"Täällä Alppilassa eli Eläintarhassa, niin kuin sitä myös nimitetään vaikka siinä ei ole yhtäkään villieläintä, tervehtivät osasto ylioppilaita Vapun päivänä lauluilla kevättä terve tulleeksi meille. Eiväthän kaikki mahtuisikaan Kaisaniemeen. Täällä on kaunis näköala, aivan kuin panoraamassa."
Alppila mainittiin vappuna 1891 ja toukokuussa 1872. Paikan päällä kävin melkein historiallisella puistokävelyllä.
"Täällä Seurasaarella on ihana kävellä."
Mukava siellä on ollut myös istahtaa katsomaan kesäteatteria, josta syntyi ajatuksiakin.
"Kesällä voi päästä täältä Hietalahden torilta Seurasaarelle."
Seurasaaressa on monien merkki-ihmisten rakennus.
"Kas tuossa tule tuo äkäinen Murvaksi - koira! Juokse nyt vaan pian pois!"
"Juokse pois tuon vihaisen Prisse-koiran edestä n:oon 20"
Helsingissä eläneestä Eugen Schaumanin koirasta olen kirjoittanut lyhyesti. Toisesta Helsingin koirasta alkoi Henkiä pelastanut matka Pariisiin. Sarjakuva koiraverosta lienee myös Helsingistä. Joskus oli Tukholmassa Koirien veteen heitosta kysymys. Maaseudulle siirtyen: Paimenten koirasta.
"Hietalahdella on talvella luistinrata."
Oli aika, jolloin Suomea luisteltiin maailmankartalle. Yhden helsinkiläisen luistelijan sukutaustasta olen tehnyt hutkimusta.
"Tässä näet Helsingin tokka. Tämä ei ole semmoinen tokka eli nukki, millä leikittelit nuorempana ollessasi, eikä silkkitokka. Tämä on laivatokka, ainoa laatuansa Suomessa. Isot laivat, jotka ovat tähän otetut korjattaviksi, tulevat kuiville kun vesi pumpataan pois. Silloin voit sinäkin kuivin jaloin astua tokan pohjalla. Korkealle ylöspäin sinun silloin pitää katsoa, jos tahdot nähdä ne esineet, jotka ovat tasalla meren pinnan kanssa."
Tämä on yksi mielenkiintoisimpia Helsingin pelin kuvia, sillä telakkaa, jonka vieressä asuin vuosikemmenen, harvemmin on esitelty. Se vilahti kyllä blogissa kun kysyin Yritystuet ovat historiaa? Pilakuvia edeltänyt tilanne näkyy Helsingin pelin painoksessa vuonna 1870, jolloin kuvan selitteenä: "Tässä Tokassa korjataan nyt höyrylaivaa "Grefwe Berg," joka venäläisine patruuninensa joutui karille ulkopuolella Viaporia. Pahoin turmeltunut runko on nyt parannettava ja maalattava, jotta se keväällä voipi taas aloittaa matkojansa Tokkaa saapi katsella ilmaiseksi."
"Ratakatu on nimensä saanut siitä, että siellä ennen oli köysitehdas-rata."
"Tokan lähellä on Helsingin köysitehdas. Köydentekiä menee taappäin. Mene sinäkin takaisin siihen paikkaan, josta viimeiseksi tulit."
Köysitehdas oli siis kadonnut Helsingin pelin painosten välillä. Samalla suunnalla oli köydenpunomo jo 1700-luvulla, kuten tekstissä Ennen Kustaa III:n sotaa Töölössä eläneitä noteerasin. Mahdollisesti siellä työskenteli myös Ei-mitään-sukua-Schildt.
