Maula ei jättänyt viestiä vaimolleen

Talonpojan vävy Olli Ollinpoika Maula lähti vuoden 1800 alkupuolella kotitienoiltaan, Kemin pitäjän Ali-Paakkolan kylästä. Ei jättänyt vaimolleen Elsa Hannuntyttärelle, eikä kenellekään muullekaan sanaa suunnitelmistaan. Elsa ei ollut odottavaa sorttia vaan jo vajaan vuoden kuluttua laitettiin sanomalehteen (Inrikes tidningar 24.3.1801) kuulutus uuden avioliiton mahdollistamiseksi.

Elsa ja Olli oli vihitty 4.12.1791, jolloin molemmat olivat saman kylän talollisten lapsia. Avioliitosta syntyivät ainakin tyttäret Walborg (s. 4.4.1792), Elsa (s. 22.9.1796) ja Margareta (s. 8.4.1797). (Hiski, RK 1792-1798 )

Jonkinlainen tieto Olofin kuolemasta saatiin, sillä 19.12.1802 Elsa vihittiin lesken statuksella, sulhasenaan "Bond:s: Nils Olofsson Rusko". Tälle pariskunnalle syntyi tytär Catharina 19.11.1803. (Hiski, RK 1799-1805)

Ja kun pohjoiseen päästiin:

• Kemijoella ja -järvellä kulkemisesta on pitkäjuttu sanomalehdessä Inrikes tidningar 11.3. 1796
• "Kemijärven kulttuuriympäristöohjelma esittelee yli sata alueen kulttuurihistoriallisesti arvokasta kohdetta"
• Hjalmar Appelgen: Muinaisjäännöksiä ja Tarinoita Kemin kihlakunnan itäisissä osissa (Suomen muinaismuisto-yhdistyksen aikakauskirja V. 1882)
  

Saksaan päin

Noin vuosi on vierähtänyt Lontoon käynnistä, jolloin kirjakaupasta tarttui mukaan Simon Winderin Germania: A Personal History of Germans Ancient and Modern. Näytti popularistiselta katsaukselta ja ajattelin, että esivanhempien maan historiaan olisi hyvä saada otetta. Mutta Winder ja minä osoittauduimme vääräksi yhdistelmäksi. Aloitin kirjan ainakin kolme kertaa ja nukahdin kesken kaiken. Tällä viikolla kokeilin lukea loppulukuja ja keskittyminen petti jälleen. Täytyy hankkia joku Horrible histories tasoinen opus, jostain.

Minkäs verran minulla niitä juuria saksanmaalla sitten on? Isän puolelta Lyypekistä lähtenyt Gabriel Gottleben sekä todennäköisesti myös Viipuriin päätyneitä porvareita. Äidin puolelta Vaasaan saapuneet Nagelit, Ruotsin kaivoksille rekrytoidut Lybeckerit sekä kahden Hohenthalin vaimot. Kartalle aseteltuna suhteellisen pohjoisesta Saksasta lähtöisin kaikki, ei mitenkään yllättävästi. Sen sijaan yllätyn iloisesti, jos alla oleva Google kartta näyttää viisi paikkamerkkiäni. Kyseinen palvelu ei ole ollut ystäväni.


Näe Saksalaiset juuret isompana karttana

Gottlebenin juuria olen yrittänyt selvitellä, mutta nämä muut ovat jääneet (vielä) vähemmälle yritykselle. Hohenthalien osalta olen ajatellut, että muut ovat jo kaiken yrittäneet, mutta viime viikon lopulla juolahti mieleen, että jos eivät olekaan. Ainakin voisi tarkistaa Torsten Hohenthalin Genos-artikkeleissaan mainitsemia lähteitä?

