lauantai 29. huhtikuuta 2023

Lisää Ruotsin ajan palovakuutuksia

Tällä kertaa nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listausta numeroista 3501- 3750 (*).

Digitoituina palovakuutuksia (sanallisia arviointeja ja piirustuksia) ei enää ole entisissä osoitteissa vaan Riksarkivet ohjaa nyt osoitteeseen Brandförsäkringsverkets stiftelse för bebyggelsehistorisk forskning. Panu Savolaisen esityksistä tiedän, että Turun palovakuutuksia on Turun kaupunginarkistossa.

"Mudais" hemman, Parainen

N:o 3501 Åbyggnad på Kiala Gård i Nylands Län och Borgå Socken, tilhörig Öfwersten och Riddaren Herr Carl Adlercreutz [digitoitu]
N:o 3560 & 3561 Handelsmannen Sam. Backmans Gårdar i Cuopio Stad
N:o 3605 Krono-Cassören Herr Christ. Westdahls Gård i Åbo Stad
N:o 3615 Åbyggnad å fjerdedels tomten N:o 10 i Kuopio Stad, tillhörig Gästgifwaren P. Bränlund
N:o 3625 Vice Borgmästaren Herr Fredric Ringboms Gård i Ekenäs Stad
N:o 3633 En Byggnad, belägen i Uleåborgs Län, Cajana Härad och Sotkamo Socken i Öfre Sotkamo By å Hapala Skatte-Hemman, tilhörig Fendricken wid Kongl. Cajana Bataljon Herr Nils Spolander [digitoitu]
N:o 3642 Åbyggnad å Frälse- och Skatte-Egendomar, i Åbo Län, Wehmo Härad, Nykyrke Socken och Halla by, tilhörige Majoren Herr Berndt Wilh. Fock [digitoitu]
N:o 3667 Åbyggnad å Klädes-Manufacturisten Jacob Wallbergs Gård i Åbo
N:o 3668 Åbyggnad å et Frälse-Hemman, i Åbo Län, Pikie Härad, Pargas Socken och Mudais By, tilhörigt Häradshöfdingen Herr Carl Brotterus [digitoitu]
N:o 3670 Presidenten och Commendören af Kongl. Nordstjerne-Orden Herr Baron Axel Christ. Reuterholms Åbyggnad å et Skatte-Hemman, Glasmästars kalladt, belägit uti Wasa Län, Mustasri Socken och Iskmo By. [digitoitu]
N:o 3673 & 3674 omyndiga Mademoiselle Christina Catharina Levins Färgeri-Werk och Gård i Björneborgs Stad
N:o 3675 Åbyggnaderne å Skatte-Hemmanet Storgård uti Åbo Län, Masko Härad, St. Mariae Socken och Metsämäki By, tilhörigt Häradshöfdingen Herr Gustaf Adolph Lilius [digitoitu]
N:o 3681 Manufacturisten och Carduansmakaren Mårten Lindströms Gård i Åbo
N:o 3687 Landtmäteri-Directören Herr Joh. Magnus Gottskalks Klädes-Fabriks-Egendom i Björneborg
N:o 3688 Majoren Herr Henric Joh. von Knorrings och Med-Intressenters Tobaks-Fabrik i Björneborgs-Stad
N:o 3691 Majoren och Riddaren Herr Enoch Furuhjelms samt  Med-Interessenters tilhörige Glasbruk, Notsjö kalladt, med dertil hörande Byggnader, i Tawastehus Län, Säxmäki Härad och Urdjala Socken [digitoitu]
N:o 3696 Åbyggnaden å Majoren Herr Baron Carl Mannerheims Sätesgård Willnäs, i Åbo Län, Wirmo Härad och Lemo Socken [digitoitu]
N:o 3697 en Lazarets-Byggnad i Heinola Stad [digitoitu]
N:o 3706 Gästgifwaren And. Skogstedts Gård i Lovisa Stad
N:o 3709 En Corps de Logis Byggnad, en Nybyggnad samt et Bränneri och Mälthus, belägne i Tawastehus Län, Nedre Säxmäki Härad, Säxmäki Socken och Wåipala Gård, tilhörige Öfwersten och Riddaren Herr Hans Henric Gripenberg [digitoitu]
N:o 3724 en dubbel Rie-Byggnad i Åbo Län, Pikie Härad och St. Carins eller Nummis Socken, å för detta Kongl. Lif-Dragone-Regements-Fältskärs-Bostället Kackarais, innehafwes nu af Proffessoren och Medicinae Doctoren Herr J. Gustaf Pipping [digitoitu]
N:o 3725 Åbyggnaden å et Skatte-Hemman i Sawolax och Carelens Län, Öfre Sawolax Härad, Cuopio Socken och Halola Bym tilhörig Majoren och Riddaren Herr Carl Fr. Tawast [digitoitu]
N:o 3726 Enkefru Anna Hel. Holmgrens Gård i Helsingfors Stad
N:o 3727 en Rie-Byggnad i Åbo Län, Pikie Härad, St. Carins Socken, å berustade Säteriet Brinkhalls, tilhörigt Professoren Herr Doctor Gabriel Bonsdorff [digitoitu]
N:o 3732 en Spinneri-Inrättning med en Skrubb- och Kard-Maschin, i Tawastehus Län, Nedre Sexmäki Härad, Tammela Socken å Jockis Gård, tilhörig General-Majoren, Landshöfdingen och Riddaren Gustaf von Willebrand [digitoitu]
N:o 3736 Professoren, Probsten och Kyrkoherden Herr Magister Fredric Le Bells Gård i Björneborgs Stad

