jenni: Kieli ja kulttuuri heimoveljeyden perustana : kielitieteilijä Lauri Kettusen heimoaatteen synty ja ilmenemismuodot vuoteen 1924 saakka
• Nyqvist, Antti: Isänmaanrakkauden rajat. Asevelvollisuus ja aseistakieltäytyminen Sana ja Miekka sekä Rauhaa Kohti -lehdissä 1924–1931
• Tanhuanpää, Lasse: Lainsuojattomuudesta kunnanvaltuuston johtoon. Huhdin työväenyhdistys sisällissodan jälkeisessä Urjalassa 1919-1933
• Ala-Outinen, Minna: Valkokankaan uusi nainen : yhdysvaltalaisten, 1920-luvulla esitettyjen elokuvien naishahmon herättämät aikalaisreaktiot Suomen suurimmissa kaupungeissa
• Tammilehto, Tiina: Ikkuna ihannenuoruuteen : Arvosteleva kirjaluettelo ja 1920-1930 -luvun suomalainen nuortenkirjallisuus elämän mahdollisuuksien ja mahdottomuuksien tulkkeina
• Pynnönen, Annika: Hädän ja puutteen lieventämiseksi Serlachiusten valtakunnassa : Sädeyhdistyksen edustama arvojärjestelmä 1920–1939
• Skippari, Mika: Kotimaisuus kunniaan : Suomen Metalliteollisuusyhdistyksen painostustoiminta julkisen valinnan teorian pohjalta vuosina 1928-1938
• Ylikotila, Jaakko: Ruumiinsilpomista, vapaamuurareita ja politiikkaa. Tattarisuon juttuun liitetyt yhteiskunnalliset merkitykset kolmessa helsinkiläisessä sanomalehdessä 1930-1932
• Jäkälä, Krista: 1930-luvun tarjoilukaapin konservointi ja samantyyliset kaapit 1930-luvun Suomessa
• Paasivaara, Leena: Tavoitteet ja tosiasiallinen toiminta : suomalaisen vanhusten hoitotyön muotoutuminen monitasotarkastelussa 1930-luvulta 2000-luvulle 
• Salonen, Juho: Viatonta raittiusjuomaa : miedosta ja keskivahvasta mallasjuomasta käydyt eduskuntakeskustelut 1926 - 1940
• Keskitalo, Pilvi: Pula-ajan käsityöt : Omin käsin -lehdessä esiintyvät käsityöohjeet vuosina 1938-1952
• Rapelo, Nina: "Saattaisi tuottaa ainakin positiivista hyötyä" : Suomen lobotomiat pohjoismaisessa kontekstissa 1930 - 1970-luvuilla
• Latja, Heta; Pursiainen, Jonna: Keuhkotuberkuloosin hoitotyön historia Suomessa
• Hautamäki, Iikka: Mielisairaala avohoidon kehityksen perustana Suomessa. Perhehoito 1900-luvun alkupuoliskolla ja Erik Anttisen johtama sairaalareformi Pitkäniemessä 1960- ja 1970-luvuilla
• Bergenheim, Sophy: Sosiaalivakuutus politiikan näyttämönä. Sosiaalidemokraattien ja maalaisliiton ristiriidat sosiaalivakuutuksen synnyssä ja kehityksessä 1927–1964
• Kolumäki, Juha: Jakautunutta vapaamielisyyttä. Kansallisen Edistyspuolueen sisäiset ristiriidat ja Kivimäen hallitus 1934-1936 
• Jalli, Mikko: Punamulta ja puolustusvalmius -  Ensimmäisen punamultahallituksen 1937–1939 päätöksenteko ja toiminta Suomen puolustusvalmiuden kehittämiseksi 
• Hetemaa, Henrikki: "Vain kartuttamalla asevelvollisten tietovarastoa... rokotetaan heitä isänmaatonta agitatiota vastaan" Sotilaiden kansalaiskasvatus kansakouluopetuksen täydentäjänä vuosina 1919-1939 
• Pätsi, Sari: Mannerheimin lastensuojeluliiton Oulun osasto vuosina 1921 - 1938
• Jalava, Mikko: Viron Suomen suurlähettiläiden näkemykset Suomen politiikasta Konstantin Pätsin valtionhoitajakaudella vuosina 1934 - 1939
• Törmälä, Mari: ''Kaikki rakkaan isänmaamme onneksi'' : Raahen Lotta Svärd -yhdistyksen toiminta vuosina 1920 - 1944 

