Toinen nimimerkin S-nen tositapauksena Pohjois-Suomesta esittämä tarina Amerikan Uutisissa 4.6.1896.
Oli muutamassa talossa kaksi tytärtä, jotka poimivat puolanmarjoja ja puristivat niistä nestettä liinariepuin läpi ja panivat sen nesteen lasiin ja ne marjanesteessä punaseksi painuneet rievut nakkasit läsnä olevain katajapensasten päälle kuivamaan. Eräs mies kun osui siitä ohi kulkemaan, nauroivat tyttäret miehelle, että noin koreata väriä he saattaa painaa ja maistelivat lasistansa punasta puolanmarjanestettä vielä kerskaten, että heillä on näin koreata viinaakiin.
Miehelle pöllähti päähän heti pirullinen juoni, koettaa noitten tytärten viattomalla leikillä keinotella nimismieheltä tuo lumottu 15 markkaa, ja niin menee päätäsuoraa sinne ja sanoo että nyt on Mierolan Maija tehnyt jalkalapsen salaa ja ne ovat sen tappaneet, nähneensä katajapensasten päällä veriset resut kuivaamassa, lisäten tuon emättömän valeen, että niin sitä on huhu kertonutkin, että Mierolan Maija on siunatussa tilassa, vaan jopa se nyt tuli ilmi.
Herra juuri hätäisesti asian kuultuaan, antaa miehelle 15 markka, ja niin lähtee rättärin kanssa oitis Mierolaan. — Löytää mielä liinarievut katajapensasten päällä, korjaa ne kapsäkkiinsä ja sitte Maijan puheille, jolle pitää seuraavan kantturasaarnan viran puolesta:
"Sinä suuri portto, sinä förspannattu, sinä elä irstainen, sinä isopuustöytäri hakka lapsen henki ulos, sinä tahto olla flikka kans, aa sinä renttu, sinä istu linnan muurin sisä pitkä aika, sinä seiso rautakaula, sinä kehrä suuri rukki spinhuusis, sinä saa vesileipä ja raippavitsa. Minä anta sinun mennä linna, funterama siellä sinun asia kans."
Ja niin herra vihdoin pääsee loppuosaan tuota virallista opetusta, köyttää Maijan, vie vankivyöräriin, lyöpi rautoihin ja passittaa linnaan.
Maija linnassa asetetaan tohtorin tutkittavaksi, mutta nyt löydettiin Maija viattomaksi neitseeksi. Nyt menee nimismiehelle semmoinen raportti ja liina rievut, jotka hän oli sinetöidyssä lippaassa lähettänyt, tutkittiin ja löyttiin puolukanmarjanesteellä painetuiksi.
Nyt herra fallesmanni jo tuli huomaamaan, että noin isot aukot ei ole pienillä tilkuilla paikattu. Maija lähetettiin kiireen kanssa takaisin ja nyt oli herran yksinomaisesti tyydytettävä ainoastansa Maija, johon kuului murhasyytös, kunnianloukkaus, rautainkanto, linnassapito, kainouden sääntöjä loukkaava tarkastus, kärsittävä aika ja kulut y. m. m. — Nyt olisi ollut herra huutavassa hukassa, jos Maija olisi antanut asiansa oikeuden käsiin, mutta nöyrät rukoukset sai sen aikaan, että Maija sopi ilman lakiinmenoa. Herra toimitti Maijalle useita satoja markkoja, jotka kuitenkaan ei olleet tuin lippolantteja sen suhteen mitä herra olisi tullut lain mukaan maksamaan.
Näitä samankaltaisia päinmäntyyn johtavia juttuja olisi kymmenittäin lisää kerrottavana, vaan olkoon tässä tällä kerralla näistä jo kyllin huomauttamaan, mihin yksinvaltaisen hallitsijamahdin kiihkoinen virkaura johtaa.
