Tarina totta vai tarua?

 

Ruotsalainen poliittis-kirjallinen Freja julkaisi 13.9.1842 värikkään 1760-luvulle sijoitetun kirjoituksen otsikolla En finsk adelsmans öden ja alaotsikolla Historisk anteckning. Teksti oli niin kiinnostava, että se julkaistiin Åbo Underrättelserissa 24.9.1842. Alaotsikko oli pudotettu pois ja sen sijalla lukee "(Ur Freja)". Turussa tarina kiinnosti ainakin siksi, että toinen päähenkilöistä asui jonkin aikaa Turussa.

Wid denna tid återkom K. till Finland, såsom gift med Excellensen R:s dotter, och bosatte sig i Åbo, der han blifwit engagerad wid något af Regementerna. Den unga Friherrinnan K. war wacker och lättsinnig, men mannen en sträng och sträf Finne. 

Nimet oli siis peitetty, mutta yksityiskohtia oli niin paljon, että tunnistamisen pitäisi olla täysin mahdollista. Hämmentävän nopeasti eli jo neljä päivää turkulaisen julkaisun jälkeen, porvoolaisessa lehdessä mietittiin ääneen, kuinka suuri osa tarinasta oli totta. 

Ilmeisesti kukaan ei kysymykseen vastannut. Verkosta on helppo löytää kuva Anjalan liittokirjan allekirjoituksista, mutta ei tuomittujen listaa.

Bergaa eli Vuoristoa kartalle (5/5)

Berga-harjoituksestani on jäljellä enää rippeet eli Taivallahden päässä olevat huvilat 15 ja 16 sekä Berga 17, joka numeroinnin perusteella rakennettiin Teurastamontien varteen vähän ennen Viertotien apteekkia eli vuotta 1889. 

Berga 16, joka on täällä aiemmin esiintynyt Eino Leinon lepopaikkana, kuvattiin lähietäisyydeltä 1910-luvulla (HKM).

Päädyn ikkunat ovat erotettavissa Branderin panomaamaotoksessa Kivelän sairaalan rakennusta vastapäätä (HKM).

Mutta muissa kaukokatsauksissa framilla on vaaleampi rakennus. Esimerkiksi Branderin kuvassa vuonna 1908 (HKM).

Berga 17 on yksinkertaisempi tapaus, tosin sen kadunpuoleinen kuva on hieman tärähtänyt (HKM). 

Sisäpihalla näytti tältä (HKM).

Berga 17 oli itse asiassa syy, jonka vuoksi tätä katsausta aloin tekemään, joten siitä enemmän myöhemmin.

Bergaa eli Vuoristoa kartalle (4/5)

Hypätään sitten Bergan eteläreunaan, jossa on vuonna 1902 piirretyssä kartassa (866/15) Berga 9:n läheisyydessä outoja monikulmioita.

Kaupunginmuseon kokoelmissa Berga 9:ksi on merkitty kolme Signe Branderin valokuvaa vuodelta 1908. Tässä (HKM)

on samat rakennukset kuin kuvassa, jossa on selkeämmin mukana viljely (HKM).

Viljely on pääosassa kolmannessa kuvassa (HKM).

Tässä ollaan siis Kansallismuseon nurkilla sen rakentamisen aikaan. Museon tornista Signe Branderin kuvaamassa panoraamassa näkyy sekä kahden ensimmäisen kuvan iso puurakennus että kolmannen pienempi (HKM).

Vielä laajemmat viljelysmaat näkyvät samana vuonna Nils Jakob Wasastjernan Tunturilaaksosta ottamassa kuvassa (HKM). Kaupunginmuseon mukaan taustalla on Berga 12 eli Berga 9:n ja Berga 13:n väliin jäävä huvila. 

Tulkintaa vahvistaa panoraamaotos, josta sama rakennus löytyy juuri kyseiseltä paikalta.

Bergaa eli Vuoristoa kartalle (3/5)

Kertauksena eilinen kartta, jonka rakennuksista Helsingin kaupunginmuseolla on vielä muutama kuva. Berga 6:n ja 7:n naapuristossa oli rypäs Berga 13, 13 B ja 14. Näistä ainakin 13 on mukana Signe Branderin valokuvassa vuodelta 1908 (HKM). Numerokyltti on pienessä valkoisessa rakennuksessa oikeassa reunassa. Taustalla pilkottaa Taivallahti.