Sodan aika

• Koukkunen, Jarkko: "Polttakaa ja hävittäkää kaik, niin ettei jää kivvee kive pääl!" Poltetun maan taktiikan käyttö Laatokan Karjalassa talvisodan ensiviikkoina vuonna 1939
• Mäkinen, Ville: Suomen liikennesuunnitelmat ulkomaankaupan järjestämiseksi Pohjois-Atlantin ja Jäämeren satamien kautta vuosina 1939-1941
• Itäniva, Liisa H: "Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön" Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana
• Laitinen, Anna: Käsityötä, kotiteollisuutta ja sosiaalihuoltoa : Työtupa Aunuksessa 1941-1944
• Holm, Isabella: Röda korset och "Pidermanaffären". Frågan om de sovjetiska krigsfångarna ställd på sin spets 1942-1943
• Tilli, Jouni: The Continuation War as a metanoic moment : a Burkean reading of lutheran hierocratic rhetoric
• Hiltunen, Jussi-Pekka: Kehityspaineita ja muutosvastarintaa. Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa 1943 - 1944 
• Koponen, Marjo K: Aviottomat lapset miehitetyssä Itä-Karjalassa 1942-1944
• Helin, Marjut: Sotalapsuus, äitiys ja isoäitiys : Kertomuksia sotalapsuuden varjossa