Niinpä kävin lauantaina tiirailemassa aatelismatrkkeleita Kansalliskirjastossa (ja myöhemmin huomasin, että sama nide olisi ollut verkossakin). Luin G-gruppenin sivuilta ohjeistusta saksalaiseen tutkimukseen ja totesin aivan liian haastavaksi ja vaativaksi sielunrakenteelleni. Joten tartuin (virtuaalisesti) lompakkooni ja tein maanantaina tarjouspyynnön saksalaiselle sukututkimustoimistolle, josta minulla oli hyviä aikaisempia kokemuksia. Ottivat yhteyttä heti seuraavana päivänä eli asiakaspalvelun perusteet edelleen hallinnassa. Ties vaikka joulupukki toisi minulle lisää aatelisia juuria? Niitä odotellessa voisi vaikka tavata Pommerin ruotsalaista aikaa esittelevää sivustoa.

Oli Joakim Hohenthalin vaimo aatelinen tai ei, Stralsundissa asuessaan pariskunta on varmasti nähnyt Katharinenkirchen, josta alla oleva viehättävä kuva Wikipediasta. Sen myötä nimipäivätoivotukset Katariinoille, Kaisuille, Kaisoille yms!

Uutisia toiselta puolelta maapalloa

Jostain tuli tietooni Uuden-Seelannin sanomalehtiarkisto ja pitihän sitäkin testailla. Tiedettiinkö siellä asti Suomesta jotain? Toki tiedettiin, osumia tulee runsaasti ja ovatpa yllättävän ajankohtaisiakin.

New Zealander kirjoitti 15.3.1851 Ranskan Louis Phillipestä, joka käväisi Suomessa 1700-luvun lopussa. Miekkonen on ollut uutisissa aivan äskettäin, Yleisradio otsikoi 17.11. Ranskan kuninkaan Muonion-seikkailut vihdoin nähtäville Suomessa, 18.11. Ranskan kuningas jätti jälkeensä pojan - sukua asuu edelleen Lapissa ja 22.11. Ranskan kuningas maalautti suomalaisen poikansa tauluun. Näistä sensaatioista (joista kannattaa lukea huolellisesti kohta, jossa todetaan, ettei isyydestä ole varmuutta) ei Uudessa Seelannissa kerrottu vaan todettiin, että "In August 1795 he stood on the icy headlands of the North Cape, but eighteen degrees from the Arctic Pole itself. Traversing Bothnia and Finland, but shunning Russia from distrust of the Empress Catherine, he returned to Copenhagen..."

(Koska Lappi tuli tässä mainituksi vasemmalla kuvat Lappalaisnainen lapinpuvussa ja Lappalaismies lapinpuvussa Kansalliskirjaston kuva-arkistosta, metatietojensa mukaan peräisin kirjasta The Costume of the Russian Empire. London 1803)

Wellington Independent raportoi Euroopasta 24.12.1851 m.m. Royal Geographic Societyn kokouksesta, jossa oli palkittu suomalainen tutkimusmatkailia Georg A. Wallin. Parhaillaanhan vietetään hänen juhlavuottaan (tms.) ja matkakaapunsa ynnä muuta esineistöä on tiirailtavana Kansalliskirjaston näyttelyssä.

Omituisin tarkistamani leike oli lehdestä New Zealand Colonist and Port Nicholson Advertiser 3.3.1843. Siinä esitettiin ulkomaanuutisena Venäjältä, frankfurtilaisen lehden Post Ampt Gazette kautta tarina salamurhasta Pietarissa. Tekijänä suomalaissyntyinen metsänvartija Rheimann ja uhrina tämän esimies prinssi Gagaun, tsaarin hovin seremoniamestari. Syyllinen tuomittiin saamaan 6000 ruoskaniskua. Osan tästä kärsittyään oli nyt sairaalassa. Mitään vahvistusta/kumousta tai lisätietoa en tästä tapahtumasta onnistunut löytämään. Google osui Journal de Touloisen digitoituun numeroon päiväyksellä 31.8-1.9.1842, jossa samainen uutinen välietttynä Pietarin kirjeessä päiväyksellä 16.8. Tällä tarkennuksellakaan ei kotimaisista sanomalehdistä tullut osumia hakuihini. Osaisiko joku toinen paremmin?

