Kokemäeltä Amerikkaan, osa 28

Frans Wilhelm syntyi Kokemäen Paistilassa asuneen työmies Erland Juhonpoika Wastelinin (s. 1851 Kauvatsa) ja vaimonsa Amanda Antintyttären (s. 1843 Kauvatsa) iloksi 18.5.1879. Äiti kuoli elokuussa 1883, mutta isä, nyt sepän sälli, meni uusiin naimisiin.

Frans otti passin Amerikkaan 29.4.1902. Hän saapui Philadelphian satamaan 12.4.1903 Liverpoolista Westernland-laivalla. Vastaanottajaksi hän ilmoitti Oscar Granroosin Minnesotan Duluthissa ja saman miehen luokse olivat matkalla samalla laivalla matkustaneet Juho Aakula ja Emil Toriseva Kokemäeltä.

Frans asettui Pohjois-Dakotaan ja vaihtoi nimensä kirjoitusasun muotoon Frank Fastelin. Elatus irtosi maanviljelyksestä. Häitä Suomessa syntyneen Helen Isakssonin kanssa vietettiin 30.4.1917. Pohjois Dakotassa syntyivät lapset Niilo William, Inez, Eugene Jalo ja Betty Agnes Helen.

Perhe muutti Michiganiin, Ramseyn taajamaan 1928 ja Frank teki töitä Ramseyn ja Asteroidin kaivoksilla vuoteen 1935. Sittemmin sekalaisempia töitä. Perhe kasvoi Lila-tyttärellä ja Ike/Oiva-pojalla.

Lasten avioiduttua perhevierailuista on useita mainintoja sanomalehdessä Ironwood Daily Globe.

Frank vaimoineen muutti Bessameriin vuoden 1960 paikkeilla ja Frank kuoli 23.10.1964.

Lähteet:
Kokemäen rippikirja 1869-1879 s. 226, 1881-1890 s. 266, 1891-1900 s. 338
Ancestry.com Historical newspapers: Ironwood Daily Globe (Ironwood, Michigan) > 1964 > October > 24 (Fransin kuolinilmoitus)
Ancestry.com. 1920 United States Federal Census1920;Census Place: Manning, Kidder, North Dakota; Roll T625_1335; Page: 1A; Enumeration District: 131; Image: 236.)
Ancestry.com. 1930 United States Federal Census (Year: 1930; Census Place: Bessemer, Gogebic, Michigan; Roll 988; Page: 35A; Enumeration District: 6; Image: 170.0.)
Ancestry.com. North Dakota State Censuses, 1915 and 1925
Ancestry.com. World War I Draft Registration Cards, 1917-1918 (Registration Location: Kidder County, North Dakota; Roll 1819445; Draft Board: 0.)
Siirtolaisuusinstituutti, passitietokanta
Ancestry.com. Philadelphia Passenger Lists, 1800-1945

Kestikievarissa 1862

Vuonna 1862 painettiin viides painos kirjasta Den lilla Svenska och Finska tolken eli Ruottalainen ja Suomalainen Kielikirja. Sen otsikon Kysymyksiä kestikievarissa kaikellaisista asioista alta koottujen repliikkien valossa...

Kääsini pitää vietämän vajaan yöksi.
Vedä saappaat jaloistani!
Tuo minulle kiehunutta vettä!
Onko teillä rommia ja sokeria?
Minä tahdon ehtoollista / suurusta / päivällistä / puuroa / juustoa / maitoa, rieskaa / piimää / kuoripiimää, viilipiimää / olujuustoa / viinaa / yksi ryyppy / kaksi ryyppyä / nuorta voita / pehmeää leipää / kovaa leipää
Saanko ohkasempaa leipää?
Tee sia minulle.
Pane puhtaat raidit (lakanat).
Saanko ryijyn peitokseni?
Saanko paremman peiton?
Huomen-aamulla kello puolivälissä kuusi tahdon kahveeta.
Toimita minulle nyt kohta semmonen mies, kuin taitaa parantaa kääsini!
Paranna se nyt kohta!
Asuuko nimismies kaukana tästä?
Taitaako täällä kukaan Ruottia?

