Kuinka Hellman’ista tuli satavuotias

Porin vaivaishuoneessa pidettiin juhlia 20.11.1887 kaupungin vanhimman asukkaan Gustaf Fredrik Hellmanin täyttäessä sata vuotta. Juotiin viinilasi ja kahvia, annettiin keräyslahja 121 markkaa, kuunneltiin Hellmanin muisteluita vanhoista ajoista. Lopuksi päivänsankarista otettiin valokuva, josta kaupunkilaiset saisivat ostaa kopioita.

Joitakin ikätovereita oli kuitenkin elossa ja he esittivät juhlien yhteydessä epäilynsä Hellmanin iästä. Hellman oli muuttanut Poriin Kokemäeltä vuoteen 1825 mennessä ja syntymäaika Porin kirjoissa oli ollut sittemmin vuosi 1787. Mutta kun tilattiin papintodistus Kokemäeltä, selvisi että Gustaf Fredrik oli syntynyt Pumpulan kylässä 23.11.1803 suutari Johan Hellmanin ja Maria Mattsdotterin pojaksi.

Sukututkijoille tämän kaltaiset erheet ovat valitettavan tuttuja, mutta että 60 vuoden aikana ei tullut kertakaan esille ylimääräiset 16 vuotta kirjanpidossa…

Alkuperäinen syntymäpäiväuutinen kerrottiin ainakin seuraavissa lehdissä: Turun lehti 22.11.1887, Helsingfors Dagblad 22.11.1887, Folkvännen 22.11.1887, Nya Pressen 22.11.1887, Lounas 23.11.1887, Björneborgs Tidning 23.11.1887, Uusi Suometar 27.11.1887, Ilmarinen 29.11.1887, Aamulehti 29.11.1887, Hämeen Sanomat 29.11.1887, Hämäläinen 30.11.1887, Tampereen sanomat 30.11.1887, Waasan Lehti 30.11.1887, Kansan Lehti 1.12.1887, Keski-Suomi 3.12.1887, Kokkolan Lehti 5.12.1887

Uutinen erehdyksestä ainakin seuraavissa lehdissä: Satakunta 30.11.1887, Turun Lehti 6.12.1887, Aamulehti 6.12.1887, Lounas 7.12.1887, Keski-Suomi 7.12.1887, Kansan Lehti 8.12.1887, Tampereen Sanomat 9.12.1887, Lounas 10.12.1887, Satakunta 10.12.1887

Gustaf Fredrik Hellman kuoli Porissa ”vanhuuteen” jo 19.9.1888 (Hiski).

Sanomalehtitietojen mukaan Hellmanilla oli yksi poika ja kolme pojanpoikaa. Gustaf Fredrikin lapsia löytyy Porista (Hiski):

• Amanda s. 18.3.1855 (Kopparsl: ges: Gustaf Fredrik Hellman + Förel brud Carolina Gustava Olin 24 år – vihitty 3.6.1855)
• Gustaf Wilhelm s. 5.1.1858 (Kopparsl: Gesäll G: F: Hellman + Modr: Carolina 26)
• Fredrik Julius s. 14.8.1864 (Mek:v: arbet: Gustaf Fredrik Hellman + h:u Karolina 33)
• Viktor Edvard s. 12.1.1867 (Kopparslag: gesällen Gustaf Fredrik Hellman + hustru Gustava Karolina Olin 35)
• Dagmar Gustava s. 26.9.1873 (Arbetare vid Mekaniska Verkstaden Gustaf Fredrik Hellman + hustru Karolina Gustava Olin 41)

Gustaf Fredrik Hellmanin omina kummeina olivat Pumpulan Hiivolan talolliset ja sisaruksetkin syntyivät Pumpulan kylässä. Isä Johan meni sieltä vielä toisiin naimisiin vuonna 1841 (Hiski).

Tilamatrikkeli (http://sukutilat.sarka.fi/) toteaa Hiivolasta:” Omistaja v:sta 1917 tehtailija Artturi Hellman (puolisonsa v:sta 1893 Hilma, o.s. Kuusiainen, kuollut 1929). Sitä ennen kuulunut Hiivolan suvulle niin kauan kuin tilan historiaa tunnetaan.” eli taitaa olla ihan toisia Hellmaneja. Kokemäki-seuran valokuvakokoelmassa on kuva Hiivolan talosta Pumpulan kylässä ja suluissa todetaan ”Hellemaa, ent. Hellman”.