(*) Inrikes Tidningar 1800-04-01, 1800-04-02, 1800-04-04, 1800-04-09, 1800-05-13, 1800-05-16, 1800-11-04, 1800-11-05, 1800-11-07, 1800-11-14, 1801-06-12, 1801-06-17, 1801-07-03


perjantai 28. huhtikuuta 2023

Turun linnan vankeja 1763-64

Kaksiosaiseksi (ehkä) jäävän sarjan edellisessä osassa useammasta rikoksesta syytetty ja 20.4.1761 vangittu ylioppilas Johan Söderlund jäi Turun linnaan rikostoverinsa Petter Lechlinin kanssa odottamaan hovioikeuden päätöstä vuoden 1762 päättyessä. Se saatiin kolme kuukautta myöhemmin ja miehet päästettiin linnasta 6.4.1763 kärsimään raipparangaistuksensa. Söderlundin tapaukseen liittyen tuomittiin myös vapaalla jalalla odottanut entinen kaupungin kassanhoitaja Gustaf Friedric Sneck, joka palasi Turun linnaan suorittamaan saamansa 20 päivän vesileipävankeuden 20.4-10.5.1763.[1]

Tarkempaa kvantitatiivista analyysiä tekemättä näyttäisi siltä, että suurin osa listojen vangeista olivat tutkintavankeja eli odottivat joko alemman asteen käsittelyn viemistä loppuun tai hovioikeuden päätöstä. Linnassa istuttiin myös sakkorangaistuksia, mutta näitä ei ole viety samaan listaan, jossa  maininnat vesileipäpäivistä eli vankeudesta rangaistuksena ovat rivien vähemmistöä. Sneckin ohella tällainen poikkeus vuonna 1763 on Kaarinan pitäjänapulainen Johan Åhlberg, joka varkaudesta tuomittuna oli Turun linnassa vedellä ja leivällä 5.7.-2.8.1763.[2] Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin mukaan mies erotettiin työpaikastaan eikä enää koskaan toiminut pappina.

Hovioikeuden päätöstä ei aina jouduttu odottamaan kuukausikaupalla, kuten Söderlundin tapauksessa. Odotuksesta saattoi selvitä vain kuukaudessa tai ainakin tämä oli perniöläisten sisarusten kokemus. Eric Ericsson ja Valborg Ericsdotter oli tuomittu sopimattomista äidilleen lausutuista sanoista ja he tulivat Turun linnaan 29.3.1763 odottamaan hovioikeudelle alistetun päätöksen vahvistamista. Jo 25.4.1763 he pääsivät linnasta saadakseen rangaistuksensa, joka oli sukupuolitettu eli Eric sai raippoja ja Valborg vitsoja. [3]

Vankilistassa mainitun kylän avulla sisarukset löytyvät Perniön rippikirjasta rippikirjan 1756-62 sivulta 83 eli Kumianpään rusthollista, jota kutsuttiin myös Ylistaloksi. Sivua katsoen voi arvata, miksi aikuisikäisten sisarusten suhteet äitiin olivat heikentyneet ja tunteet kuumentuneet. Sisarusten isä rusthollari Eric Ericsson oli kuollut 7.11.1762 ja Erik nuorempi että Valborg aviomiehineen asui rusthollissa, jonka hallintaa varmasti piti jakaa uudelleen tai selvittää tarkemmin. Mutta koska oikeuspöytäkirjat eivät ole säilyneet, hypoteesia ei voi varmentaa.