Brander kuvasi rakennusryhmän myös Kansallismuseon tornista, josta katsoen isoin rakennus jäi kallion peittoon (HKM).

Taaimmaisesta rakennuksesta on myös Branderin valokuva, jonka taustalla näkyy Strömsten 1 ja Taipale 7 eli kyseessä voisi olla Berga 14 (HKM)

 

Toisessa Branderin otoksessa on vasemmalle eli itäpuolelle jäänyttä rakennuskantaa ja kasvillisuutta (HKM).

Bergaa eli Vuoristoa kartalle (2/5)

Rakennuslupahakemusten piirroksia tarkastellen Töölön Bergasta asettui eilen paikalleen pääosin Läntisen viertotien reuna, joka erottuu hyvin myös tässä Signe Branderin Kansallismuseon tornista vuonna 1908 ottamassa valokuvassa (HKM). Rajasin sen alkuperäistä hieman pienemmäksi ja lisäsin nuolet osoittamaan Bergan etelä- ja pohjoisrajaa.

Samoihin aikoihin alueen rakennuksia kuvaa parhaiten (kuten myös varsinaisella tutkimusalueellani) Kansallisarkiston Kartta Helsingin kaupungin äänestysalueista valtiopäiväedustajia varten.

Berga (tai Bärga) 18 on apteekki, Berga 2 Jonasberg ja Berga 1 Garoffin huvila, joka on tässä kauempana risteyksestä kuin alkuperäisessä suunnitelmassa eli Teurastamonkatua on suoristettu itäpäästään kohti pohjoista. Vielä vuonna 1902 tilanne risteyksessä näytti tältä (866/15).

Teurastamontien etelään lähtevän tien molemmin puolin olevat Berga 4 ja Berga 5 olivat siis aluperin lähempänä päätietä. Teurastamontien eli vuonna 1912 jo Eteläisen Hesperiankadun puolelta Berga 5 näytti tältä (HKM). 

ja hieman toisesta kulmasta (HKM)

Berga 5 on ikuistettu myös etelästä päin eli kohti risteystä. Signe Brander näki vuonna 1912 (HKM) tämän

ja tuntematon kuvaaja vuoden 1925 paikkeilla (HKM) tallensi taustalle vastaavasti Taipale 3:n ja tuotantorakennuksen, mutta myös Pohjoisen Hesperiankadun alkupään uudet kivikerrostalot. Berga 5:ssä asunut Leo Karjagin (s. 1911) muisteli, että "Meidän pihalla kasvoi paljon karviaismarjoja, hyvin isoja. Sitten oli pihalla paljon kauniita sireenipensaita ja niiden keskellä oli penkki, missä sai istua iltaisin rauhassa." (Töölö - kaupunginosamme. 1983, 42) 

Berga 5:n länsipuolella oli Berga 6, sillä huvilat numeroitiin vuoden 1880 paikkeilla paikkansa mukaan. Signe Brander otti siitä vuonna 1906 kaksi valokuvaa, joista toisessa on pääosassa asuinrakennus ja luhtimainen ulkorakennus (HKM). 

Kun Brander kiersi pihan toiselle puolelle, valokuvansa taustalle jäi muita rakennuksia (HKM). Etualalla olevan rakennuksen seinästä erottuu numero 6, mutta samaa ei valitettavasti voi sanoa muista huviloista.

Vastaavasti numeroitu on Berga 7, jonka Brander on vuonna 1912 jälleen kuvannut kohti pohjoista, sillä taustalla on Taipaleen tuotantorakennus (HKM).

 

Kun takavasemmalla olevan ryppään suurentaa

huomaa, että sen oikeassa reunassa on sama kaksikerroksinen asuinrakennus ja tiilirakennus kuin Berga 6:n taustalla. 

Ne on myös kuvattu lähes samasta kulmasta eli harhailemalla naapuriin löysinkin valokuvat Taipaleen rakennuksista, joista minulla ei ennestään ollut otoksia! Päästyäni kartalle tunnistin vasemmasta reunasta Taipale 7:n ja näin voin sijoittaa uutuudet oikealle kohdalle.

