Harvoin olen tömähtänyt ulos historiallisen romaanin tunnelmasta yhtä vauhdikkaasti kuin avattuani Lennart Rydsjön nuortenkirjan
Spionerna från Sveaborg (1985). Takakannen mukaan eletään vuotta 1790 ja ensimmäisten rivien mukaan kevättä. Puolessa välissä sivua päähenkilön nimetään Onniksi. Hän, ystävänsä Olga ja äitinsä Irja ovat kotoisin Sipoosta.
Tietoni etunimien historiasta ovat kertyneet epäjärjestelmällisesti sukututkimuksen yhteydessä. Olen mahdollisesti erehtynyt, mutta rohkenen epäillä, että Onni tuli käyttöön vasta suomalaisuusajattelun myötä 1800-luvun loppupuolella. Irjakin tuntuu tuoreelta ja Olga niin venäläiseltä, että luulisin yleistyneen vasta 1800-luvun puolella.
Mutta täytyy tietenkin olla varovainen. Tuttu 1700-luvun tuntija hermostui ruotsalaisen tv-ohjelman AD 1790 Helsinki-kuvauksesta, jossa lapsi oli vankilassa vastoin ajan rangaistuskäytäntöjä. Yritin pehmitellä, että voihan sitä tapahtua tavanomaisesta poikkeavaa. Jopa nimivalinnoissa, mutta uskottavampaan tulokseen Rydsjö olisi pääsyt perinteisemmällä valinnalla.
Internet-haut kertoivat, että tämä ei ollut Rydsjön ensimmäinen nuorille suunnattu historiallinen kirja, mutta jäi ilmeisesti viimeiseksi. Miehen taustasta ei selvinnyt mitään, mutta kirjat julkaistu Ruotsissa, joten varmaankin riikinruotsalainen, joka on arponut suomalaisen oloisia etunimiä puhelinluettelosta tms?
Toinenkin riikinruotsalainen ja historiallinen nuortenkirja osui kirjastohakuuni. Kim M. Kimselius on kirjoittanut sarjan aikamatkaseikkailuita, joista kymmenes sijoittui Suomen sotaan otsikolla
Det glömda kriget 1808-1809 ja julkaistiin muisteluvuonna 2008.
Kuten jo aiemmin totesin, aikamatkoista en suuremmin välitä, joten hyppäsin varsinaisen tekstin ohi kirjan loppuun.
Sieltä löytyi kirjailijan terveiset lukijoille. Hän toteaa, että päähenkilöt joutuvat kirjoissa tekemään hieman epätodennäköisiä asioita, mutta muuten yritetään pysyä tunnetussa historiassa. Kimselius kertoo tätä kirjaa varten tutkineensa aineistoa Hanasaaren kulttuurikeskuksen arkistossa (?). Kirjan tapahtumapaikoista hän oli käynyt Viaporissa ja Oravaisissa, tekstin kirjoittamisen jälkeen (!).
Loppusivuilla oli myös pari faktaruutua, aikajana ja sanalista tarjoamassa tukea lukijoille. Todellisia henkilöitä oli tekstiin upotettu näemmä huomattavia määriä. Sanalistassa oli mukana jopa Finland, siltä varalta ettei lukija tiedä ennestään sen olevan Ruotsin länsinaapuri...
Lisäys 24.11.2011 8:40. Aika ottaa jälleen hirsi omasta silmästä. Kimseliuksen faktapätkässä Suomi oli Ruotsin itänaapuri, tietenkin.