Lapsenmurhasta syytettyjen joukossa Brita Catharina von Qwanten on poikkeus aatelissäätynsä vuoksi. Hänet tuotiin Turun linnaan vangiksi 14.3.1763 odottamaan käsittelyä hovioikeudessa.[4] Kohtaloaan on Mona Rautelin käsitellyt väitöskirjassaan En förutbestämd sanning : barnamord och delaktighet i 1700-talets Finland belysta genom kön, kropp och social kontroll. Siitä on tavanomaista enemmän tietoa, sillä oikeuskäsittely eteni ylimpään asteeseen ja näin Ruotsin puolella on säilynyt yli 10 sentin paksuinen pinkka oikeuspöytäkirjoja eri tasoilta. Lopullisen päätöksen kuolemantuomiosta teki kuningas 12.1.1764 ja maaliskuun 1764 vankiluettelossa näkyy mestauksen toteutus 1.3.1764.

Kyseiseen lapseenmurhaan osallisina tuomittiin myös Brita Catharina von Qwantenin äitipuoli ja kaksi sisarpuolta. He suorittivat vesileipäpäivänsä Turun linnassa elokuussa 1764. Anna Gertrud Wargkloun osana oli 14 päivää, vanhemman sisaren Elisabet Helena (s. 23.1.1740) 12 päivää ja nuoremman Hedvig Marian (s. 9.6.1743) 8 päivää.[5] Aatelismatrikkeleissa ei Adelsvapen-koonnin mukaan tunneta Brita Catharinan kuolinpäivää eikä mainita sisarpuolien tuomioita. Molemmat pääsivät säädynmukaisiin naimisiin.

Marraskuussa 1763 Turun linnassa suoritti 12 päivän vesileipävankeuden luutnantti Jonas Storfotth, joka tulkintani mukaan oli tuomittu siksi, ettei ollut suostunut menemään naimisiin kihlatun morsiamensa kanssa.[6] Verkon sanahauilla löytyy Hämeestä Stefan/Staffan Storfooth, mutta Jonaksesta ei ole merkkejä.

Tutkintavankeuteen marraskuussa 1763 tuotiin  18. päivänä ylioppilas Kellström epäiltynä murtovarkaudesta ja 21. päivänä pappismies Wervenius osallisena samaan rikokseen. Johan Kellström oli vain 18-vuotias ja oli aloittanut opintonsa Turun akatemiassa kevätlukukautena 1762. Viraton Johan Wervenius oli aivan toista ikäluokkaa, yli 50-vuotias. He pääsivät vapaaksi huhtikuussa 1764. Kellström joutui kärsimään raipparangaistuksen ja Wervenius istui 20 päivää vedellä ja leivällä.

[1] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:39 (1763) Bild 1980 (AID: v567639.b1980, NAD: SE/RA/1340101); Bild 2010 (AID: v567639.b2010, NAD: SE/RA/1340101); Bild 2040 (AID: v567639.b2040, NAD: SE/RA/1340101); Bild 2070 (AID: v567639.b2070, NAD: SE/RA/1340101)

[2] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:39 (1763) Bild 2140 (AID: v567639.b2140, NAD: SE/RA/1340101); Bild 2170 (AID: v567639.b2170, NAD: SE/RA/1340101) 

[3] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:39 (1763) Bild 2040 (AID: v567639.b2040, NAD: SE/RA/1340101); Bild 2070 (AID: v567639.b2070, NAD: SE/RA/1340101)

[4] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:39 (1763) Bild 2040 (AID: v567639.b2040, NAD: SE/RA/1340101)

[5] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:43 (1764) Bild 2350 (AID: v567643.b2350, NAD: SE/RA/1340101)