Eric Koch. Nationaal Archief, CC-BY-SA

Sotien jälkeen

• Kemppainen, Karoliina: ''Olkaamme veljiä vieraalla maaperällä'' : Oulun Karjalaseura vuosina 1940 - 2010 
• Silventoinen, Jenni: Ilolle elintilaa! Revyy-teatterit jatkosodan jälkeisessä Suomessa
• Kyyrönen, Laura: ''Edessä tuntematon tulevaisuus'' : Vienan pakolaisten vaiheet vuosina 1944 - 1951 
• Koskelainen, Laura Johanna: Sosiaalidemokraattien suhtautuminen kirkkoon ja uskontoon vuosina 1946-1952 
• Mikola, Juho: Oululaisen jalkapalloilun suurta unelmaa toteuttamassa : Oulun Työväen Palloilijat vuosina 1946 - 1991 
• Peltonen, Isto: Suomen kunnallisvaakunat : perinteet ja käyttötaide
• Leiviskä, Janne: Pohjois- ja Itä-Suomen elinkeinojen kehittäminen suomalaisen yhteiskunnan murroksessa : suurimpien puolueiden elinkeinopolitiikka 1951–1970
• Heinonen, Markku J: Metsien jalo urheilu. Suunnistuksen lajikulttuuri ja kansainvälistyminen 1945-1991
• Järviö, Nina: Pervo kirkko? : Queer-teologia Suomen ja Ruotsin evankelis-luterilaisten kirkkojen homoseksuaalisuutta käsittelevissä lausunnoissa vuosina 1951-2010
• Helminen, Katri : Eläinlääkärikunnan puolesta taistellen : Rainer Stenius toimijana Suomen eläinlääketieteen kentällä vuosina 1918–1951
• Saarinen Tuomo: Tietotoimistojen armoilla - Algerian sodan alku 1954-1955 suomalaisessa lehdistössä
• Kelk, Karli: Ystävyyden monet kasvot : Neuvosto-Viron pioneerijärjestön ja Suomen Demokratian Pioneerien Liiton kanssakäyminen liennytyksestä Prahan kevääseen
• Tikkanen, Henry: Pääjohtaja Eino S. Repo Yleisradion ohjelmapolitiikan uudistajana 1965 - 1969 
• Lahtinen, Jussi: Duunarin tarinoita murroksen yhteiskunnasta - Romaanihahmojen arkisia käsityksiä ja kokemuksia suomalaisesta palkkatyöyhteiskunnasta 1960-1970-lukujen työläiskirjallisuudessa
• Iivanainen, Pasi: "Katajaisen kansan hullut huhut - kansa katu- ja kyläojissa" : Helsingin Sanomien, Raittiussanomien ja Alkoholipolitiikka- aikakauskirjan kirjoittelua uudesta alkoholi- ja keskiolutlaista vuosina 1967-1968
• Mäkelä, Pia; Mustonen, Heli; Tigerstedt, Christoffer: Suomi juo : Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008
• Kärrylä, Ilkka: Yritysdemokratia vai yhteistoiminta? Kamppailu työelämän demokratisoinnin käsitteistä 1960- ja 1970-lukujen Suomessa
• Kurvinen, Heidi: "En mä oo mies enkä nainen. Mä oon toimittaja" : sukupuoli ja suomalainen toimittajakunta 1960- ja 1970-luvulla 
• Tuohimaa, Marja: Lavatanssikulttuuri historiakuvassa. Suurten ikäluokkien kulttuurisukupolven muistot Turun Uittamon lavatansseista 1960–2000
• Bergholm, Tapio ja Saari, Juho: Tapahtumaketju ja solmukohdat : Heikki Waris ja ammattiyhdistysliikkeen eheyttäminen 1964-1966
• Piekkari, Eero: Laihian seurakunnan päiväkerhotyön historia
• Keränen, Mauri: Keskustelu jätevesipuhdistamon ympärillä. Vesiensuojelu ja ympäristötietoisuus Joensuussa 1962-1975
• Tikkala, Hannu: Sydänkohtausvaalit : SMP:n vuoden 1970 vaaliretoriikka ja oululaislehtien suhtautuminen nousevaan populistipuolueeseen 
• Heinonen, Linda: "Chilen kansa ei ole yksin" - Suomalaisen Chile-solidaarisuusliikkeen nousu Chilen vuoden 1973 vallankaappauksen jälkeen
• Saari, Juho: Suomalainen konsensus : Korpilammen konferenssi (1977) käännekohtana
• Meling, Miia: Kaupan palvelun muutos 70-luvulta tähän päivään
• Autio, Johanna: Räsymatto perinteen ja muutoksen puristuksessa : Tapaustutkimus Eija Rasinmäen matoista 1970 - 2011
• Partti, Kenneth: Kielellisten käänteiden vastaanotto Historiallisessa Aikakauskirjassa ja Historisk Tidskriftissä 1970-2005
• Rosendahl, Suvi: Sampolan lehdistökuva. Porilaisen lähiön representaation rakentuminen Satakunnan Kansan kirjoittelussa 1972-2010
• Tuikkala, Ilpo: Siirtomaasta ainoaksi supervallaksi : Yhdysvaltain kuva suomalaisissa lukion historian oppikirjoissa 1982 - 2006 
• Martikainen, Toivo: ”Minkä pirun sille tekee?” – Mathias Rustin Moskovan-lento 1987 ja suomalaisviranomaisten toiminta
• Räsänen, Minna: Rajaturvallisuuden kehittyminen Euroopan unionissa kylmän sodan jälkeen
• Luoma, Antti: Kirkon Ulkomaanavun ja suomalaisten herätysliikejärjestöjen yhteistyö Inkerin kirkon rakentamisessa vuosina 1988 1993
• Kalliola, Heli: "Uudistushenkisiä ammattilaisia asiantuntijatehtäviin" : jalometallialan koulutuksen muutokset Kuopiossa vuosina 1977-2009
• Katila, Laura: Maan tapa murroksessa? Poliittisen korruption ja toimintatilan muutos Suomessa vuosina 1988–2011 
• Koskelo, Tiia-Pauliina: Valmistalon evoluutio suomalaisen puutaloteollisuuden mainoskuvastoissa 1980-2000-luvuilla
• Kurjenniemi, Emmy: Mainonnan muutos Pelit-lehdessä vuosina 1992–2004
• Laukkanen, Hannele: Ei tuulipuvussa kaupungille : ympäristö, imago ja kuntalaisten identiteetti Haapaveden kaupungistumisprosessissa 1995-1996
• Meriniemi, Malla: Karhiniemen Kyläkartano – entisen maalaiskansakoulun merkitys kyläyhteisön kohtaamispaikkana
• Wallenius, Anni-Riina: Rakennetun ympäristön suojelun muuttuvat arvot : Siuronkallion työväenasutus ja kulttuuriperintökäsitteen monimuotoistuminen 

Elokuun loppupuolta

19.8.