Linkkiretki pohjoiseen

"Utsigt af Olhava i Ijo Socken Uleåborgs Län coh Finland" vuodelta 1800, Muisti-tietokannasta

Haluaisitko kierrellä virtuaalisesti Oulun keskustassa vuonna 1822? Ilmainen, peruskoululaisille suunnattu peli lupaa tähän mahdollisuuden. (En ole testannut)

Oulun arkki sisältää joukon digitoituja kirjoja. Suku- ja henkilöhistoriallista tutkimusta auttavat mm. osoitekalenterit osiossa Historia.

Kirjastojen tuotoksia on myös KirjastoVirma , joka esittelee monipuolisesti pohjoispohjalaista kulttuuria ja perinnettä. Mukana myös henkilöhistoriaa ja kävelykierros vanhassa Raahessa.

Hieman toiselta suunnalta eli Kajaanista löytyi hieno sivusto: Lina Rislachin päiväkirja 1852-1853. Päiväkirjan suomennetun tekstin lisänä on muuta henkilöhistoriaa.

Brooklyn 1942

Kertaalleen mainitsemastani USA:n kongressin kirjaston valokuvakokoelmasta löytyy varsinainen kuvakavalkaadi luutnantti Palmrosen kotilomasta. Kuvissa hän tervehtii äitiään, tarjoaa limsat sisarenpojalleen ja kahdelle serkulleen sekä nauttii perheillan vanhempiensa, sisarensa sekä tämän aviomiehen ja pojan kanssa. Kuvateksteissä mainitaan, että luutnantin vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. (Klikkaamalla kuvan saa suurempaan näkymään.)

Pienellä hakemisella väestönlaskennoista löytyi kuviin sopiva perhe. Kuvatekstissä oli sanottu, että perheen isä oli rakennusurakoitsija ja lisäksi lakimies. Tässä oli ilmeisesti sekaannus, sillä ehdokasperheeni isä on rakennusurakoitsija ja poika suorittanut oikeustieteen opinnot.

Johan Hjalmar Palmroos syntyi Helsingissä 9.8.1885 sorvarinsälli Johan Gustaf Palmroosin ja hänen 24-vuotiaan vaimonsa Ida Lovisa o.s. Dorén pojaksi. Johan Hjalmar saapui Amerikkaan vuoden 1903 paikkeilla ja avioitui 7.10.1904 Dagmar Wainion kanssa. Dagmar oli syntynyt vuoden 1889 paikkeilla Suomessa, mutta oli muuttanut jo pikkutyttönä Atlantin toiselle puolelle.

Perheeseen syntyi isänsä mukaan nimetty Hjalmar J noin vuonna 1905. Tämä kuoli 17.7.1912. Vuoden 1907 paikkeilla syntynyt tytär sai nimen Dorothy ja 14.7.1909 syntynyt poika nimen Richard Albert. Tästä tuli myöhemmin lakimies. Richard värväytyi armeijaan 13.1.1941.

Isä John Hjalmar tuli jäämään eikä käymään, hän otti USA:n kansalaisuuden vuonna 1912. Taloudellisesti meni vuonna 1930 ainakin niin hyvin, että oli varaa vaimon kanssa risteillä Bermudalle ja takaisin.

Lähteet:
Helsingin kastettujen lista
New York Times 11.5.1933 "BAR TEST PASSED BY 645 STUDENTS"
New York Times 16.7.1939 "List of New Committees Named by County Bar "
Avioliittohakemisto http://www.germangenealogygroup.com/NYCmarriageresults.asp
Kansalaisuushakemisto http://www.germangenealogygroup.com/EDNresults.ASP