[6] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:39 (1763) Bild 2290 (AID: v567639.b2290, NAD: SE/RA/1340101)

torstai 27. huhtikuuta 2023

Turun linnan vankeja 1762

Koska Yttilän Kaisan takia tuli tehtyä AD-tilaus ja otettua 1700-luvun vankilistoja esille, on "syytä" katsoa niitä muidenkin rivien osalta ja kirjoittaa minisarja blogitekstejä. Kuten Kaisan kohdalla kävi ilmi, ellei kuolematuomiotta linnasta päässeiden talonpoikaisten ihmisten kohdalle ole merkitty tietoa kylästä tai tilasta, henkilöiden varauksellinenkin tunnistaminen on haastavaa. Rippikirjoihin ei vielä tässä vaiheessa tehty rikoskirjauksia ja renovoidut oikeuspöytäkirjat eivät kerro mitään. Näin ollen keskityn sukunimellisiin vankeihin.

Tammikuun 1762 vankilistassa [1] on päällimmäisenä hyvin tuttuja nimiä eli Turun linnan monivuotiset "mielipidevangit", uskonnollisen vakaumuksensa takia vangittu parinkunta Laihialta. Vankisellistään löysin täydennystiedoksi

Koillisessa eli itäpohjaisessa tornissa, joka luullaan tehdyksi vangitun kuninkaan Erik 14 puolisolle Katarina Maununtyttärelle lapsinensa, sanotaan myös olleen "Kerimäen kamari", eli se huone, jossa lampuoti Jaakko Jaakonpoika Kerimäki vaimonsa Lisa Antintyttären kanssa pidettiin vankina eri uskoisuutensa tähden syyskuun 17 päivästä asti 1760 kahdeksan ajastaikaa, ainoastansa kuuden kopea-äyrin (5 pennin) ruokarahalla päivässä. (Tähti 9.7.1867)

Myös vankilistan kolmannella rivillä on tuttu nimi: kauppias Mich. Lexen. Kirjoittaessani vaimonsa näkökulmasta käyttämistäni lähteistä ei käynyt ilmi vankeus. Vankilistan perusteella mies oli suljettu 3.8.1761 linnaan syytettynä tai kertaalleen tuomittuna luvattomasta kirjeen avaamisesta. Vuoden 1761 vankilistoja ei ole tallella, mutta tammikuussa Lexen odotti hovioikeuden tuomiota. Se tuli helmikuussa ja Lexen vapautettiin 12.2.1762, jotta hänelle voitaisiin antaa määrätty raipparangaistus [2]. Ilmankos vaimoa katsottiin kieroon ja Lexen häviää muista lähteistä juuri vuonna 1762. 

Tammikuun vankilistan kakkosrivillä on ylioppilas Johan Söderlund, jota syytettiin "useista rikoksista". Hänet oli vangittu 20.4.1761 ja asioidensa käsittely oli edelleen kesken kihlakunnanoikeudessa. Kotivuoren ylioppilasmatrikkeli tietää kertoa, että vuoden 1721 paikkeilla syntyneen Söderlundin vanhemmat olivat "Vesilahden Kärkölän Kurjen talollinen 1725–35 Matts Påhlsson ja hänen 1. puolisonsa Maria". Ilmeisesti varsin lyhyiden yliopisto-opintojen jälkeen Söderlund oli ollut vuoteen 1751 hanslankari tykistössä. 

Maaherran päätöksellä Söderlund siirrettiin 12.2.1762 sairaalaan. Inrikes Tidningarissa 10.3.1763 julkaistuista potilaslistoista löytyi lisätietoa: "Arrest. Söderlund, Swindel, Skiörbugg och Binnikemask; utgick hulpen". Söderlundia  vaivasi siis huimaus, keripukki ja heisimadot, joiden hyväksi osattiin tehdä jotain. Söderlund "pääsi" näin takaisin vankilaan 5. huhtikuuta [3].

Kesäkuun 16. päivä Söderlund lähti Turusta niille kihlakunnan käräjille, joissa asiansa oli kesken. Hän palasi tuomittuna 29. kesäkuuta. Samat matkustuspäivät on merkitty lempääläläiselle sotilaalle, joten Söderlundin asian käsittely on todennäköisesti tapahtunut lähellä lapsuutensa maisemia. Tähän viittaa myös se, että vankilaan tuotiin 29.6.1762 "Söderlundin asiassa" osallisiksi epäiltyinä hantlankari Petter Lechlin ja kassanhoitaja Gustav Fried. Sneck Turusta ja talollinen Mickell Tåhkala Lempäälästä.[4]

Viimeksi mainittu oli heinäkuun listassa Mickell Tomasson, joka pääsi "vapaalle jalalle" 15.7.1763. Muut asianomaiset kuljetettiin jollekin käräjille 19.7., josta Söderlund ja Lechlin palasivat vankilaan 21. päivä eli nyt kyseessä ei ollut Lempäälän tai Vesilanden käräjät vaan paikka paljon lähempänä Turkua. Sneck sai jäädä odottamaan käsittelyn etenemistä vapaudessa. [5] Söderlund ja Lechlin odottivat hovioikeuden päätöstä ja olivat vankeina vielä vuoden lopussa [6]. 