Lentokoneen kuvia

Selailin Flickrin The Commons - osiota, joka oli Suomen suhteen hieman laajentunut. San Diego Air & Space Museum Archives oli laittanut esille Suomen ilmavoimien koneiden kuvia jo vuonna 2010, mutta kolme kuvaa oli lisätty 11.11.2011. Ne olivatkin mielenkiintoisempia kuin aiemmat kaksi. Minun silmiini sekä ihmiset että maisemat ovat uskottavasti suomalaisia, mutta ilmavoimistamme enemmän tietäviä on ihan varmasti, kommentteja saa esittää. Kuvat postauksen alareunassa.

Mukava on, että ulkomaiset museot digitoivat Suomeakin koskevia kuvia ja vieläpä vapaaseen käyttöön. Ruotsissa on tänään käynnissä tilaisuus Bilder – tillgängliga eller inlåsta?, jonka inspiroimana taisi Anna Boman kysyä Twitterissä

Liten opinionsundersökning: Rätt eller fel att Riksantikvarieämbetet visar bilder från utlandet på Flickr Commons?

Martin Rundqvist vastasi "Rätt! Så länge det är foton i svenska arkiv så ingår det i det arv Raä skall förvalta." ja Boman kuittasi

Hörde synpunkt att svenska skattemedel främst ska gå till svenska bilder.Det tycker inte jag,så tack för input!

Miten mahtaa olla Suomen digitointiohjelmien laita, onko joku keksinyt vetää linjauksia valtakunnan rajojen mukaan? Edellämainitusta tilaisuudesta twiittailee Lars Lundqvist, joka on m.m. kuullut "Öppet högkvalitativt material skapar ryktbrahet. Andra som inte tillgängliggör blir osynliga och glöms bort". Tukholmassa puhutaan fiksuja.

Brewster BW-373

Brewster BW-229 Buffalo
Brewster BW-355 Kuvan yhteydessä olevan kommentin mukaan lentokoneen rahoitti Nokia Oy ja yhtiön pyynnön mukaan nimenään Noka. Keskustelua aiheesta verkkofoorumilla.

AD 1790 & 1808-1809

Harvoin olen tömähtänyt ulos historiallisen romaanin tunnelmasta yhtä vauhdikkaasti kuin avattuani Lennart Rydsjön nuortenkirjan Spionerna från Sveaborg (1985). Takakannen mukaan eletään vuotta 1790 ja ensimmäisten rivien mukaan kevättä. Puolessa välissä sivua päähenkilön nimetään Onniksi. Hän, ystävänsä Olga ja äitinsä Irja ovat kotoisin Sipoosta.

Tietoni etunimien historiasta ovat kertyneet epäjärjestelmällisesti sukututkimuksen yhteydessä. Olen mahdollisesti erehtynyt, mutta rohkenen epäillä, että Onni tuli käyttöön vasta suomalaisuusajattelun myötä 1800-luvun loppupuolella. Irjakin tuntuu tuoreelta ja Olga niin venäläiseltä, että luulisin yleistyneen vasta 1800-luvun puolella.

Mutta täytyy tietenkin olla varovainen. Tuttu 1700-luvun tuntija hermostui ruotsalaisen tv-ohjelman AD 1790 Helsinki-kuvauksesta, jossa lapsi oli vankilassa vastoin ajan rangaistuskäytäntöjä. Yritin pehmitellä, että voihan sitä tapahtua tavanomaisesta poikkeavaa. Jopa nimivalinnoissa, mutta uskottavampaan tulokseen Rydsjö olisi pääsyt perinteisemmällä valinnalla.

Internet-haut kertoivat, että tämä ei ollut Rydsjön ensimmäinen nuorille suunnattu historiallinen kirja, mutta jäi ilmeisesti viimeiseksi. Miehen taustasta ei selvinnyt mitään, mutta kirjat julkaistu Ruotsissa, joten varmaankin riikinruotsalainen, joka on arponut suomalaisen oloisia etunimiä puhelinluettelosta tms?