Ancestry.com:
- Vuoden 1910 väestölaskenta (Census Place: Brooklyn Ward 8, Kings, New York; Roll: T624_958; Page: 26A; Enumeration District: 138; Image: 743.)
- Vuoden 1920 väestölaskenta (Census Place: Brooklyn Assembly District 9, Kings, New York; Roll: T625_1158; Page: 1A; Enumeration District: 533; Image: 932. )
- Vuoden 1930 väestölaskenta (Census Place: Brooklyn, Kings, New York; Roll: 1509; Page: 5A; Enumeration District: 1156; Image: 1041.0.)
- I maailmansodan kutsuntakortit (Registration Location: Kings County, New York; Roll: 1754310; Draft Board: 42.)
- II maailmansodan kutsuntakortit, 1942 (Roll: WW2_2370329; Local board: Kings , New York.)
- USA:n armeijan värväystiedot 1938-1946
- Veteraanien hautaustiedot
- New Yorkin matkustajaluettelot

Tilannekatsausta

Kuten Juha eilisessä kommentissaan totesi Historiallinen sanomalehtikirjasto on viime aikoina temppuillut. Mikä tarkoittaa etten saa lukkarijuttua enkä Knorringia vietyä eteenpäin sillä rintamalla. Muita työlistan asioita:

• aloittaa Sukutiedon artikkelin hahmottelua - aikaraja tulee taas ennen kuin huomaakaan
• setviä Kokemäenkartanon torppareita
• alkaa käydä Kokemäen henkikirjoja - taas - läpi hakien Barbro Lisa Procopaeusta sekä lukkareita ja unilukkareita
• oikolukea Porin tonttiluettelot ja päättää mihin ja missä muodossa jakaa
• kirjoittaa Gutava Adrianan esivanhempien elämäntarinoita...

Aila Nissisen kirjan Palleroisille iloksi kuvitusta

Kahvitunnille sopivaa

Tuore blogipostaus nauratti jo sellaisenaan eli meni hetki ennenkuin huomasin, että siinä oli linkki hyödylliseen palveluun... joka toimi jopa skandinaavisilla kirjaimillakin.

Talousseuran mitaleita

Eilisessä Talousseuran vuosikertomusten selailussa (1874-1888) merkitsin muistiin seuran antamat mitalit "maanmies-uutteruudesta ja muusta kansallisesta etevyydestä". Palvelussuhteessa oleville jaettiin joka vuosi huomattava määrä palkintoja pitkästä palveluksesta, mutta uutteruutta ja etevyyttä oli harvemmassa. (Erikseen jaettiin talollisille myös palkintoja erilaisista parannustoimenpiteistä.)

Alkuperäinen teksti oli ruotsiksi, suluissa palkinnon jakovuosi.

Pienempi hopeamitali kannettavaksi vihreässä nauhassa rinnalla

Boställsarrendatorn Karl Henrik Forsström i Kuopio socken (1874)

Bonden David Andersson Vuorela i Lehtimäki kapell af Alajärvi socken (1874)

Bonden Karl Alexandersson Perälä i Korpilaks socken (1874)

Bonden Fredrik Suuronen i Kangasniemi socken (1874)

Bonden Karl Johan Mattsson Östergård i Korpo socken (1876)

Bonden Anton Stykki i Hattula socken (1876)

Bonden Erik Takala i Hattula socken (1876)

Postföraren Johan Krook i Etseri kapell af Ruovesi socken (1876)

Bonden Henrik Finnsson Wanhatalo i Siikais socken (1876)

Klockaren Herman Klemetti i Kuortane socken (1876)

Vice ordföranden i Ilmola landtmannasällskap, bonden och landtdagsmannen Isak Hannuksela (1877)

Bonden Erik Eriksson Laitala i Pidisjärvi socken af Uleåborg län (1877)

Landtbrukaren Fredrik Wilhelm Lagerstedt i Lappo socken af Wasa län (1877)

Kyrkovärden Gustaf Adamsson Berttola i Hollola socken (1878)

Skepparen och hemmansegare Johan Janssson i Hammarlands socken (1879)

Byggmästaren Johan Wikman från Gestilä socken (1879)

Bonden Nils Arola från samma socken (1879)

Kommunalnämnds ordföranden Anders Gabrielsson Ala-Anttila i Ilmola socken (1879)

Kyrkovärde n Jakob Johansson Yli-Nikkola i Ilmola socken (1879)