Muutama Olli

Muutaman Olaffin erotan viidenneksi alimmalta riviltä, mutta dokumentti Hauhosta vuodelta 1454 on tässä sisältönsä sijaan esimerkkinä Arkistolaitoksen digitaaliarkiston annista polulta Pergamentti-kokoelma > Pergamentti-kokoelma> ASIAKIRJAT .

Dokumentin oikeaan yläkulmaan on joku viehättävästi muuten kirjoittanut viitteen FMU 2955. Sen tekstithän ovat nykyaikana luettavissa Diplomatarium Fennicum –tietokannasta. Pitäisiköhän alkuperäiseen dokumenttiin kirjata myös sen URL?

Heränneitä ja muuta uskonnollisuutta

Juhani Aho havainnoi herättäjäpäiviä Pohjanmaalla:

"Kun jumalanpalvelus oli päättynyt, oli määrä kokoontua varsinaiseen juhlaan. Se pidettiin Sinninmäen talossa, noin puolitoista peninkulmaa kirkolta nevojen takana. Tie sinne kulki kilometrittäin yhtenä suorana viivana ja niin pitkältä kuin silmä kantoi oli hevosta hevosen takana ja jalkaväkeä tie täynnä, yhä sankemmissa ryhmissä, kuta lähemmä kokouspaikkaa tultiin. Oli polkupyöräilijöitäkin körttitakissa ja kurpposkengissä. Tuntui kuin ei maailmassa olisi muuta kansaa ollutkaan kuin tätä herännyttä. Tuli herroja vastaan, joitain valtion virkamiehiä. Saivat ajaa syrjään ja odottaa, silmässä kummasteleva katse, vaikkakin huulilla yritys yleenkatseelliseen hymyyn. Toiset olivat ajat nyt, toiset yli puoli vuosisataa sitten, kun noiden isät kulettivat näiden poikia käräjissä korkean esivallan käskystä."

Koko juttu kirjassa Sanomalehtimiesajoiltani.

Pukeutumisesta puhutaan myös Päivi Räsäsen gradussa Koreuden ryysyt ja valkeat vaatteet : Pukeutumisnormit Lars Levi Laestadiuksen saarnoissa vuosilta 1845-1860

Lestadiolaisuudesta myös Mauri Kinnusen väitöskirjassa Herätysliike kahden kulttuurin rajalla. Lestadiolaisuus Karjalassa 1870-1939. Ja Anna Koiviston opinnäytteessä Öst- och västlæstadianismen.

Alla puolestaan Tyko Sallisen näkemys Hihhuleista, painettuna Pieneen tietosanakirjaan.

Siirtolaisuuden saapumislähteet (USA)

EllisIsland.org päästää hakemaan New Yorkiin saapuneita siirtolaisia ilmaiseksi, mutta pitää muistaa etteivät kaikki tulleet samaan satamaan.

Yleisvihjeenä matkustajaluetteloihin: jos mahdollisuus katso alkuperäisen asiakirjan kuvaa. Ja tarkista myös edellinen/seuraava kuva, joka saattaa sisältää listauksen lisäsarakkeet. Paikkakuntien ja kotiin jääneen sukulaisen avulla voi varmistua siitä, että on löytänyt oikean henkilön. Ja vastaanottajan kohdalta voi löytyä lähisukulainen tai vanha naapuri. Ja vastaavasti tällaisten saapuessa voi vastaanottajana olla oma tutkimuskohde ja näin mahdollista saada tietää hänen osoitteensa kyseisenä aikana.

Ja katso hakemasi rivin ympäristö: onko kanssamatkustajia samalta suunnalta ja/tai menossa samalle paikkakunnalle tai peräti saman vastaanottajan luo.

Internetin kautta käytettäviä lähteitä (luntaten verkkosivulta, samalla sivustolla täydellisempi listaus, jossa mikrofilmejä ja kirjoja):

New Yorkin vastaanottokeskus ennen Ellis Islandia (1892-1924) oli Castle Garden. Ancestry.com:in (maksullinen) aineistoissa New York Passenger Lists Online Index & Images 1820-1957.