• "You are not entitled to your opinion. You are only entitled to what you can argue for."
• Kirjastokaistalla esittelyssä Kavan kirjasto, maan suurin elokuva-alan tietokeskus
• "Miksei Kalle Päätalon Nälkämäki ole kaapin päälle nostettu klassikko"?
• Väitös: "Perheen, kotitalouden ja avioliiton politisointi suomalaisessa kommunistisessa liikkeessä ennen vuotta 1930" 
• Koulumuistoja ajalta ennen Pisa-menestystä. Lukemaan opittiin

 20.8.

• Eka Espoo Cine leffa nähty. Spirit of '45. Historiaa propagandana.

21.8.

• When Did Indians Start Dividing Themselves Into Castes? DNA study
• You Will Not Believe These Bizarre Photos From the Past
• Kommentoijalta kiitokset "ammattitaitoisesti ylläpidetystä, kiinnostavasta blogista ja hyvistä puheenvuoroista". Verkossa on ihania ihmisiä.
• Sanna Aro raportoi eilisestä Stedingk-suvun arkiston julkistussemmasta Kansallisarkistolla.
• Antti Tuuri: "jotkut kirjoittavat arvostelunsa takakannen ja sisäliepeen tekstin perusteella"
• "Etymologia ei ole ihan niin yksinkertaista, että kaikki toisiaan jotenkin muistuttavat sanat liittyvät toisiinsa"

 22.8.

• Suomen Kotiseutuliitto on julkaissut maksuttoman oppaan Kotiseutututkimuksen ABC
• Hissan opinnäyte USA:ssa verkkoon ja paluupostissa Saksasta sukukalleus. "There are nice people all over the world."
• Future Historians: Good Luck Sifting Through Obama Video 
• Museot ovat aina poliittisia ja niiden ympärillä on yhteisö. Hyviä nostoja konferenssiannista.
• Kaukokartoitusta - pikakurssi laserkeilausaineiston hyödyntämiseen kulttuuriperinnön metsästykseen  
• Sisustuksineen hylätty talo, jolla täytyy olla surullinen tarina? 
• Sähköpostilaatikkoon tuli "olemassaolotiedote". Jollei ole toimintaa, josta kertoa...
• Tapiolassa. Järkytys. Keskusallas on täytetty maalla. Rakennusaikana siihen ei ollut mahdollisuutta ja siksi vettä kymmenet vuodet.
• Espoo Cine, Two Lives. Laadukas norjalais-saksalaisleffa, joka ponnisti todellisuudesta, menneisyydestä ja identiteetistä.
• Taiteiden yö. Kurkistin kotimatkalla Designmuseoon ja epäilen, että näyttelyn Hesariin arvioinut oli monessa asiassa oikeassa.

23.8.

• Tiedätkö miten arkeologiaan liittyy kellutus? Santeri Vanhanen paljastaa blogissaan.
• .@JamiJarvinen kommentoi Ilta-Sanomien etusivua. Suhteellisen harvoin historiallinen *romaani* on *uutis*lähde. Mutta kun @KekkonenUKK
• Tuhat tarinaa Espoosta -näyttelyyn tulevan keskiajan elävöittämispuvun kangas on leikattu.

24.8.

• Kolme tuntia Koulu-tuntini alkuun. Vatsassa tuntuu kummalta, pitänee vihdoin syödä aamiainen.
• Arkadia Bookstoren henkilökunta hienosääti potentiaalisen yleisöni istuimet rivistä kaariksi.

