Suomalaiset St. Helenan vangit

Eilen mainitun Kreikan-Turkin sodan jälkeen alettiin Uudessa Kuvalehdessä käsitellä Buurisotaa. Ohitin kirjoitukset vauhdilla, kunnes vastaan tuli numerossa 10/1902 artikkeli Suomalaisia buerivankia St. Helenan saarella, joka oli kuvattu valokuvalla suomalaisista ja skandinaavisista sotavangeista.

 Teksti kertoi Suonen joen Halolanmäeltä kotoisin olevasta Kaapro Korhosesta. Hän oli jutun aikaan "alun viidennellä kymmenellä" oli lähtenyt "toistakymmentä vuotta sitte Ameriikkaan, josta purjehti Etelä-Afrikkaan, asettuen Johannesburgiin toista vuotta ennen sotaa". Sodan vaiheissa hän päätyi "skandinaaviseen ratsuväkeen, jota oli alussa 100 miestä, vaan 28 niistä kaatui ja useita haavottui. Jouluk. 11 p:nä 1899 oli ensimäinen kova tappelu, silloin kaatui tästä joukosta 22 miestä, joista 3 suomalaista.". Tästä Magersfonteinin taistelusta on tekstiä Jussi Jalosen vanhassa blogikirjoituksessa.

Korhonen joutui 27.2.1900 englantilaisten sotavangiksi ja lähetettiin St Helenan saarelle. (Kuva siitä yllä on otettu vuonna 1915. The National Archives, Flickr Commons) Hän oli edelleen vankina 3.2.1902, jolloin viimeinen äidilleen osoitettu kirje oli päivätty. St Helena National Trust on julkaissut verkossa Barbara B. Georgin kokoaman paketin saaren sotavangeista. Tähän sisältyy lista suomalaisista sotavangeista, jossa Korhosesta todetaan hänen saaneen palkinnon tekemästään kävelykepistä. Ei muuta.

Mahdollisesti Korhonen on palannut elämään Etelä-Afrikkaan. Suomeen asti sotavangeista palasi vuoden 1902 loppuun mennessä ainakin 26-vuotias Matias Gustafsson Uudesta Kaarlebystä (Sanomia Turusta 28.12.1902) ja Wiklund Munsalasta (Uusi Suometar 31.12.1902).

Lisää lukemista aiheesta verkon ulkopuolella on Jussi Jalosen artikkelissa Magersfonteinin miehet: Skandinaviska Kåren -komennuskunnan suomalaiset vapaaehtoiset buurisodassa 1899-1902. Historiallinen aikakauskirja 104 (1/2006).