Turun Wiikko-Sanomat julkaisi 1.5.1830 Keisarillisen Majesteetin Plakaatin, "Jubel-Juhlan pitämisestä yli koko Suomen Suuren Ruhtinanmaan, sen uskontunnustuksen muistoksi, jonka Evangeliumillinen Lutheruksen Seurakunta Augsburgin kaupungissa 300 vuotta sitten julkisesti edespani". Juhlapäiväksi määrättiin 25.6.1830 "elikkä seuraava päivä Johanneksesta".
Tämä juhla varmasti toteutettiin jokaisessa seurakunnassa, mutta uskonnolliseen aiheeseen eivät sopineet maalliset elementit. Kerrottavaa oli vain kahdesta kaupungista. Vaasassa
vietti Vaasan Biblia-Seura 12:sen kerran perustamisensa muistoa. Tämä muistojuhla, jolle oli Kuuluutuksen kautta saarnastuoleista kuttutut kaikki Seuran Jäsenet ja muut kristillisyyden ystävät, jotka asuvat Kaupungisa ja lähimmäisisä Pitäjisä, vietettiin Kaupungin kirkosa ja julistettiin mainittuna päivänä, kello 6 jälk. puol. päiv. soittamalla kirkon isolla kellolla. Se runsas väestö, joka oli ollut Jubeli Juhlaa viettämäsä, jonka juhlan ruottalaisesa päiväkirkosa myös rippi-lapset ensikerran kävivät Herran ehtoollisella, oli myös enimmitten tätä muistoa vietettäisä saapuvilla. (Oulun Wiikko-Sanomia 31.7.1830)
Ehkä muissakin seurakunnissa juhannuksen jälkeiseen juhlapäivään oli yhdistetty konfirmaatio. Helsingissä tilaisuus hyödynnettiin ainutkertaiseen tapahtumaan:
Helsingin Kaupungisa on viimme Jubeli-Juhlaa vietettäisä myös pantu perustuskivi Uuteen Evangeliumin Uskolaisille rakennettavaan kirkkoon. Päätettyä Jumalan palveluksen, lähtivät Korkeimmat Esivallanmiehet, Virkamiehet, Akademian Opettajat, Papit, Skoulun Opettajat ja Kaupungin Vanhimmat tavallisesa järjestyksesä sille paikalle, johon tämä Kirkko tulee tehtäväksi. Hippakunnan Pispa piti, sinne tultua, soveliaan hengellisen puheen, josa hän myös mainitti tämän Kirkon, valmiiksi saatua, kuttuttavan Nikolain Kirkoksi. Asianomaiset virkamiehet, joitten ammatti on hoitaa' maakunnan huonetrakennuksia ja muita semmosia yhteisiä, toivat rahoja ja medaljoita, yhen kutakin kaikkia laatuja, joita tänä vuonna on Venäjän Valtakunnasa valmistettu, ja muuraus aineita. Sitten menivät Keisarillisen Senatin Jäsenet ja Suomen Hallituksen Korkeimmat Esimiehet Pispan ja Maaherran kansa Perustus-kiven luokse ja, pantuansa pienosen arkun, johon nämät rahat olivat kätketyt, perustuksen alle, niinkuin uutta yhteistä isompaa huonetta perustaisa on tavallinen, muurasivat he omin käsin päällyksen umpeen, jota seremoniata toimittaisa Suomen entinen kaikilta kunnioitettu General-Guvernöri myös oli seurasa. (Oulun Wiikko-Sanomia 17.07.1830 no 29)