• Koulu-tunti meni paremmin kuin olisin voinut toivoa. Aika viileetä, että yhdet kirjoitti muistiinpanoja mun hölötyksistä!
• Seurasaaressa. Vuorossa kesänäytelmä Jätkiä ja jääkäreitä.
• Jääkäreitä käsittelevä näytelmä aidossa jääkärietappitalossa. Tässähän syntyy suuria odotuksia.
• Takanani vanhempia naisia, jotka kokevat puolen tunnin istumisen ulkoilmassa aurinkoisena elokuun päivänä riskaabeliksi. Voi tulla kylmä.
• Olli Bäckström esseistä ja historiankirjoituksesta

26.8.

• Viikingit (1979): "kompromissi opettavaisen faktateoksen ja menevän seikkailusarjakuvan välillä"
• I Have a Copyright: The Problem With MLK's Speech  
• Harrastushaussa 'sukututkimus' ei tuota tuloksia. Muutakaan historian harrastusta ei nuorille ole tarjolla?
• "Joku ehti ennen viikinkejä: Odottamaton, huikea löytö Färsaarilta"
• Jees! Perjantain EC-laiskotteluni voin paikata Hanasaaressa marraskuussa. "Hanaholmen visar nordiska filmnyheter"
• "Well, I'm outing myself. I'm a museo-phobe."
• Gradu: Väri digitaaliarkistoissa "minkälaisia digitoinnin ohjeistuksia ja digitointikriteerejä kansallisarkistoilla"
• Väitös: Suomen maalaisseurakuntien köyhäinhoito luterilaisen ortodoksian aikana (1571–1686)
• Museoiden kuukauden esineet: elokuu 2013
• Kurssin aloitusaikana väärässä paikassa ja ilman oppikirjaa. Aurinko paistaa, joten maksu tappioksi ja 8 arki-iltaa vapaaksi.

27.8.

• Kari Hintsala tutustui mielenkiintoiselta vaikuttavaan Viron maantiemuseoon.
• "Kun pudottaa sokeripalan kahvikuppiin ja jos se pirisee, niin tulee sade" Juha Nirkko jakaa tietoa säästä.
• Ria Berg kertoo Pompeijin tavarakaaoksen setvimisestä. 
• Avoimessa yliopistossa alkamassa Tiedejulkisuuden opintokokonaisuus "...tiedottajille ja kaikille kiinnostuneille"

Olipa ihana viikonloppu!

Perjantai-illaksi minulla oli Espoo Cine -lippu, mutta seuraavien viikkojen täysien aikataulujen takia oli työpäivän jälkeen tultava Espoosta Helsinkiin hakemaan postipakettia. Se piti vain nopeasti pudottaa kotiin, mutta vähemmän yllättävästi jäin sinne koko illaksi. Paketissa kun oli brittiläisen Who do you think you are -sarjan 9-kausi.

Ensimmäisen katselukierroksen perusteella sen helmi on jakso Alex Kingstonista. Naisella piti pokka, kun selvisi, että 1800-luvun alussa elänyt esiäiti oli elättänyt itsensä vuokraamalla huoneita prostituoiduille. En muista, että kukaan Suomessa olisi kertonut yhteyksistä esim. Punavuoren vastaaviin taloihin.

Lauantaiaamu meni hermoillessa Koulu-tunnin pitoa. Päivä oli kaunis ja tuntini aika hassusti keskellä päivää, mutta paikalle tuli juuri sopivasti yleisöä. Kokonaisvahvuus lopussa taisi olla 7. Kaikki kuuntelivat keskittyneen oloisesti eikä puheeni ainakaan loppunut kesken. Yleisössä oli yksi tuttava, jolta olisisin saanut rehellisen arvion suorituksestani, mutta koska aurinko paistoi ja olin iloisella mielellä, en viitsinyt kysyä ja yritin aktiivisesti itse olla asiaa miettimättä. (Esityksen faktapaloja linkkeineen.)

Töölöstä siirryin Seurasaareen, jossa oli mahdollisuus nähdä vielä yksi harrastajien kesäteatteriesitys. Seurasaaressa "suomalaista kansankulttuuria ja historiaa kunnioittaen" kirjoitettuja näytelmiä on esitetty vuodesta 1998, mutta minulle kerta oli ensimmäinen. Paikan päällä teki vaikutuksen se, että jääkäriliikkeestä kertova näytelmä esitettiin talossa, joka oli oikeasti ollut (alkuperäisellä paikallaan) jääkäriliikkeen etappi.