Boston esiintyy kokemäkeläisten tulosatamana melko usein. Boston Passenger Lists, 1820-1943 Ancestry.com:ssa. Massachusettsin osavaltion arkiston sivulla on mahdollisuus hakea saapujia vuosilta 1848-1891.

Itärannikon Baltimoreen on myös tullut suomalaisia, Baltimore Passenger Lists, 1820-1948 Ancestry.com:ssa. Pennsylvanian Philadelphiasta olen löytänyt saapuvia kokemäkeläisiä, Philadelphia Passenger Lists, 1800-1945 Ancestry.com:ssa. Muihinkin Atlannin satamiin on tullut suomalaisia, Atlantic Ports Passenger Lists, 1820-1873 and 1893-1959 Ancestry.com:ssa. Lousianan New Orleansiin on saapunut suomalaisia, New Orleans Passenger Lists, 1820-1945 Ancestry.com:ssa. (Floridaan on tultu muun muassa Kuuban ja Jamaican lomamatkoilta, Florida Passenger Lists, 1898-1951 Ancestry.com:ssa.)

Länsirannikon satamista löytyy suomalaisia saapujia Oregoniin, Oregon Passenger and Crew Lists, 1888-1957 Ancestry.com:ssa. Ja Kaliforniaan, California Passenger and Crew Lists, 1893-1957 Ancestry.com:ssa. Mutta Ancestry.com:n Alaska Alien Arrivals, 1906-1949 ei sisältänyt hakukriteereilläni kuin yhden suomalaisen!

Postauksen tarkoitus ei ole olla ilmainen mainos Ancestry.com:lle, mutta yksi yritys on kyllä onnistunut ottamaan hallitsevan markkina-aseman jättäen vapaaehtoistyön jalkoihinsa. Edellisten lisäksi Ancestryn siirtolaisten tulemiseen liittyviin aineistoihin kuuluu hieman hämäävästi nimetty Border Crossings: From Canada to U.S., 1895-1956, joka sisältää lukuisien pienempien satamien saapumistietoja. Ancestry:n kansainvälisillä käyttöoikeuksilla pääsee tutustumaan muös kokoelmiin Canadian Passenger Lists, 1865-1935, Canada, Ocean Arrivals (Form 30A), 1919-1924 ja Border Crossings: From U.S. to Canada, 1908-1935. Kanadaan vuosina 1925-1935 saapuneita voi etsiä Kanadan kansallisen kirjaston ja arkiston sivulla.

Omakustanteista

Kävin kirjastossa selaamassa vuoden 2009 Historialliset aikakausikirjat läpi. Ensimmäisessä numerossa oli Anneli Mäkelä-Alitalon kommenttikirjoitus, jossa hän toteaa:

"Omakustanteissa ei tietenkään ole periaatteessa mitään moitittavaa, päinvastoin. Jos kriitikkoon on luottamista, tässä kirjassa on myös "henkilöistä runsas nimiluettelo". Mikäli tämä sanonta tarkoittaa aakkostettua henkilöhakemistoa sivunumeroineen, kysymyksessä lienee tavallista tasokkaampi perheen maksama painotuote."

Tässä Mäkelä-Alitalo on tarkasti samalla linjoilla SSS:n viime vuosien sukukirjaraatien kanssa: Henkilöhakemisto on laadun merkki. Vaikken itse ole niiden laatimisessa kunnostautunut, en varsinaisesti (periaatteessa?) ole eri mieltä hakemistojen arvosta. Mutta harvemmin olen arvostanut teosta pelkän hakemiston olemassaolon perusteella.

Vuoden viimeisessä numerossa Mäkelä-Alitalo arvioi Reino Kallion kirjaa Häiriköintiä ja henkirikoksia. Eteläpohjalaisnuoret paikallisen kurinpidon kohteena sääty-yhteiskunnan aikana. Mäkelä-Alitalo on "perin hämmästynyt, että tohtori Reino Kallio on joutunut julkaisemaan tutkimuksensa omakustanteena."