Toinenkin riikinruotsalainen ja historiallinen nuortenkirja osui kirjastohakuuni. Kim M. Kimselius on kirjoittanut sarjan aikamatkaseikkailuita, joista kymmenes sijoittui Suomen sotaan otsikolla Det glömda kriget 1808-1809 ja julkaistiin muisteluvuonna 2008. Kuten jo aiemmin totesin, aikamatkoista en suuremmin välitä, joten hyppäsin varsinaisen tekstin ohi kirjan loppuun.

Sieltä löytyi kirjailijan terveiset lukijoille. Hän toteaa, että päähenkilöt joutuvat kirjoissa tekemään hieman epätodennäköisiä asioita, mutta muuten yritetään pysyä tunnetussa historiassa. Kimselius kertoo tätä kirjaa varten tutkineensa aineistoa Hanasaaren kulttuurikeskuksen arkistossa (?). Kirjan tapahtumapaikoista hän oli käynyt Viaporissa ja Oravaisissa, tekstin kirjoittamisen jälkeen (!).

Loppusivuilla oli myös pari faktaruutua, aikajana ja sanalista tarjoamassa tukea lukijoille. Todellisia henkilöitä oli tekstiin upotettu näemmä huomattavia määriä. Sanalistassa oli mukana jopa Finland, siltä varalta ettei lukija tiedä ennestään sen olevan Ruotsin länsinaapuri...

Lisäys 24.11.2011 8:40. Aika ottaa jälleen hirsi omasta silmästä. Kimseliuksen faktapätkässä Suomi oli Ruotsin itänaapuri, tietenkin.

Sotaisia uutisia elokuulta 1714

Yllä taiteilija Aleksey Bogolyubovin näkemys Hangon taistelusta (Wikimedia), joka taisteltiin juliaanisen kalenterin mukaan 27.7. ja gregoriaanisen 7.8.1714.

Hampuri 31.8. (London Gazette 28.8.1714): "Letters from Petersbourg of the 10th bring an account, that the Czar continued still with his Army in Finland, and it was thought he would engage in no Enterprize before the arrival of the Danish Squadron, which was expected every Day. Prince Menzikoff was gone to Notebourg, in order to visit the Fortifications of that Place. We have since received advice from Stockholm of the 18th, that an Express was arrived there from Vice Admiral Wattrang with an account, that the Muscovites, by the favour of a great Calm, had attack'd the Swedish Galleys on the Coast of Abo. The Engagement lasted several Hours with great Obstinacy, but at length the Swedes were obliged to give way to the superior Force of their Enemies. After this Action Three thousand Muscovites landed in Aland, and took Possession of that Island without Resistance, the Swedish Forces, which amounted to no more that Six hundred Men, being withdrawn before to save themselves from being made Prisoners of War."

Tukholma 18.8. (London Gazette 31.8.1714): "On the 11th an Express arrived here from the Fleet with an account, that the Muscovite Galleys, by the favour a Mist and a Calm, had suddenly advanced to the Isle of Aland, and were then in a close Engagement with those of Sweden. We have been since informed, that they Took and Sunk some of our Vessels, after which they Landed a considerable Body of Troops in Aland."

Hampuri 4.9. (London Gazette 31.8.1714):

Alla oleva kaiverrus esittää kaapattujen ruotsalaisten laivojen tuontia Pietariin. (Wikimedia)

Kappalais Uppströmin kuolemasta

Rautalammin paikallishistoriassa Paavo Korhosen runojen luulisi olevan laajasti käytettyjä, mutta ne sietävät myös laajempaa jakelua. Rautalammin kappalaisen Jakob Uppströmin kuoltua 20.2.1820 Korhonen kirjoitti runon Kappalais Uppströmin kuolemasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa kokoelmassa Wiisikymmentä runoa ja kuusi laulua. Lainaan pätkän, josta näkee millaista pappismiestä aika (tai ainakin Korhonen) arvosti:

Mitäs muistat Rautalampi
Tämän vainajan tavoista?
Täm' oli täynnä laupeutta.
Vaan ei yhtään ylpeyttä;
Omilleen oli suloinen,
Otollinen ou'oillenkin,
Taitavammille tasainen,
Eikä tyly tyhmillenkä.
Otti alhaisten asiat
Hetikohta korvihinsa;
Ne kun neuvoa kyseli,
Saivat selvän joh'atuksen,
Jotka oppia anoivat,
Saivat vissit vastaukset;
vanhat harmajat halaili
Saaha häntä seuroihinsa,
Nuoret kanssa kaipasivat
Tulla kanssansa tutuiksi.