Bergaa eli Vuoristoa kartalle (1/5)

Saatuani vuosien äheltämisen jälkeen Töölön Taipaleen ja Strömstenin plantaasin huvilat selville on aika luoda katse etelään eli nykyisen Etu-Töölön pohjoisosan muodostavaan Bergaan. Aluksi kertauksena kaupunginarkiston digitointien käyttöohje: "vaikka piirrosten signumit muodostavat kasvavan sarjan ei pidä olettaa, että piirustukset olisivat aikajärjestyksessä! Kaikki pitää käydä läpi ja tarkistaa hyväksymisleimoista tai piirtäjän merkinnöistä se, mistä ajasta on kyse! Samalla tulee huomaamaan, että alunperin yhteen kuuluneet paperit voivat nyt olla erillään. Eli jos avaat kuvan, jossa on pelkkä pohjapiirustus, julkisivun kuva on todennäköisesti toisaalla."

Tähän voi vielä lisätä sen, että läpikäynnissä kannattaa tehdä myös muistiinpanot mahdollisista aluekartoista. En ole täysin vakuuttunut siitä, että niihin on aina merkitty jokaikinen pytinki, mutta ne voivat olla avuksi pohtiessa sitä, mitkä rakennussuunnitelmat jäivät toteuttamatta ja mistä ei ole piirroksia jäljellä.

Varhainen tällainen katsaus on Bergasta tarjolla vuodelta 1875 (866/28). Siinä näkyy hienosti sekä tiet että rakennuskanta.

Omituisen muotonsa ansiosta kartalta erottuu Jonasberg, jonka rakennuspiirustukset hyväksyttiin vuonna 1872 (866/3). Rakennuksen vaiheita ja valokuvia olen jo ihmetellyt teksteissä Villa Jonasberg Apollonmäellä ja Paluu Jonasbergiin. 

Iso osa Bergan 30 rakennuspiirustuksista koskee yhtä ainutta hanketta eli nykyisen Mannerheimintien ja Eteläisen Hesperiankadun nurkkaa, jonka suunnitelmat (866/9, 866/10, 866/11, 866/12, 866/13, 866/14) hyväksyttiin toukokuussa 1878. Vilkkaan pääkaupunkiin vievän maantien varteen päätettiin tuolloin rakentaaa kaksikerroksinen puinen asuinrakennus (a), puuliiteri (b), vaja (c), muu ulkorakennus(d) ja kivinen sauna (e). 

Ison puurakennuksen julkisivu Läntiselle viertotielle oli tarkoitus näyttää tältä

Vuonna 1910 julkisivua muokattiin hieman (866/26), mutta vanhemmastakin piirroksesta tunnistan Sergei Garoffin "huvilan", jolle olin hutkinnalla sattumalta löytänyt melkein oikean ajoituksen.

Sen sijaan en ole vielä ehtinyt esitellä apteekkia, jonka rakennuspiirustukset hyväksyttiin kesällä 1889 (866/27 & 866/30). Senkin julkisivu oli Läntiselle viertotielle.

Signe Brander valokuvasi apteekin keskustasta päin tullen eli julkisivu jää oikealle (Kuva: HKM). Aivan oikeasta reunasta pilkottaa hauskasti Taipale-tutkimukselleni keskeinen tuotantorakennus.

Vuonna 1934 Sakari Pälsin ottamassa kuvassa (HKM) on lähes sama kuvakulma eli kuvan oikeassa reunassa on osa julkisivusta Viertotiellä. Toiseen suuntaan lähti  Cygnaeuksenkatu eli apteekin naapuriin nousi Kansallismuseo. 

Saatuani Bergan helpoimmat kohteet kartalle, jatketaan huomenna haastavammista.

Sunnuntain suomalainen Tukholmassa

Haravoidessani Tukholman suomalaisen seurakunnan vihityistä Poriin liittyviä avioliittoja osumalistan päällimmäisenä oli hämärästi tuttu pari: Porvarin poika Johan Kynäs ja kihlattunsa Matia Sillström, molemmat Porista. Sillströmit liittyvät omiin juuriini, mutta heitin aikanaan perheestä kerätyn sekasotkun pois, mitä olen kironnut myöhemmin useasti. Paikkauksena olen kirjoittanut tänne tekstit Kivalteri Heikki Hannunpoika Porin kreivikunnasta, Lisa Sillströmin monet suhteet, Karl Sillström ja toinen Karl Sillström ja Johan Henriksson, myöh Gevaldier, myöhmyöh Sillström.