Tietenkin olisi hienoa, jos jokainen peruslaatukriteerit täyttävä käsikirjoitus pääsisi ammattitoimittajan käsittelyyn ja saisi ammattilaisten suunnitteleman ulkoasun ja tehokkaan markkinakampanjan ja... Mutta jos julkisuudessa esitettyihin tietoihin on luottamista, niin ainakin ensimmäinen ja viimeinen jäävät toisinaan puutteellisiksi kustannustaloissa(kin). Mutta ne tarjoaisivat kuitenkin sen hyväksyttävyyden tuntomerkin, jota Mäkelä-Alitalo tuntui painotuotteilta kaipaavan. Ollen tässä tuskin yksin.

Apropoo. Törmäsin Kansallisarkistossa kesällä työtuttuun, joka työsti isoisänsä elämänkertaa. Joka oli kuuden viikon työskentelyn jälkeen viimeistelty ja lähdössä tarjolle kustannusliikkeeseen. Joulutervehdyksen yhteydessä hän löytäneensä kirjalle isoisän elämänuraan liittyvän julkaisijan, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö (OKKA). Vain tekemällä saa valmista ja yrittämällä onnistuu.

Markkinoita

Kun viimeksi (kauan, kauan sitten) työstin Petter Sundin elämäntarinaa yritin etsiä kokoon markkinoita, joilla hän kauppiaana olisi voinut käydä. Silloin ei osunut käsiini Johannes Qvistin Finlands marknader och finska landsbygdens handelsplatser 1614-1772, josta vastaus olisi varmasti löytynyt vauhdikkaammin.

Varmuuden vuoksi tarkistin Kokemäen kirjan paikkakuntahakemistosta. Täh, löytyi? Minulta on mennyt ohi tähän asti tai sitten unohtunut jossain vaiheessa. Kirjan mukaan Kokemäellä, Ylistaron kylässä, pidettiin talvimarkkinat 20. päivä tammikuuta ja kalenterivaihdoksen jälkeen 13. päivä ainakin vuodesta 1764 eteenpäin. Vuonna 1769 Ala-Satakunnan edustajat anoivat paikkaa siirrettäväksi Harjavallan Tortttilaan ja aikaa siirrettäväksi. Ehdotettu ajankohta meni päällekkäin Turun markkinoiden kanssa eikä muutosta näin tehty.

Vanhan kirjasuomen korpuksen almanakkateksteistä löytyy useita markkinaluetteloja, tässä 3 esimerkkiä shoppailumahdollisuuksista:

[1705] Wuotiset Marckinat Suures Ruhtinan Maasa Suomesa ja Pohjan Maalla. Tammi-Cuusa. CImi Markinat sijnä 1. Tammercoskella ja Hämen Linnasa / sijnä 6. Turusa ja Isois Kyröis / Pohjamaalla / 19. Caris Lohjalla ja Udesa Caupungisa 25. Helme-Cuusa. Cajanasa / Mynämäesä ja Isol Lohjalla sijnä 2. Nandalis si. 9. Kesä-Cuusa. Turusa sijnä 17. Paldamos / Kemis ja Iios sijnä 24. Heinä-Cuusa. Helsingforsis ja Borgos si. 2. Rymmättylös ja paimios sijnä 25. Nawos Lemus / Udesa Kircos / HämenLinnas Brahen Caupungis ja Salos sijnä 29. Elo-Cuusa. Mynämeäs / Uhlos / Wasas ja Umos sijnä 10. Wanhas Carlebys / Tammercoskell / Halicosa ja Biörneboris sij. 24: Syys-Cuusa. Turus / Wijboris / Lapwedes / Helsingforsis ja Sibbos sinä 8. Borgos / Taiwassalos ja Raumal 31. Laitilas 29. Loca-Cuusa. Pernos ja Halickos sijnä 7.