Ja papeista puheenollen,

• Harri Ahonen: Pitäjän hyödyllisin mies? : Pehr Kalmin käsitys papiston yhteiskunnallisesta tehtävästä
• Karl Gabriel Leinberg: Åbo stifts herdaminne, 1554-1640 (1903)
• Suomen kirkkohistoriallisen seuran pöytäkirjat liitteineen 1-4, jotka sisältävät monenlaista materiaalia, josta voi olla iloa henkilö- tai paikallishistoriaan.

Mikä on käsityksenne seuraavista talvi-, jatko- ja Lapin sotaa koskevista väitteistä?

Historiatietoisuus-kyselyn täyttämiseni loppuu kolmannen osion aiheeseen, josta tietoni ovat aidosti hyvin hatarat. Eli "Historian merkitys omalle ikäpolvelle: Mikä on käsityksenne seuraavista talvi-, jatko- ja Lapin sotaa koskevista väitteistä? "

• Talvisota oli voitto Suomelle. / Täysin eri mieltä
• Jatkosota oli torjuntavoitto Suomelle. / Paskemmin olisi voinut käydä, mutta onko torjuntavoitto-käsite missään muualla maailmassa tunnettu? Osin eri mieltä
• Suomen jatkosotaa Neuvostoliittoa vastaan voidaan pitää erillissotana. / No, oli se erillinen talvisodasta, mutta ilmeisesti sitä ei tarkoitettu. Onko huomioitu, että vastaajat eivät välttämättä ymmärrä sanaa erillissota? Täysin eri mieltä
• Talvisota yhdisti vuoden 1918 sisällissodan osapuolet Suomessa ja ”punaisuus” ja ”valkoisuus” siirtyivät taka-alalle. / Näin olen antanut itseni ymmärtää, liekö aivan koko totuus. Osin samaa mieltä
• Suomalaiset kohtelivat sotavankejaan hyvin. / Hyvin? Verrattuna natsisaksan keskitysleireihin vai nykyajan siviilivankeihin? Jäämarssi-leffa oli värittynyt, mutta vastaan silti sen pohjalta Täysin eri mieltä
• Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas kuvaa onnistuneesti sota-aikaa. / En oo lukenu. Ei eri eikä samaa mieltä
• Karjalasta tulleiden evakkojen uudelleen asuttaminen sujui esimerkillisesti. / Jos ruotsinkieliset miljonäärit saivat pitää maansa hedelmäpuita istuttamalla, kuten opas Kemiönsaaressa meille joskus kertoi, niin ei ihan kaikki mennyt minun oikeustajuni mukaan. Osin samaa mieltä
• Naisten siviiliosallistuminen sotiin oli Suomessa poikkeuksellisen laajaa. / Tjaa, nyt puuttuu oikeasti tietoa. Brittinaiset olivat vapaaehtoisjoukoissa, mutta pääsivätkö lähellekään rintamaa? Saksalaiset halusivat pitää omansa hellan vieressä ja/tai keskitysleirivartijoina? Näiden mielikuvien perusteella vastaan osin samaa mieltä
• Sotien ajan historiaa pitäisi tutkia enemmän. / Eiköhän tämä nykyinenkin tahti tuota tekstiä enemmän kuin kiinnostuneet ehtivät omaksua? Täysin eri mieltä
• Sotien aikana suomalaiset olivat hyvin isänmaallisia. / Olisikohan tässä aihe, jota ei ole vielä tosissaan tutkittu? Kunnes toisin todistetaan: osin samaa mieltä
• Suomessa ei toimeenpantu kuolemantuomioita sodan aikana. / Jotain hyötyä vaarini muistelmien puhtaaksikirjoituksesta: täysin eri mieltä
• Suomen poliittinen johto tiesi juutalaisten julmasta kohtelusta Saksassa ennen sotia tai sotien aikana. / Jaha, mikähän on kysymyksen kirjoittajan silmissä "julmaa kohtelua"? Voisiko olla niin, etteivät suomalaiset sanomalehdet kertoneet Kristallnachtista? Mutta oliko se julmaa vai vaan "ihan normaalia" juutalaisten kohtelua? Tietämättä asiasta enempää vastaan: osin samaa mieltä
• Suomen ja Saksan suhdetta jatkosodassa voidaan kuvata sanalla ”liittolainen”. / Täysin samaa mieltä
• Tuhansien lasten siirtäminen sotia pakoon Ruotsiin oli oikea ratkaisu. / Ei eri eikä samaa mieltä
• Suomessa esiintyi sodan vastaista vastarintatoimintaa sotien aikana. / Ei harmainta aavistustakaan: Ei eri eikä samaa mieltä
• Suomalaiset selvisivät sodista ilman suurempia traumoja. / Eikös tässä nyt tätä suurehkoa sotatraumaa edelleen käsitellä? Täysin eri mieltä
• Suomen valtiolla ei ole anteeksipyydeltävää sodanaikaisessa juutalaispolitiikassa. / Todennäköisesti olisi ollut, mutta anteeksipyynnön aika on ollut ja mennyt. Ei eri eikä samaa mieltä
• Sodissa minua kiinnostavat lähinnä yksittäisten sotilaiden ja siviilien tarinat ja kohtalot. / Kun ei kiinnosta oikein nekään. Osin samaa mieltä
• Sota-ajan Suomi ja suomen kansa ei ollut yhtenäinen kokonaisuus. / Miten maa voisi koskaan olla täysin yhtenäinen kokonaisuus? Ei eri eikä samaa mieltä