Rusthållaren Sven Fagerlund i Halikko socken (1879)

Bonden Hiskias Komu i Pyhäjärvi socken af Uleåborgs län (1881)

Häradsnämndemannen, postföraren och torparen Isak Hietabacka i Karvia kapell (1883)

Landbonden, kommunalnämndemannen Johan Silvast i Pieksämäki socken (1884)

Landbonden Henrik Lappi i Jorois socken (1884)

Kommunalnämndsordföranden, jordbrukaren Sigfrid Ryösä i Hiitola socken (1884)

Kyrkovärden, jordbrukaren Heikki Tikkanen i Kiuruvesi socken (1884)

Handlanden Johan Henrik Poikolin i Jyväskylä (1887)

Kyrkovärden och nämdemannen i Finström socken på Åland Matts Eriksson i Svartmara (1887)

Arrendatorn af Heinämäki torp under Kuopio stad tillhörige Harjula hemman i Kuopio socken Olli Antikainen (1888)

Pienempi hopeamitali kannettavaksi vihreässä nauhassa rinnalla

Kyrkoväktaren Mickel Frisk i Tuulois kapell af Hauho socken (1876)

Kyrkoväktaren Johan Mattsson Naski på Hogland (1876)

Landbönderna Salomon och Karl Johan Eronen i Heinävesi socken af st. Mickels län (1877)

Bonden och kyrkoväktaren Matts Mattsson Kiuru i Räisälä socken af Wiborgs län (1877)

Kyrkoväktaren Karl Johan Lindgren i Finby kapell af Bjerno socken i Åbo och Björneborgs län (1877)

Kyrkoväktaren Anders Lechel i Lappo socken af Wasa län (1877)

Kyrkoväktaren Johannes Kinnunen i Wiitasaari socken (1882)

Torparen å Brödtorp egendom i Pojo socken Karl Ekström (1888)

Luulisi, että tämänkaltaiset huomionosoitukset tiedotettiin myös sanomalehdissä, mutta testihaut Historiallisessa sanomalehtikirjastossa tuottivat yllättävän laihan tuloksen.

Uusi Suometar 8.4.1869: Uuteruudesta maanviljelyksessä ja muista kansalais-ansioista jaettiin seuraavia palkintoja a) seuran vähempi hopeamitali, kannettavaksi napinlävessä, sekä rauta-aura torppari E. Antinpoika Huhdanpäälle Korpilaisten talosta Kiimajärven kylässä Kiikan kappelia ja Tyrvään pitäjää; b) seuran vähempi hopeamitali, napinlävessä kannettavaksi, talolliselle E. Ekströmm’ille Saaren talosta Paimion pitäjää; c) seuran pronssi-mitali napinlävessä kannettavaksi, talollisille kirkonkuudennusmies Th. Johanpoika Hyrkille Roismalan ja kirkkoväärti A. J. Antinpoika Sipille Kalliolan kylästä Tyrvään pitäjää

Aura 9.6.1889: päätettiin antaa ahkeruudesta ja kansalais-ansioista seuran pienemmän hopeamitalin myllyjen tekijälle Jaakko Luomalle, Jurvasta, ja seuran pronssisen mitaljin Siikaisten seurakunnan suntiolle Johan Grönlundille 30 vuoden palveluksesta.

Päivän uutiset 6.11.1889 kertoi: Palkinto maanmies-uutteruudesta ja muusta kansallisesta etevyydestä, seuran pronssimitali päätettiin antaa unilukkari Matti Juhonpoika Pulkkiselle Pielavedeltä, joka 40 vuotta on ollut mainitun pitäjän unilukkarina.

Terveiset Viikistä!

Ei olisi tännekään tullut ilman sukututkimusta tultua. Yliopiston ja kaupunginkirjastot vierekkäin, molemmissa hienot sisäpuutarhat! (Kun vaan keksisi miten pääsee kotiin.)

Yliopiston kirjastossa lueskelin Suomen talousseuran vuosikirjoja lähinnä Kokemäenkartanon meijerikoulun takia. Sieltä löytyivätkin joka vuoden oppilaat, joten reissu ei mennyt hukkaan. Meijeritilastoja en ruvennut merkitsemään muistiin.