1742. Wuoden Marckinat Suomesa Tammi Cuusa. KEmisä 2. p. Borgosa / Hämen-linnasa ja Raumalla 6. p. Turusa 19. p. Udescaupungis ja Carjalohjalla 25. p. Nandalis 27. p. Taiwassalos 28 p. Helme Cuusa. Kajanas / Mynämäes ja Lohjalle 2. p. Lohjalla 20. p. Malis huhti ja tuoco cuusa Eij pidetä yhtäkän markinat Suomesa. Kesä cuusa. Turusa 18. p. Oriwedes p. Cajanas ja Maskus 24. p. Heinä cuusa. Laitilas 2. p. Udes-Carlebys / Hämen-linnasa / Nawos ja Lemus 29. p. Elo cuusa Tammelasa Jockiaisten Cappelin tykönä 5. p. Ulos / Wasas / Kajanas ja Mynämäel 10. p. Biörneboris / Halikos ja Pöytiäl 25. p. Huittisis 30. p. Syys cuusa. Turusa ja Lappenrannasa 8. p. Raumolla ja Jacobstadis 21. p. Nandalis / Laitilas / Paimios ja Pernos 29. p. Loca cuusa. Halikos 7. p. Marras ja Joulu cuusa Eij yhtäkän markinat pidetä Suomesa.

1752. Wuoden Marckinat Suuren Ruhtinan-Maasa Suomesa. JAN. eli Tammi-Cuusa. HÄmen-Linnas, Närpisis, Raumall ja Tammercoskel sinä 7 päiw. Anianpeldo s. 14 p. Isos-Kyrös ja Turus sinä 20 p. Helsingforssis s. 25 p. Taiwassalos s. 29 p. FEBR. Helme-Cuusa. Cajanas, Isoll-Lohjall, Lapposa, Mynämäes ja Uudes Caupungis s. 3 p. Naandalis Tuhca Keskiwijckona eli s. 13 p. Limmingos ja Sastmolas s. 15 p. Biörneborisa s. 22 p. Ekenäsis s. 25 p. MART. Maalis-Cuusa. Isol-Lohjall s. 9 p. Ekenäsis s. 26 p. APR. Huhti-Cuusa. Ei Suomesa Marckinoita pidetä. MAJ. Touco-Cuusa. Hämen-Linnas s. 27 p. JUN. Kesä-Cuusa. Turus s. 18 p. Oriwedes s. 20 p. Maskusa sinä 24 p. Laitilas s. 29 p. JUL. Heinä-Cuusa. Wehmalla ja Tyrwäs s. 13 p. Kemis s. 24 p. Kemiös, Rymmättyläs ja Wörös s. 25 p. Hämen-Linnas, Lemus, Nawos, Uudes Carlebys ja Uudes Kircos s. 29 p. AUG. Elo-Cuusa. Tammelas s. 5 p. Cajanas, Iios, mynämäes ja Perniös sinä 10 p. Abborforssis, Biörnboris, Halicos, Harjus, Oulus ja Tammercoskel s. 24 p. Huittisis s. 28 p. SEPT. Syys-Cuusa. Helsingforssis, Sibbos, Turus, Uumos ja Waasas s. 9 p. Anianpeldo ja Borgos s. 14 p. Stockholmisa s. 20 p. Helsingforssis, Jacobstadis, Ilmolas, Pirckalan Sillall, Raumalla, Pietarisaares ja Lappijärwen Cappelin tykönä s. 21 p. Lapposa, Laitilas, Naandalis, Paimios ja Pernos s. 30 p. OCT. Loca-Cuusa. Stocksuddis Tenholan-Pitäjäs sinä 1 p. Halicos s. 7 p. NOV. Marras-Cuusa. Wesilahdes ja Wörös s. 30 p. DEC. Joulu-Cuusa. Thoman päiwänä pidetään wähät Marckinat joca Caupungis.

Autoasiaa

Museoposti-listan kautta sain tiedotteen otsikolla "Mobilia avasi autotilastot nettiin‏". En ole mikään autoihminen, mutta pitihän uutta verkkopalvelua kokeilla. Tiedotteesta opin

Ensimmäisenä keskeisenä lähdemateriaalikokonaisuutena Mobilia on avannut e-palveluihinsa tilastot autojen ensirekisteröinneistä ja autokannan kehittymisestä vuodesta 1956 vuoteen 1999 saakka. Materiaali perustuu Autotuojat ry:n jäsenliikkeiltään keräämiin uusien autojen myyntitilastoihin. Mobilia on toimittanut kyseiset tiedot sähköiseen muotoon. Materiaaleista löytyy mm. paikkakuntakohtaiset tiedot autoistumisen kehityksestä sekä eri automerkkien ja -mallien vuosittaisista rekisteröintimääristä. Autohistorian tutkijoiden lisäksi tilastot ovat keskeistä materiaalia alue- ja kuntahistorioiden tutkijoille sekä taloustieteilijöille. Vastaavia tilastoja ei ole saatavissa muista arkistoista tai kirjastoista.