Tavallisemman vangin esimerkkinä vielä loppuvuoden listoista sotilas Matts Rosenlund Raision Pirilästä, joka oli tuomittu kihlakunnanoikeudessa todistuksen väärentämisestä ja suljettu 6.10.1762 Turun linnaan odottamaan hovioikeuden tuomiota. Raision rippikirjan 1751-1765 sivulla 67 on sotilas Matth. Rosenblint (s. 1741), joka lienee sama mies. Hovioikeuden tehtyä päätoksensä Matts vapautettiin linnasta 22.1.1763 lähiajan kohtalonaan raipparangaistus.[7]

[1] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:35 (1762) Bild 1810 (AID: v567635.b1810, NAD: SE/RA/1340101)

[2] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:35 (1762) Bild 1830 (AID: v567635.b1830, NAD: SE/RA/1340101)

[3] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:35 (1762) Bild 1870 (AID: v567635.b1870, NAD: SE/RA/1340101)

[4] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:35 (1762) Bild 1950 (AID: v567635.b1950, NAD: SE/RA/1340101)

[5] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:35 (1762) Bild 1990 (AID: v567635.b1990, NAD: SE/RA/1340101)

[6] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:35 (1762) Bild 2010 (AID: v567635.b2010, NAD: SE/RA/1340101); Bild 2030 (AID: v567635.b2030, NAD: SE/RA/1340101); Bild 2080 (AID: v567635.b2080, NAD: SE/RA/1340101) 

[7] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:39 (1763) Bild 1980 (AID: v567639.b1980, NAD: SE/RA/1340101)

keskiviikko 26. huhtikuuta 2023

Miesten kanssa epäonninen Maria

Somerniemen rippikirjassa 1741-1746 Keltiäisen Kossassa Grels Jeremiasson Wenströmiltä (s. 1719) puuttuu kaikki lukutaitomerkinnät, joiden paikalle on yksinkertaisesti kirjoitettu "förrymt" eli karannut. Vaimonsa Maria Hindricsdotter (s. 9.3.1716) on puolestaan käynyt lähes joka vuosi kolme kertaa ehtoollisella eli on pysynyt paikallaan.  

Seuraavalla vuosivälillä 1755-1761 Maria on Keltiäisen Nikulan sivulla, mutta kohdallaan on muuttomerkintä vuonna 1757. Sen tausta näkyy Turun tuomiokapitulin saamassa kuninkaallisessa kirjeessä, joka oli päivätty 22.6.1757 (E I 8:229-230). Tekstistä käy ilmi, että Marian mies Grels oli ollut sotilas Uudenmaan jalkaväkirykmentissä. Hattujen sodan aikana rykmentti vietiin Venäjän miehityksen alta Ruotsiin vuonna 1743 eikä mies sittemmin palannut eikä antanut mitään elonmerkkiä itsestään.

Kun Maria oli synnyttänyt lapsen ilmiselvästi avioliittonsa ulkopuolella, tilanteelle oli aika tehdä jotain. Kuninkaallinen kirje tuomiokapitulille oli myönteinen vastaus uuden avioliiton lupa-anomukseen. Pidempään aikailematta Somerniemellä vihittiin 23.10.1757 Marian kanssa leski Thomas Jöransson Tammelan Liesjärveltä.

Uusi avioliitto päättyi Tuomaksen kuolemaan jo vuoden 1759 alkaessa.

tiistai 25. huhtikuuta 2023

Keisarin Suomeen antamia mitaleita 1839

Senaatin oikeusosaston vahtimestarin Johan Lindblomin erotessa toimestaan hän sai pitkän palveluksensa johdosta kultaisen mitalin. (FAT 5.1.1839) Helsingin haudattujen listasta selviää, että Johan Lindblom kuoli 75-vuotiaana leskenä 3.2.1842. Vaimonsa Anna Lovisa o.s. Löfgren oli kuollut 39-vuotiaana 6.9.1829.