Google Docs todistaa, että olin viimeksi koskenut uudelleen luotuun Sillström kokoelmaani vuonna 2015. Kyseisen koosteen mukaan Marian vanhemmat olivat Carl Sillström (s. 11.6.1711, k. 20.10.1785 Pori) ja Carin Ephraimsdotter (s. 3.1.1718 k. 17.3.1788 Pori). Minulla ei ollut ajoitusta Marian avioliitolle, mutta kylläkin tiedossa neljä lastaan Johan Kynäsin kanssa: Johan s. 1.4.1765 Pori, Carl s. 26.8.1767 Pori, Henric s. 22.10.1773 Pori ja Maria s. 24.8.1778 Pori. Pari ei siis jäänyt Tukhomaan.

Suomalaisen seurakunnan kirjauksen mukaan Johanilla ja Marialla oli mukanaan kirkkoherra Michael Lebellin 12.5.1764 antama todistus siitä, että kolme kuulutusta oli jo Porissa luettu. Pari esitti tämän Tukholmassa 3.6.1764 ja heidät vihittiin avioliittoon kaksi päivää myöhemmin. Takaajina olivat Eurassa syntynyt suomalaisen seurakunnan lukkari Thomas Aulén sekä kauppiaat Henrik Ullenberg ja Anders Moliis Porista. Oliko avioituminen Tukholmassa tapa säästää hääkuluissa? Muotia?

Esiin tullut pidempiaikainen suomalainen Tukholmassa oli siis Thomas Aulén. Hän oli syntynyt vuoden 1736 paikkeilla euralaisessa rusthollissa, jota ei ilmeisesti ole onnistuttu tunnistamaan. Syksyllä 1755 hän kirjautui opiskelijaksi Turun akatemiaan, mutta opinnot jäivät lyhyiksi, sillä hänet mainitaan lukkarina Tukholmassa viimeistään kun hän oli hakemassa kuulutuksia piika Margaretha Wahlbergin kanssa 3.9.1757. Avioliitto päättyi vaimon kuolemaan 21.3.1758. Pariskunnalla ei ollut tuolloin lapsia, mutta ei myöskään omaisuutta. Thomas ei tuntenut yhtään vaimonsa sukulaista, joten todennäköisesti Margaretha oli asunut Tukholmassa jo ennen avioliittoa.(Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:182 (1760) s. 78)

Thomas oli vasta 25-vuotias solmiessaan Tukholman suomalaisessa seurakunnassa toista avioliittoaan 22.3.1760 Eurajoelta kotoisin olleen ja myös leskeksi jääneen Helena Dahlmarkin kanssa. Helena oli solminut aiemman avioliittonsa Tukholman Södermalmilla Katarinan seurakunnassa 22.10.1758 viljanmittaaja Jonas Howanderin kanssa. Liitto päättyi lapsettomana 11.6.1759 Jonaksen kuolemaan. Perintönä Helenalle ja miehen tarkemmin tuntemattomille kolmelle veljelle jäi esimerkiksi tontti Katarinan seurakunnan alueella korttelissa Nybyggat, kadun Kocksgatan varrella ja neljä kultaista sormusta. Taloudeen irtaimistoon kuului myös raamattu. Valitettavasti myös velkojen listaus oli pitkä ja niiden summa ylitti omaisuuden määrän.  (Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:176 (1759) s. 687) 

Thomaksen ja Helenan avioliitossa syntyivät Johan Thomas 5.11.1761 ja Catharina Elisabeth 17.6.1764. Thomas kuoli 26.2.1765 Tukholmassa. Helena ei jäänyt kaupunkiin loppuelämäkseen vaan oli kirjoilla Nakkilassa (RK 1765-1778, 69) ja kuoli Porissa 17.5.1788. 

Nämä tiedot selviävät Helenan Geni-profiilista, jossa on myös viite artikkeliin Koskinen, U. & Nissilä V.: Elisabeth Maria Jordanin ja Johan Rachlitzin avioliitto sekä heidän jälkeläisensä. Genos 4/2014, s. 240-243. Ilmeisesti siitä selviää, että Helena ei syntynyt Eurajoella vaan Luvialla 4.1.1731, vanhempinaan Johan Dahlmarck ja Catharina Rachlitz. Isäänsä hän ei tullut tuntemaan, sillä tämä kuoli 14.11.1732.