Myrsky vm 1850 ja muuta ilmastotietoutta

Lasten Suometar jakoi numerossaan 1856 tietoa ankarasta tuulispäästä:

Suojärvi on pitäjän nimi aivan Venäjän rajalla viipurin läänissä. Siellä tapahtui ankara tuuliaispää toukokuun 2 p:nä 1850 eli 6 vuotta takaperin. Se kohosi yhtäkkiä, kulki nopeasti lännestä itään päin noin 5 peninkulman matkan ja raivosi tällä välillä pitäjän läpi seuraavalla tavalla:
1) Suojärvellä kohotti suuren vesipatsaan, joka kulki veden pintaa myöten vastaan päin itse tuuliaispään lentoa;
2) repäsi ulkokaton ja hirret välikaton rajasta talonpojan Aleksei Menin tuvasta Hukkulan kylässä;
3) kohotti suuremman veneen , jossa oli 15 leiviskän painavainen ankkuritouvi sisässä , Leppäniemen kylän rannasta noin 36 kyynärän korkealle ilmaan, jossa se särkyi ja putosi palasina maahan; ankkurintouvi kääriintyi, pudottua, puiden ympärille;
4) talonpoika Sidor Ijeviev, viime mainitusta kylästä , katsoi ala-ikäse n lapsen kanssa tätä luonnon ihmettä syrjästä, mutta peläten sen hirmuista menoa, tahtoi hän suojella lasta ja pani sen maahan, ruveten itse päälle ja pitäen kumpaisillaki käsillänsä puun kannosta kiini; tuuliaispää nosti hänen pystyyn, niin että jalat seisoivat 10 minuuttia ilmassa; lapselle ei tullut vahinkoa, eikä hänellekään;
5) lähätti sylen päähän toiseen kohtaan erään talonpojan saunan, jossa silloin sattui muuan ihminen kylpemään; lattia saunasta jäi entiselle paikallensa ja kylpijälle ei tullut mitään vahinkoa;
6) muutti erään talonpojan myllyn 2 kyynärää entisellä sijalta;
7) kohotti ilmaan pienemmän veneen niin korkealle, että se vaan vähän näkyi, vene tuli särkymättä alas erään talon pihaan;
8) kaatoi maahan kaikki sen tiellä olevat ihmiset; ja
9) repi puita ja pensaita juurineen ylös metsästä, jota kulki, niin että sen jälki oli niin sileä ja hakattu kuin mittarin tie.