Muuhunkin aitouteen oli pyritty ja käsiohjelmassa selostettiin tarkasti henkilöiden todenperäisyys. Itse näytelmä antoi ymmärtää, että ihmiset vuonna 1916 käyttäytyivät kuin suomalaisesssa harrastajateatterissa. Mahdollisesti käytäytyivätkin?

Sunnuntaina luin aamun ja iltapäivänkin puolelle perjantaisessa postipaketissa ollutta regency-romantiikkaa. Miksiköhän ja mitenköhän on syntynyt kokonainen kirjallisuuden alalaji tiettyyn maahan, historialliseen aikakauteen ja yhteiskuntaluokkaan sijoitetuista tarinoista?

Lukeminen vei niin mukanaan, että lähdin aivan viime tingassa kohti Kino Tapiolaa. Eli olin elokuvateatterilla vain puoli tuntia ennen esityksen alkua. Mikä riitti EC- ja KT- veteraanille siihen, että sain katsoa leffan mielestäni teatterin parhaalta paikalta, ykkösrivin keskeltä.

Elokuva oli Hannah Arendt. Kyse ei ollut elämän kuvauksesta vaan pieniä takaumia lukuunottamatta keskityttiin Arendtin suhteeseen Eichmannin oikeudenkäyntiin Jerusalemissa. Pysyin kevyillä lähtötiedoillani mukana, mutta olisiko perusteellisemmilla lähtötiedoilla elokuva vaikuttanut toisenlaiselta? Todennäköisesti, sillä niinkuin takanani istuneet ennen elokuvan alkua miettivät: katselukokemukseen vaikuttaa silloinen tietous eikä samaa kokemusta (välttämättä) tavoita katsoessaan elokuvan uudelleen. 

Amerikkalaisen pikakäynti Suomessa 1902

Ilmeisesti amerikkalaiset ovat aina olleet täynnä itseään. Tukholmasta kohti Pietaria vuonna 1902 pyrkinyt William Seymour Edwards selostaa matkakertomuksessaan Through Scandinavia to Moscow (1906) varsin ärsyyntyneeseen sävyyn sitä, että venäläiset laivavirkailijat odottivat hänellä olevan passinsa mukanaan - pelkkä kuvailu ei riittänyt!

Suomessa Edwardsin laiva rantautui kahdesti. Hangossa kerättiin matkustajien arvokkaat passit, jotka kiidätettiin junalla Pietariin käsiteltäviksi. Hankoon saapumista Edwards kuvaa näin

About noon we slipped in between two rocky islets, scarcely a cable-tow’s length apart, rising only a few feet above the level of the sea, and turning sharp to port came into the rock-bound harbor of Hangoe, a town of Finland, whence the railway goes on to Helsingfors and St. Petersburg. 

The gale now grew into a tornado with deluges of rain, a storm so fierce that, until it should subside, the Captain refused to leave the protection of the port. 

Thus we lay-to at Hangoe until the dawn of the following day, when we cast off from the long pier and plunged once more among the islands of the Archipelago. Hundreds of islands there were, barren and uninhabited, the big ones covered with dwarf birches, a few stunted pines and firs, the lesser islets thick with tangled grasses, or more often bare of all except lichens and gray moss, the vegetation of a desolate, wintry latitude.

Helsingissä oli aikaa pari tuntia. Passittomat matkustajat arkailivat hieman maihinnousua, mutta kapteeni vakuutti, että mahdollisen pidätyksen yhteydessä voisi viitata hänen nimeensä.

Edwards kummpaneineen aiheutti pienen polittisen konfliktin raitiovaunussa, jonka lipunmyyjälle eivät kelvanneet ruplat. Siitä huolimatta, että joku paikallinen totesi niiden olevan laillista valuuttaa markan rinnalla tuolloisessa tilanteessa. Rahastaja jätti ruplat kuitenkin ottamatta ja antoi miesten matkustaa mielummin ilmaiseksi.

Ja miltä Helsinki näytti amerikkalaisen silmissä?