Tilastot sisältävät noin 35 000 digitoitua sivua. Materiaali julkaistaan Autotuojat ry:n ja Mobilian yhteistyönä. Lisäksi opetusministeriö on ollut merkittävä rahoittaja hankkeessa. Materiaaleihin voi tutustua eMobiliassa Autotuojien dokumenttikokoelmissa osoitteessa http://www.vision.fi/mobilia/

Etusivun kirjautumisen jälkeen on tarjolla lukuisia vaihtoehtoja, joten turvallisimmalta vaikutti yläreunan "hae kaikista tietokannoista" linkki. Siinä hakukenttään kirjoittamalla 'ensirekist*' saikin liudan tuloksia. Mutta ei mitään, mikä olisi avannut 35 000 digitoitua sivua.

Jouduin tekemään niinkin drastisen teon kuin lähestymään palvelun ylläpitäjiä. Ripeä ja ystävällinen vastaus kuului "latauslinkit näkyvät Autotuojien dokumenttitietokannassa, jonne tilastot on tallennettu/ syötetty". Hmmm... tässä vaiheessa voisi todeta vaikkapa sen, että yhdistetyn tietokannan tuloksista ei näy mistä tietokannasta ne ovat löytyneet. Ja voisin sanoa jotain muutakin, mutta siirtymällä oikeaan paikkaan ja tekemällä saman haun saan näkyviin linkin "Lataa tästä originaaliaineisto". Ja sitä kautta eksoottisen näköisiä automerkkejä vuodelta 1956:


Kun kerran tuli autoista puhetta... Pertti Kolari & Juha Varis: Höyryautosta puukaasuun. Viipurin läänin autoja ja autoilijoita, jossa ilman suurempia selityksia listaus autoista omistajineen.

Autoihin liittyvät tiet... Tielaitoksen historiasivusto ... Anna-Maria Holmstedtin gradu Viherin silta ... Maunu Häyrynen& Mikael Lähteenmäki (toim.): Pohjanlahden rantatie. Ratsupolusta rannikon matkailutieksi

Talvista matkantekoa 1850-luvun alussa

Louis Léouzon Le Ducin teksteistä toimitetussa kirjassa Pariisista Pohjantähden alle on kuvaus kirjoittajan helmikuisesta matkasta Helsingistä Pietariin. Le Duc matkusti kuormareessä, "jossa oli sisäpuolella heiniä, tyynyjä ja kaksi valtavaa karhuntaljaa." Hän oli "kietoutunut kahteen turkisviittaan, jotka oli kaulasta ja vyötäisiltä sidottu tiukasti kuuden metrin pituisella villavyöllä." Lisäksi hänellä oli "vanulla vuorattu lakki, paksu kaulahuivi, turkisvuoriset saappaat, karvarukkaset ja muhvi." (s. 124)

Matka sujui yölläkin, sillä "kuu ja tähdet luovat lumkeen ihmeellistä hohdetta". (s. 126) Le Duc pysähtyi alkumatkasta Porvoon Seurahuoneelle ja Loviisan kestikievariin. Tyytyväisenä hän toteaa "Suomen kyytiasemilta tietää varmasti saavansa aina kahvia, ja paremmin hoidetuissa paikoissa, esimerkiksi pikkukaupungeissa, sen mukana saa vaaleaa leipää ja varsin hyviä korppuja." (s. 125)

Vastaan tuli talonpoikia rekineen. "Melkein kaikilla talonpojilla oli karkeasta kankaasta tehty harmaa nuttu, päässä kuusikulmainen sudennahkalakki, jossa oli pitkät korvalliset, ja jalassa suuret nahka. tai huopasaappaat. Naiset istuivat kuorman päällä suunnilleen samanlaisissa tamineissa jalat riippuuen, kädet pistettyinä hihansuihin. Kaikkien kasvot punoittivat ja miesten parrasta riippui jääpuikkoja, mutta kukaan ei näyttänyt vähääkään piittaavan pakkasesta." (s. 127)