Viipurilainen kauppias Johan Backman oli ahkeroinut uuden lasarettirakennuksen hyväksi niin, että sai keisarilta kultaisen mitalin. (FAT 14.6.1839) Wikipedia tietää kertoa, että "Vuonna 1836 sairaalan toiminta siirrettiin Pietarinkadun (myöh. Kannaksenkatu) varrelle ns. Ladon talon tontille. Nimi viittaa talon lahjoittaneeseen Kristian Adrian Ladoon (1704-1767). Vanha talo oli ollut köyhäinhoidon käytössä ns. vaivaishuoneena. Uusi rakennus valmistui 1839. Tällöin alettiin yleisemmin puhua lääninsairaalasta eikä enää lasaretista."

Tammisaarelainen kauppias J. H. Hovin, luotsit G. Grabbe ja C. Roth, luotsioppilas G. Lundman ja renki F. Sundholm pelastivat useita rantautuneen suomalaisen kuunarin Active miehistön jäseniä. Tästä hyvästä ensiksi mainittu sai kultaisen hengenpelastusmitalin ja muut hopeisen. (FAT 3.7.1839)

Pitkästä työstään Viipurin tyttöjen koulun opettajana Ernestine Lehman sai keisarilta brijaltiinirintaneulan. (Helsingfors Tidningar 6.7.1839) Heidi Hakkaraisen artikkelista Oppineiden liikkuminen ja sanomalehti-ilmoitukset 1800-luvun alun Viipurissa (Ennen ja Nyt 1/2022) käy ilmi, että

"Myös Viipurissa toimineen tyttökoulun (Töchterschule) ansiokas ja korkeatasoinen opetus on yhdistetty etenkin Berliinissä syntyneeseen Ernestine Lehmanniin (1748–1839)," joka "saapui aluksi Pietariin astrologi Eulerin seurassa, työskenteli Wilhelm von Engelhardin perheen kotiopettajattarena ja siirtyi tämän mukana 1783 Viipuriin kun tästä tuli Viipurin kuvernööri, ja sen jälkeen toimi kotiopettajattarena Nicolayn Monrepos’n linnassa ja johti Viipurin tyttökoulua vuodesta 1800 kuolemaansa saakka."

Rintarossistaan Lehman ei siis ehtinyt kauaa nauttia ennen kuolemaansa. 

Kuten koko sarjassa, lähteenä ovat sanomalehtihaut. Mikko Kuitulalta saamani tiedonannon mukaan arkistomateriaalia voisi hakea Kenraalikuvernöörinkanslian arkistosta.

maanantai 24. huhtikuuta 2023

Turun linnan seitsemäs Kaisa

Kannoin kirjastosta kotiin Jenna Kostetin tietokirjan Kuuden Katariinan jäljillä, jota (tavalliseen tapaani) selasin sen verran, että ymmärsin mistä oli kyse. Viimeisessä jaksossa Kostet tiivistää Turun linnan vankilakäyttöä, josta olen vuosien varrella yrittänyt kerätä tietoa. Niinpä ei tullut varsinaisena yllätyksenä sivulla 267 vastaan "Kauvatsan Yttilästä kotoisin oleva Kaisa Erkintytär", joka "Turun kaupungin historiaa käsittelevän teoksen" mukaan "nukkuu usein kuoleman kaltaisia unia, joista herätessään hän kertoo vartijoilleen ihmeellisistä näyistä, joita on unessaan kokenut". Olin itse asiassa maininnutkin hänet yhdessä blogitekstissäni

Toisin kuin minä tuolloin, Kostet oli yrittänyt jäljittää Kaisaa selaamalla "hetken Kauvatsan seurakunnan arkistoja". Todeten, että "Löytämäni pää- ja rippikirjat alkavat vasta 1750-luvulta, enkä löydä Kaisaa sieltä, en oikeastaan edes tiedä, mitä etsisin, sillä kirkonkirjat ja arkistot ovat sekavia."

