Sana päiväkirja herättää aina kiinnostuksen, vaikka usein ne ovat lyhytsanaisia tai editoinnin takia ongelmallisia lähteitä historiankirjoitukselle. Niinpä kuultuani uudesta julkaisusta Päiväkirjamerkinnät Turun vuosilta 1772-1779, johon on koottu Pehr Kalmin sääpäiväkirjasta "muistiinpanot hänen lähiympäristöstään ja henkilökohtaisesta elämästään" (s. 8) varasin sen oitis kirjastosta. Oli näet jäänyt huomaamatta, että alkuperäisten merkintöjen litterointi oli julkaistu Auraica-artikkelin
Kuninkaalliseen tiedeakatemian arkistoon sijoitetut Turun vuosien 1748–1800 päivittäiset säähavainnot historiallisena ja elektronisena informaationa liitteenä jo pari vuotta sitten. Nyt avattuna sisältö näytti valitettavasti osittain korruptoituneelta:
En lukenut 483-sivuista kirjaa kannesta kanteen. Merkinnät olivat enimmäkseen lyhyitä ja helposti silmäiltäviä. Johdannosta (s. 24) selviää, että merkinnät olivat alunperin olleet aiheen mukaisissa sarakkeissa eli julkaisu jatkuvana listana ei sisällä kaikkea alkuperäistä tietoa. Ahkerimmin Kalm teki muistiinpanoja sään ohella puutarha- ja peltoviljelmistään. Oli tietenkin mielenkiintoista, että oman mielenkiintoni aiheet ohitettiin melko lyhyin ilmaisuin.
Viitteitä sanomalehtien lukemiseen huomasin vasta vuoden 1775 lopulla. Kalm poimi 14.11.1775 tiedon myrskystä Hollannissa Stockholms Posttidningarista N:o 96. (s. 270) Kyseisen vuoden numero 96 ei ollut vielä ilmestynyt eikä siinä ollut mitään uutisia Hollannista. Pari kuukautta myöhemmin Kalm noteeraa 25.1.1776 "lehdestä" lukemansa tiedon kylmyydestä Saksassa, Ranskassa ja Italiassa (s. 273). Ankaran talven Konstantinopolissa ja Italiassa Kalm laittaa muistiin 18.1.1779, mutta lähdeviite on jäänyt ilmeisesti kesken: "Katso lehti". Pari viikkoa myöhemmin 5.2.1779 Konstantinopolin kylmyydestä on lisätietoa viitteellä Stockholms Posttidningariin N:o 23, joka ilmestyi vasta 22.3.1779. Kyseisessä lehdessä oli Kalmin referaattia vastaava ilmoitus eli hän on tehnyt merkinnät jälkikäteen. (s. 441).
Kruunajaisten julkinnasta kevään 1772 Turussa Kalm luetteli tuttuja teemoja, mutta yhteys kruunajaisiin oli hädin tuskin mukana. Toisena päivänä akatemialla pidetyistä puheista selviää puhujat, kieli ja muoto, muttei mitään sisällöstä. (s. 83-84) Kuninkaan vierailusta kesällä 1775 Kalm kirjoittaa hieman enemmän ja paljastaa, että kuninkaan vilunväreiden takia ohjelmaa jouduttiin muuttamaan, mitä ei tietenkään kerrottu julkisuudessa. Merkinnöistään sain myös vihdoin varsinaisen lähteen tuohiveneen esittelyyn kuninkaalle (s. 234-237, 243- 245). Vuosien kiitosjumalanpalveluksista huomasin Kalmin merkinnöistä ainoastaan yhden, joka huomioi kruununprinssin syntymän marraskuussa 1778 (s. 436-437)
Vuoden 1772 vallankumos näkyy Kalmin muistiinpanoissa hyvin vähäeleisesti. 28.8.1772 "Professorit esittivät ylistysoodin ja uskollisuudenoodin" & 29.8.1772 "Turun papisto, ylioppilaat ja Akatemian muu virkamiehistö esittivät uskollisuuden oodin". Uskollisuudenoodista en ollut koskaan muullut, joten epäilin alkuperäisessä tekstissä olleen sanan trohetsed eli uskollisuusvala. Vahvistus löytyi Excelistä, jonka litteroinnissa lienee tapahtunut ainakin yhden kirjaimen virhe: "aflade Professorerna hyllnings och trohets oden" & "aflade Prästerskapet i Åbo, och studerande och den öfriga Acad. Staten Trohets oden."
Mielenkiintoisimman merkintänsä juhlinnasta Kalm teki 14.4.1773:
Kauppiaiden puodit ovat tänään auki, eivät kuitenkaan kaikki; suomalainen väki kulkee pukeutuneena kaduilla samalla tavalla kuin juhlapyhinä; kukaan ei näyttänyt tekevän arkiaskareita. ('Köpsmansbodor voro i dag öpna, dock ei alla ; Finska folcket gingo klädda på gatan som om högtidsdagar; man såg ingen göra något hvardags arbete.' s. 126)
Almanakkaan kurkistus kertoi, että kyseessä oli neljäs pääsiäispäivä.