Haminan jälkeen rekeä ahdisti susilauma. Kyytimies piti ampumista parempana kiirehtiä Urpalan kestikievariin. "Vielä muutama askel, ja syöksyimme sisään pihaportista, joka suljettiin heti. Se ei tapahtunut hetkeäkään liian aikaisin, sillä paikalla oli jo parikymmentä läähättävää ja ulvovaa sutta. Ne heittäytyivät lankkuaitaa vasten, mutta se oli liian korkea. Raavittuaan lankkuja kynsillään ja ulvottuaan vielä pitkään ne kääntyvät pakoon ja hävisivät kauas metsään." (s. 129)

Teknistä historiaa loppuviikosta

Jostain (Hesarin välistä?) ilmaantui ruokapöydälleni Tekniikan päivien ohjelma. Jos olisi torstaina aikaa voisin käydä kuuntelemassa torstaina jonkun näistä:

• Mikko Moilanen: Sepäntaito Suomessa - arkeometallurginen näkökulma
• Timo Myllyntaus: Teollistumisen ja energiatuotannon historia
• Jaakko Forsén: Tuli tuhoaa ja säilyttää - Mitä humanisti saa irti tulen jäljiltä?
• Tuomas M. S. Lehtonen: Helvetin tuli - kylmää vai kuumaa?

Tosin esitteen mukaan esityksiä voi osoitteessa www.tekniikanpaivat.fi seurata suorana lähetyksenä tai videotallenteena.

Kaakinpuussa, uudelleen

Kirjoitin jo yli vuosi sitten viimeksi kaakinpuusta ja Österholm-selvityksen vuoksi aiheeseen tuli palattua viime syksynä. Tuolloin osuin porilaiseen keskusteluun, jossa todettiin

"Myöhemmällä keskiajalla - jos ei saanut hirttotuomiota - sai häpeäpaalua/kidutuspaalua jonka nimi oli putipaalu. Nykyinen Putimäentie johti tuolle kukkulalle, jossa paalu sijaitsi, siinä ison kivinavetan ja vanhainkodin välimaastossa."

Niin sillä myöhemmällä keskiajalla, joka venyi pitkälle 1800-luvulle. Muita verkkolöytöjä:

Tammerkoski-lehdessä 3/2008 Juhani Hildénin artikkeli Tampereellakin kaakinpuu oli
julkisen kidutuksen näyttämö, jossa todetaan "Uusi rikoslaki astui voimaan vuoden 1894 alusta ja pyyhkäisi pian kaakinpuurangaistukset historian romukoppaan."

Tampereelta myös murrenäyte, jossa aiheena Nainen kaakinpuussa.

Leena Silpolan gradussa Siveetön synti ja haureellinen huvi. Prostituutioilmiö Kuopiossa vuosina 1880 - 1894 esiintyy kaakinpuu rangaistusmuotona.

Suomen maatalousmuseo Sarka tuntee kaakinpuun teurastustelineen nimenä. Oululaiset turistioppaat taas kertovat kaakinpuun olleen hirttopuu.

Vähemmän luotettava lähde

Kaikki painettu ei ole totta! Jos luottaisi lehteen Weekly World News niin luulisi Suomessa tapahtuneen kaikenlaista outoa...

• "We drilled through the gates of hell" Scientists who drilled a nine-mile hole to study the movement of massive plates under the Earth's surface claim to have discovered hell. That is the word from the respected Finnish newspaper Ammennusastia, which quoted... (Apr 24, 1990)
• DESSERT SKIRTS! Trendy teenagers in Helsinki, Finland, are wearing clear plastic skirts - filled with jelly! The kinky kilts are copies of a costume worn by popular Finnish Singer Food Boy. (Aug 31, 1993)
• 1000-foot whale sighted off the coast of Finland (Aug 20, 1996)

Tervettä skeptisyyttä liikenteeseen!
(leike lehden numerosta Jan 4-11, 1994)

Sunnuntaiksi kuva Suomesta

Lehdestä The Graphic 21.4.1888 action-kuva Helsingin talvesta.