Helsingfors astonished us. Lying upon a rising slope, it presents an imposing outline from the sea. It is a city of ninety-six thousand people. We were not prepared for so large and substantial a city. It has well-kept parks, well-paved streets, frequently asphalted as in Stockholm, and blocks of big granite buildings five and six stories high; the city is clean, and the streets are alive with well-dressed, rosy-cheeked, vigorous people. Everywhere there are electric tram-cars and electric lights, and on the broad thoroughfares are large and handsome shops. It is evident that in the Finnish hinterlands there is an extensive and well-to-do population.

Arkistotoiveita

Elkan Olli Alm kyseli perjantaisessa blogitekstissään "ideoita ja palautteita mahdollisimman paljon niin asiakkailta kuin kollegoiltakin" arkistonsa informaatiopalveluun. Kysymyksensä herättivät sen verran ajatuksia, että katsoin parhaaksi kirjoittaa vastauksia tänne.

"Kysymys 1: Mikä on Internet-sivujen rooli tänä päivänä?"

Eli pitäisikö viestinnän tapahtua paremminkin sosiaalisessa mediassa. No, ei. Sosiaalisen median jokseenkin ahkerana käyttäjänä näen sen arkistojen osalta hyvänä kanavana markkinointiin ja tiedotukseen. Verkkosivuille suuntaan, kun haluan arkistosta oikeasti tietoa. Milloin auki, missä sijaitsee, mitä sisältää. Mitä enemmän selvitystä voin tehdä ennen paikalle menoa, sitä parempi.

Mutta koska sosiaaliseen mediaan Elkan tapainen toimija syöttää kaikkea kivaa, kotisivulta pitää löytyä kyseisten kanavien osoitteet. Ja tämänkin Elka on hoitanut asiallisesti heti etusivullaan. Tosin YouTube-kanavan linkki ei ole samassa rivissä, eikä muuallakaan? Tekstihakukaan ei tuota tuloksia.

"Kysymys 2: Millainen on 2010-luvun tutkijasali?"

Taidan olla historiani vanki, kun ei mitään eksoottista tule mieleen. Auki pitäisi olla mielellään virka-aikojenkin ulkopuolella. Langatonta verkkoa en ole hyödyntänyt, mutta voisi olla kiva. Valokuvaukseen pitää olla sopivat olosuhteet. Peruskirjallisuutta mielellään saatavilla. Asiantunteva asiakaspalvelu erittäin suositeltavaa ja plussaa tulee joustavasta ja ripeästä asiakirjojen noudosta.

"Kysymys 3: Onko sinulla hyviä esimerkkejä meiltä tai maailmalta?"

Nyt meni laajaksi. Jos ajattelee esimerkiksi Tukholman kaupunginarkistoa niin hienointa on sen lukuiset kortistot, jotka laiskalle tutkijalle korvaavat alkuperäismateriaalit... Eli yleisetettynä mukavaa on hakuapuneuvot. Mielummin verkon yli käytettävät kuin paperikortistot, mutta parempi paperikortisto kuin ei mitään. Ja jos on paperikortisto, niin siitä mielellään kuvaus verkkosivuille, jotta tietää varautua hyödyntämään.

Hakuapuneuvoksi voinee laskea myös mahdollisimman yksityiskohtaiset luettelotiedot, joista on helppo tehdä hakuja. Mieleen tulee Englannin Kansallisarkisto, jonka arkistotietokannasta saattoi löytää jopa yksittäisiä nimiä.

Kyseisessä kansallisarkistossa en ole käynyt, eikä minulla ole siellä mitään tutkittavaakaan. Mutta silti olen kuunnellut tuntitolkulla siellä pidettyjä esityksiä, joilla on esitelty arkistomateriaalien käyttömahdollisuuksia erilaisilla tavoilla. Jostain syystä en moista arkistopedaa ole Suomessa tavannut. Kyseinen kansallisarkisto on myös esimerkillisesti nostanut esiin blogissaan uusia aineistoja. Jostain syystä kotimainen Arkistolaitoksemme ei ole omaa blogiaan moiseen hyödyntänyt - ainakaan kovin usein.

Kuva. Innspilling av film i Riksarkivet. Riksarkivet, Flickr