Talousseuran vuosikertomuksissa olisi ollut paljon muutakin "hauskaa" ja mieleen tuli se lapsuuden puolue(?)iltama, kun eräs amatöörihistorioitsija onnessaan luki vanhoja kokouspöytäkirjoja seuratalon lavalta ja yleisö alkoi puolen tunnin (?) jälkeen kiemurrella aika lailla.

Sitä ei aina jaksa muistaa etteivät muita kiinnosta samat asiat kuin itseä.

Lukuraportointia

Turvauduin eilen pitkästä aikaa Fennica-kokoelmaan. Kauvatsalaiset perinnekokoelmat ("Ei tää suku säästä" ja "Käsiväärää") olisi varmaan saanut kaukolainana, mutta Kansalliskirjastossa käynti on helsinkiläiselle nopeampaa ja sitä paitsi ilmaista.

1980-luvulla tehdyt kokoelmat silmäilin läpi, mutta tarinat olivat enimmäkseen 1900-luvulta, joten eivät auttaneet värittämään omia juuriani. Taannoisella kotiseuturetkellä Kauvatsa vaikutti aika autiolta. Sitä se oli ilmeisesti myös 1900-luvun alkupuolella, sillä tarinan mukaan 14-vuotias poika totesi äidilleen nähdessään vieraan miehen metsänleimauksella: "Tuus äiti kattoon, jumalauta täälä on ihminen."

Viimeviikkoisilta Stokkan hulluilta päiviltä tarttui mukaan Enni Mustosen historiallinen romaani Nimettömät. Se vei lauantaina mukanaan ja sunnuntaina hain kirjastosta kaksi jatko-osaa (Mustasukkaiset, Lipunkantajat) ja luin nekin heti. Neljättä osa (Sidotut) varauksessa.

Mustosen kirjoissa oli kivasti (myös Hesarin arvostelijan mielestä) tuotu esiin historian tapahtumia. Tyyli muistutti muutama vuosikymmen aikaisemmaksi sijoitettuja dekkareita, jotka Kirsti Manninen kirjoitti omalla nimellään Jouko Raivion kanssa.

(Rauman kaupunginkirjaston sivuilla on hyvä listaus historiallisista romaaneista aikakausittain.)

Yllättävää

Usalaisen postauksen innoittamana tarkistin miten suosittu hakutermi sukututkimus on Googlessa ollut viime vuosina. Laskeva trendi oli yllätys, mutta koska metriikka on suhteellistettu muihin hakuihin, sitä on vaikea tulkita. Saman statistiikan mukaan hakuja on tehty eniten seuraavilta paikkakunnilta:

1. Rauma, Finland
2. Pori, Finland
3. Vantaa, Finland
4. Rovaniemi, Finland
5. Ylivieska, Finland
6. Hollola, Finland
7. Kuopio, Finland
8. Seinajoki, Finland
9. Oulu, Finland
10. Jyvaskyla, Finland

Helsinkiläiset löytävät etsimättä??? (Paikkakunnat perustuvat IP-osoitteisiin ja niiden fyysinen sijainti ei aina kulje tarkasti mukana.)

Kyläkosket

Minulle raportoitiin, että lauantain Helsingin Sanomien kuukausiliitteen vihjeen "sukunimiä" vastaukseksi tuli Kyläkosket. Taidan uskoa vasta sitten kun näen seuraavassa lehdessä oikean ratkaisun.

Kyläkoski ei ole Suomen yleisimpiä sukunimiä, mutta on silti käytössä tietääkseni kolmella suvulla. Siltä se näytti ainakin kun Väestörekisterikeskuksen sivuilla oli sukunimikartta toiminnassa. "Me" Kokemäeltä, "Leinebergit" Merikarvialta ja kolmas satsi muistaakseni Loimaalta.

Merikarvialaiset Kyläkosket palasivat taannoin mieleeni, kun huvikseni kokeilin omaa sukunimeäni ancestry.com:ssa. Selvisi että, Muista Siveys Kyläkoski (s. 2.1.1879 Merikarvia) saapui New Yorkin satamaan 14.4.1910 matkalla Crystal Fallsiin Michiganissa.