Tammikuun jumalanpalveluksissa luetut lait

Kansalliskirjaston digitointeihin kuuluu Yhteenweto njistä kuning. asetuxista, plakateista, kirjoituxista ja päätöxistä, iotka sarnastoleista pitä kirkoisa, osittain ylitze koko waldakunnan, ja osittain erinomaisisa paikkakunnisa ylösluettaman, ynnä tiedon kansa, millä ajalla wuodesta, njin myös paikkakunnasa, josa ylöslukeminen kustakin asetuxesta tapahtuman pitä. Hänen kuning. maj:tins armollisimman käskyn jälken kokoonpandu ja präntistä ulosannettu (1800). Tästä siis selviää ikivihreät tekstit, joita papit joutuivat toistuvasti lukemaan ja seurakuntalaiset kuuntelemaan. Kaiken muun kuulutettavan ohella.

Ensinnäkin Ulosweto Kuning.sen Maj:tin Armollisesta Edespanosta ja Waroituxesta yhteisille Alammaisille Waldakunnasa, Sunnuntai-ja Juhla- päiwäin welwollisesta wiettämisestä. Annettu Stockholmisa Raadi-Kammarisa sinä 28 päiw, Touko-Kuusa 1746. Vuonna 1746 oli havaittu, että "Kirkot, niinä aikoina, kuin julkisexi Jumalan palweluxexi walitut owat, owat pian tyhjänä, matkoja ja muita mailmallisia askareita tehdän lakkamata; ja se kuin walitettawain on, että Sabathin päiwä usiammast juopumuxesa, speleisä ja kaikellaisia muisa laitettawisa harjoituzisa häpiällisesti wärinkäytetän". Oi, voi! 

Kuning:sen Maj:tin Armollinen Käsky, niistä Wero- ja Palka-Jywäin ulostekemisexi aikaa toisen perään ulostulleista Reglementeisiä ja Resolutioneista, siitä 21 p. MaalisKuusa 1770 oli esipuhe seuraaville, joilla oli merkitystä kaikille talollisille. Ja tähän aikaan maksettiin veroja?

Kuning:sen Maj:tin Armollisesta Selityxestä muutamain Puuttein ylitze, siinä 5:nä p:nä Tammi Kuusa 1684. Sota-ja Maa-Statin Palweljoille, ulosannetusa Reglementisä, Taloin Ruokkomisestä ja nautitzemtsestä. jotka heille owat palkaxi määrätyt. Annetin Stockholmsa sinä 7:nä p:nä Huhti-Kuusa 1685 oli pykälä 2 veroviljojen kuljettamisesta edelleen relevantti. 

Samasta asiasta oli kyse pykälässä 56 Kuning:sen Maj:tin Armolisesta Resolutionista Yhteisen-Kansan Ruotzisa ja Suomesa Yhteisten Valitusten päälle. Annettu sinä 1:nä p:nä Elo-Kuusa 1727. Ongelmallista oli se, että talonpojille veroviljaa kalliimpaa oli sen kuljettaminen. Myös veroviljan hinnasta oli ollut valittamista, joka ei heti päättynyt, sillä luettavana oli myös Ulosweto, Yhteisen-Kansan Yhteisten -Walitusten päälle. Annettu sinä 16:na p. Maalis-Kuusa 1739.

Lopuksi vielä Ulosweto Kuningsen Maj:tin Armollisesta Selityxestä, kuinga sisällejaettuin ja sisällejakamattomain Wero Jywäin ulostekemisen kanssa menetettämän pitä. Annettu sinä 8:na p:nä Tammi Kuusa 1748.

Loppuvuodesta 2024

Tavalliseen tapaani en ole katsonut vuoden alussa asettamiani tavoitteita kertaakaan tammikuun jälkeen, joten ei ole yllättävää, että monet jäivät saavuttamatta. Kai. Katsotaan, miten kävi.

Ensinnäkin julkaisen kirjani Töölön Taipaleesta. Se on jo niin pitkällä, että esteitä tähän ei pitäisi ilmaantua. Tämän jälkeen Helsinki-sisältö blogissa ehkä vähenee. Tai sitten ei.

Kirja toteutui. Helsingin häivennys ei, sillä tein sekä sarjan Pellosta kaupungiksi että  Purettu Helsinki.

Toiseksi, järkkään kesälle yhden ja mielummin kaksi reissua, joihin ei liity historian alan tapahtumaa, arkistokäyntiä eikä mitään yhteyttä käynnissä olevaan proggikseen.

Meni vähän kalkkiviivoille, mutta tein päiväreissun Kotkaan (Vihdoinkin Ruotsinsalmessa) ja reissun Lahteen ja Heinolaan (Hyvä paikka Lahden historiallisessa museossa, Luinen sotisopa Lahden historiallisessa museossa, Pysähdys Mukkulassa, Toista kertaa Heinolan kaupunginmuseossa, Heinolan kaksi muuta museota, Historiallista matkantekoa Heinolasta Lahteen). Lisäksi kesän loputtua kävin Ruotsin kautta Saksassa (Karamellituliaisia, Ovien avautumissuunta, Hautakivistä kulttuuriperintönä, Wismarin ja Turun historian vertailua, Hätäisesti Hansamuseossa, Pysähdys Katariina suuren mummolassa)

Kolmanneksi, kirjoitan muutamia artikkeleita. Joistain aiheista, en välttämättä kv-yrityksiä väikkäristä. Mutta mahdollisesti niitäkin.

Haa, onneksi kyse kirjoittamisesta. Sitä kyllä tein, vaikka julkaisuputket eivät vetäneet visioidulla tavalla. 

Neljänneksi, hengailen historian alan tapahtumissa yhtä frekisti kuin ennenkin ja päivitän blogia tavalla tai toisella.

Tsaa, liian monta kertaa jäin himaan kökkimään. Ja hyvistä tilaisuuksista jäi kirjoittamatta, mikä harmittaa. 

Viidenneksi, edistän vuosikymmenen levännyttä kirjaprojektia Anna Elisabet Sarénin elämä ja esivanhemmat. Ehkä jopa valmiiksi asti. 

 

Juu, ei tullut valmiiksi tänäkään vuonna ja edistäminen oli melko marginaalista.

Taipale-kirjaa en tee uusiksi, mutta kierrätän loput ensi vuodenkin tavoitteiksi.

Kuva: Fyren 20/1898  

Ilmestynyt: Joitakin täydennyksiä juhannuskokkojen historiaan

Juuri ennen joulua ilmestyi Eloressa katsaukseni Joitakin täydennyksiä juhannuskokkojen historiaan. Aihe ei siis sopinut vuodenaikaan eikä se ollut vuoden kirjoitussuunnitelmissa ollenkaan. Mutta syksyn artikkelin väännössä huomasin juhannuskokkokirjallisuudessa aukon ja innostuin sitä täyttämään.

Tutkimustyön osana löytyi oheinen Saksassa julkaistu kuva kokosta (Illustrirte Zeitung 10.7.1886)

Ilmestynyt: Alatornion sotilashautausmaiden tila 1800-luvun lopulla

Kalmistopiirin joulukalenterissa ilmestyi vielä sanomalehtikollaasini Alatornion sotilashautausmaiden tila 1800-luvun lopulla. Paikallishistoriallinen aihe paikkakunnalta, jonka läpi olen ajanut kerran, oli inan riskaapeli, mutta tulipahan tehtyä.