Mistä heräsi kysymys: pystynkö itse parempaan? Hetken tauolla olleen ArkivDigitalin uudelleenmaksulla sain eteeni Turun linnan kuukausittaisia vankilistoja. Osuin ensin Kaisan vankeuden loppupäähän [1], joka ei päättynyt mestaukseen vaan vitsoilla annettuihin lyönteihin ja vapautukseen 12.1.1764. Tämä olisi selvinnyt myös Mona Rautelinin väitöskirjasta En förutbestämd sanning : barnamord och delaktighet i 1700-talets Finland belysta genom kön, kropp och social kontroll, jonka tuomiolistassa on tiedot

Kvinnsperson Caisa Eriksdotter. Vittis. Övre Satakunta domsaga. HT: dödsdom. HO 14.12.1763: risslitande. Åbo slottshäkte. Justitiekanslersämbetets fånglängder 1764. E III: cc: 43

Viimeisestä vankilistasta näkyi myös se, että Kaisa oli tullut Turun linnaan 31.10.1763. Joten pakitin kyseiseen listaan [2]. Siinä oli yllättävästi hyvin olennainen lisätieto eli sana, jonka hahmotin Porraksi. 


Sarakkeen yläreunan mukaan tämän piti olla kylänimi, mutta koska kahdeksasosa omista juuristani on Kauvatsalla tiesin, että kyseessä oli yksi Yttilän taloista. Kauvatsan rippikirjoja pääsin siis lähestymään määrätietoisesti. Rippikirjan 1753-1767 sivulla on ylivedetty Carin Erichsdotter, joka oli syntynyt 4.10.1743. Jos kyseessä on Turun linnan vanki, hän on palannut Kauvatsalle, sillä Lasse Iso-Iivarin isäntäluettelon mukaan kyseinen Carin/Kaisa meni 6.5.1764 naimisiin Porran Thomas-pojan kanssa. Pari isännöi Carinin lapsuudenkotia eli Lievikosken Pulvoa.  

Kokeilin selata 24.10.1763 alkaneiden Huittisten kesäkäräjien renovoitua pöytäkirjaa, mutta siihen oli selvästi merkitty hovioikeudelle alistetut jutut, joista ei sitten kerrottu sanaakaan enempää. 

Murhatuksi epäiltyä lasta tuskin on kastettu eikä häntä myöskään merkitty haudattujen listaan. 

Lopuksi älysin tarkistaa Carinin ja Thomasin vihkimerkinnän. Carinin tittelinä on "qvinsperson" ja erehdyksessä kirjoitettu merkintä hunnusta ja häähienoudesta on vedetty yli. Varmuutta ei ole saatavilla, mutta pidän lähes varmana että onnistuin löytämään Turun linnan seitsemännen Kaisan, joka kuoli Kauvatsalla 12.4.1790.

[1] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:43 (1764) Bild 2030 (AID: v567643.b2030, NAD: SE/RA/1340101)

[2] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:39 (1763) Bild 2250 (AID: v567639.b2250, NAD: SE/RA/1340101)

sunnuntai 23. huhtikuuta 2023

Lisää Ruotsin ajan palovakuutuksia

Jatkan palovakuutusten listan puhtaaksikirjoitusta.Tällä kertaa nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listausta numeroista 3251-3500 (*).

Digitoituina palovakuutuksia (sanallisia arviointeja ja piirustuksia) ei enää ole entisissä osoitteissa vaan Riksarkivet ohjaa nyt osoitteeseen Brandförsäkringsverkets stiftelse för bebyggelsehistorisk forskning. Panu Savolaisen esityksistä tiedän, että Turun palovakuutuksia on Turun kaupunginarkistossa.