Itsehän kerroin täällä taannoin akkaa lennättäneestä ilmavirrasta. Tällaisten ilmiöiden ennustamiseen ei tainnut olla apua ajan kirjallisuudesta:

• Talon-pojan sää- eli ilma-kirja, taikka Tarpeellisia tietoja maanwiljeliöille ilman-muutteista. Uusi, par. ja lis. p. [Turku]: [Frenckell], 1848. 15 s.
• Uusi ja wakaa ilman-ennustaja, eli, Maanwiljeliöille tarpeellisia tietoja sään- eli ilman-muutteista: ynnä lisäys, sisältäwä sekä tawallisten ristinimein merkitystä, että osoitusta lyhyimmistä matkoista kaupunkein ja postikonttuorein wälillä Suomen Suuri-Ruhtinanmaassa. Porissa: Sjöblom, 1851. 36 s. + 1 liitelehti.

Tukholmassa painettiin 1824 vapaaherra Ehrenheimin arvatenkin viisas puhe Om climaternes rörlighet.

Ilmaston lämpenemisen historiasta Suomessa on Veikko Palvo koonnut tietoa Agricola-palstalle.

Sarjassa Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk on

• osassa 18 Meteorologiska anteckningar ordnade och sammanställda af Adolf Moberg
• osassa 41 Fenologiska anteckningar ordnade och sammanstälda af Adolf Moberg
• osassa 48 Förteckning på tiden, då de Allmaennaste trae och buskar kring Åbo utslagit
  blad och blommor åhren 1750, 51 och 52, enligen Kongl. Vet. Acad. begaeran utrönt af I. Leche
• osassa 55 Fenologiska iakttagelser i Finland åren 1750—1845. Sammanstälda och ordnade
  af Adolf Moberg.

Tuoreinta silmiini osunutta ilmastohistoriaa on Heli Huhtamaan gradu Frosts, Floods, and Famines - Climate in Relation to Hunger in North-East Europe A.D. 1100–1550 . Huhtamaa ei viittaa ruotsalaiseen tutkijaan, jonka tekstejä olen pari ottanut talteen:

• Fredrik Charpentier Ljungqvist: Den medeltida värmeperioden – fortfarande en het potatis
• Fredrik Ljungqvist: A Regional Approach to the Medieval Warm Period and the Little Ice Age

Jälkimmäinen juttu on verkkojulkaisussa Pages vol 19 no 1, joka kokonaisuudessaan käsittelee keskiajan lämpöperiodia.

1600-luvun alun brittiläisiä myrskyjä ja tulvia esittävät kuvat Mason Jacksonin kirjasta The Pictorial Press

Löytöjä

Viehättävä pullo löytyi Museot Online -selailussa. Lienee ollut kihlajaisiin tai häihin liittyvä, sillä kääntöpuolella on teksti Jag räcker dig Min snööhvita hand I tancka at få dig till min ägta man Anno 1766. Kokoelmissa on myös pullo tekstillä Vacker flicka gådt brännvin Anno 1792 ja pullo, jossa pikaria vuonna 1768 nostanut nainen sanoo Jag i glaset skäncker När du supa täncker.