S:t Bertils Glasbruk

N:o 3285 Sjö-Tulls Besökaren H. J. Navanders Gård i Åbo
N:o 3296, 3297, 3298 & 3299 Grosshandlaren Er. Hartwalls Skeppswarf och Gårdar i Åbo Stad
N:o 3305 Enke-Fru S. Hyttners Gård i Åbo
N:o 3307 Bruks-Patron Joh. M. Gottskalks Åbyggnader wid Bertels Glasbruk i Åbo Län, Halikos Härad och Uskela Socken [digitoitu]
N:o 3322 Fält-Kamereraren E. G. Methers Åbyggnad å Säteri-Rusthållet Nyställe i Tawastehus län, Öfre Hollola Härad och Padasjocki Socken [digitoitu]
N:o 3327 Secreteraren och Magasins-Förwaltaren P. J. Bäckborgs Gård i Lovisa
N:o 3349 General-Majoren, Landshöfdingen och Riddaren E. G. von Willebrands Sågqwarn i Åbo Län, Masko Härad och St. Mårtens Socken [digitoitu]
N:o 3355, 3356 & 3357 General-Majoren, Landshöfdingen och Riddaren E. G. von Willebrands Wattenwerk, Hus och Egendom i Tawastehus län, Nedre Sexmäki Härad, Tammela Socken och Jockis Gård belägne [3355, 3356,  digitoitu]
N:o 3359 Ordinarie Landtmätaren Johan Tillbergs Gård i Åbo
N:o 3360 Tractören J. Lauréns Enka M. C. Öhmans Gård i Åbo
N:o 3361 Kopparslagaren Jernströms Enka A. M. Petreji Gård i Åbo
N:o 3384 Hökaren J. Wallmans Gård i Åbo
N:o 3385 E. A. Forsgrens Gård i Åbo
N:o 3388 Borgaren Sw. Strömgrens Gård i Helsingfors
N:o 3390 en Mjölqwarn i Åbo Län, Masko Härad och St. Mårten Socken å Koskie Gårds Ägor, tilhörig General-Majoren, Landshöfdingen och Riddaren Hr E. G. von Willebrand samt Hr G. Armfelt [digitoitu]
N:o 3394 Coopvaerdie-Capitenen A. Ahlboms Gård i Åbo
N:o 3395 Fändricken Hr Carl Er. Sjömans Gård i Åbo
N:o 3407 Enkefru Susanna Carlenii Gård i Torneå
N:o 3412 et Bränneri-Werk med dertil hörande Byggnader uti Lovisa, tilhörigt Associerade af Husbehofs-Bränningen derstädes
N:o 3435 en Miölqwarns och Walk-Byggnad i Åbo Län, Pikis Härad och Pemar Socken, tillhörig Tull-Fiscalen Herr Jac. Ahrenberg [digitoitu]
N:o 3436 Läns-Lazarettet i Cuopio Stad
N:o 3440 Borgaren Israel Salmbergs Gård i Åbo
N:o 3450 en Mjölqwarns Byggnad i Åbo Län, Halliko Härad och Socken wid Händälä Rusthåll, tilhörig Expeditions-Regements-Skrifwaren Herr Er. Wennerqwist [digitoitu]
N:o 3451 en Borgmästaren Herr Anders Byström tilhörig Tobaks-Torrklada wid Helsingfors
N:o 3452 Åbyggnader å Kåskis berustade Säteri, i Åbo Län, Haliko Härad och Uskela Socken, tilhörigt Capitainen Wälborne Herr Er. von Willebrand [digitoitu]
N:o 3453 en Byggnad å Wika Rusthåll i Åbo Län, Masko Härad och Lundo Socken, tilhörig Lagmannen och Lands-Secreteraren Herr Claes Johan Sacklén [digitoitu]
N:o 3456 Borgmästaren Herr Carl Mörtengrens Gård i Björneborg
N:o 3457 Åbyggnaderne å Själö Hospital i Åbo Län, Wirmo Härad och Nagu Socken [digitoitu]
N:o 3463 Sadelmakaren J. P. Winblads Gård i Ekenäs
N:o 3464 Coopvaerdie-Capitenen och Extra Rådmannen Herr E. Ingmans Gård i Ekenäs
N:o 3465 Handelsmannen Hr Gustaf Bönings Gård i Ekenäs
N:o 3466 Dykeri-Commissarien och Handelsmannen Herr Henric Strandströms Gård i Ekenäs
N:o 3472 Sadelmakaren Mäster Michael Söderbergs Gård i Tawastehus
N:o 3487 Kongl. Gymnasii-Huset i Borgå
N:o 3488 Repslagaren Mäster Carl Sundströms Gård i Ekenäs
N:o 3494 Handelsmannen Hr Gabriel Messmans Fastigheter och Byggnader i Uleåborg
N:o 3496 Handelsmannen och Coopvaerdie Capitenen Herr E. Hultmans Gård i Ekenäs

(*) Inrikes Tidningar 1799-03-15, 1799-03-20, 1799-05-28, 1799-05-31, 1799-06-07, 1799-07-26, 1800-02-05, 1800-02-11, 1800-02-19, 1800-02-25, 1800-03-14, 1800-04-01