Erityisluokan opettaja Annu on todennut, ettei 5. luokan historia ole vain vuosilukuja. Luokka toi kouluun kotoa vanhan esineen ja sukupuun ja kävi Seurasaaressa. Retken kuvista työstettiin oppimateriaalia. Näyteltiin lukukinkereitä. Elämyksistä opettaja kirjoitti selkotekstiä, arvioi tulosta ja sitä käytettiin opetuksessa. Sitten vielä kokeen suunnittelu ja palautus. Sukupuiden kohdalla opettaja totesi

Samalla kaksoistunnilla tehty sukupuun täydentäminen sai minut miettimään monenlaista. Äidin sukunimi ei tullut kaikille mieleen ja isovanhemmat olivat vain mummi tai vaari ilman omaa nimeä. Jotkut lapset olivat varmoja siitä, että ei heillä edes ole isovanhempia. Vaan täytyy tunnustaa, että omienkin isoäitieni alkuperäisten sukunimien muistaminen oli työlästä. Minulta puuttuu heistä elävä mielikuva, sillä olen nähnyt heidät vain valokuvista. Joillakin oppilaillani on sama tilanne, joten heitä oli helppo ymmärtää. Ehkäpä saamme silti liitettyä itsemme sukupolvien ketjuun, vaikka osa meistä joutuu käyttämään siinä enemmän mielikuvitustaan muistikuvien sijaan.

Kari Hintsala vieraili Pukstaavissa ja raportoi kuvin. Hiidenkivi-blogin kirjoittaja kävi katsomassa Kivi-näytelmän.

Keskiajan harrastaja Maikki tykkäsi AD 1790-sarjasta.

Kari Rydman tiedotti Twitterin sotaraportoinnista ja muisteli samaa aikaa. Kirsti Ellilä muisteli porilaista vaariaan.

Anneli ajatteli Kanadaan lähteneitä ja tarjosi listan linkkejä.

Tampereen lyseon lukion nettilehti raportoi Teemu Keskisarjan luennon annista.

Charlotte teki på svenska historianörtin tunnustuksia, m.m.

När en berömd bok från 1500-talet tas fram får jag hjärtklappning, tårar i ögonen och blir så exalterad att jag glömmer att fotografera insidan.

Jan Granath kertoi på svenska teknisestä ratkaisustaan tehokkaaseen arkistotyöskentelyyn. Hän myös huvitteli hakemalla ruotsalaisten julkkisten välisiä sukulaisuussuhteita.

Turun yliopiston Aurora 3/2011 sisälsi Timo Niitemaan jutun "1600-luvun Turku – kadonnut kaupunki". Aurora 2/2011 sisälsi Aleksi Rajamäen jutun "Linnavuoren mullan alla".

Kun saisin mitä sanelen

Kari Rydman oli lukenut kansanrunoutta ja poiminut blogiteksteihinsä tyttöjen ja poikien elämästä kertovia ilmaisuja. Itse otin Kanteletarta taannoin selatessani talteen kotimaisia versioita teemasta, joka on tuttu Viulunsoittaja katolla -musikaalin sävelmästä If I were a rich man ja myös Abban iskelmästä Money, money, money. Eli minkälaista on kansanrunojen unelmien rikas elämä?

Sillenpä minä menisin,
kull' ois kuusi kultavyötä,
viisi verkaista hametta,
kull' ois kuusi kammaria,
seitsemän salitupoa
ja kaheksan kellaria
kellarit teloja täynnä,
telat täynnä tynnyrejä,
tynnyrit olutta täynnä
juoa jouten ollessani,
kielin kelpotellakseni.
Kun saisin, mitä sanelen,
kun saisin salitupihin,
minä rouvaksi rupeisin,
kauppamiehelle kanaksi,
pohatalle puolisoksi,
joisin kahvit kaiken päivän,
söisin suuhuni sokurit,
mesileivät mieltä myöten.

Yleisempi ja tunnetumpi kansanrunoteemahan on lapsuudenkodin kaipaaminen miniäksi jouduttua. Tällaisesta toinen elämän unelmakuva:

Orjat survoi, orjat jauhoi,
rengit riskit riihen tappoi.
Minä luhissa makasin,
luhissa lukon takana,
alla viien villavaipan,
päällä kuuen korvatyynyn.
Menin aittahan mäelle,
särin siellä vehnäleivät,
sivalsin sianlihoja,
viileskelin voimuruja.

Mitähän numeroita eilisessä lottoarvonnassa valittiin...