Virtuaalisesti Seinäjoella

Tekniikan museon kannustettua mobiilioppaiden väärinkäyttöön tein siitä itselleni urakan. Ja kevään/alkukesän lauantaisarjan.

Seinäjoen elinkeinohistorian esittelyyn on tarjolla kaksi reittiä

Rautaa, ruista ja ruutia –reitti kiertää Östermyran, nykyisen Törnävän, kartanon ympäristössä. Se esittelee Östermyran kolme patruunaa ja kolme aikakautta. Östermyrasta Framille –reitti jatkaa kartanolta Seinäjoen vartta pitkin Itikanmäelle saakka. Tällä reitillä esitellään Seinäjoen elinkeinohistoriaa Östermyran ruukinkartanon ajoista 1800-luvulta aina 2000-luvun teknologiakeskus Framiin saakka.

Östermyran tarina ja elinkeinot toivat mieleen Kokemäenkartanon tutkimukseni, joten vertailu teki lukemisesta mielekästä, vaikka en muistaakseni ole siellä koskaan käynyt. Jaksaisinko maastossa kiertäessäni lukea pitkiä tekstejä useita sivuja? Joku kesäretkeläinen tai paikkakuntalainen saa puolestani testata.

Artikkeleihin oli linkitetty lisätiedon lähteitäkin. Hienoa, vaikka vaatiikin ylläpitoa. Yksi linkeistä vei Porstuaan, jonne jo vuosia olen päätynyt erilaisissa verkkohauissa. Käyttöliittymä nyt modernimpi, mutta hakuliittymä melko jäykkä kun sanalla Hohenthal ei tullut ulos Toivo Sandqvistin artikkelia Nivalan Hohenthalit aktivisteina. Paitsi siirtymällä "tarkkaan hakuun", jota tämän perusteella suosittelen etusivun yläkulman sijaan.

Porstuan "Valokuvat-kokoelma sisältää Seinäjoen kaupunginkirjaston maakuntakokoelman vanhat valokuvat". Jos lähestyy sitä oikeaa reittiä saa linkin Seinäjoen kaupungin sivuille, jossa on kirjaston kuvapalvelun hinta- ja yhteystiedot.

Huhtikuusta toukokuuhun

22.4.

• Sain arvostamaltani henkilöltä sähköpostia, joka alkoi "Arvoisa Kaisa Kyläkoski". Eivät ole puhuttelut vielä täysin kadonneet!

23.4.

• Odotan kolmatta päivää tarjousta Viipurin vklreissusta. Mielikuva matkatoimiston aikaansaavudesta  heikohko. Sittenkin Pärnu?
• Remember when nostalgia was good?

24.4.

• Paska kotiseutu @jylkkari nyt kartalla

25.4.

• Vihreä Lanka 8/2015 löysi yhden alan, jossa naiset nousevat johtajiksi. #museot 

 30.4.

• Why Stupid YouTube Comments Are Older Than the Internet 

1.5.

• On Bad Things Happening to Good Archives, or Horrors in Honor of MayDay

3.5.

• Mitä säilyy ja mitä säilyttää

4.5.

• Roope kävi musiikkinäyttelyssä @Kaupunginmuseo ja mieleen palasi traumaattinen viiva.

6.5.

• JNieminen haaveilee steam punk työpajasta - menneisyyden läpi kurkottavasta näkemyksestä ja asiantuntemuksesta.

7.5.

• Henrik Lange: Lektioner i mord s. 42 

8.5.

• Tuoreimmassa Irtolaisessa orjuuden ja verenluovutuksen historiaa.
• Kronikka 1/2015 esittelee jääkarhujoukot, Risto Marjomaan ja mielenkiintoisia työn alla olevia hissan graduja
• Keskiajan maatalouskalut kuluivat käytössä, toteaa tuore väitös. Suunniteltu vanheneminen jo tuolloin?

Digitoitu 1918 kokoelma ja muuta samasta ajasta

1) Työväenliikkeen kirjasto ilmoitti huhtikuun lopulla aloittaneensa

työväenliikkeen historiaa käsittelevien vanhojen pienpainatteiden digitointi- ja tallentamisprojektin yhteistyössä Helsingin yliopiston kirjaston kanssa. Kirjaston digitoima aineisto luetteloidaan HELDA-tietokantaan.

Hienoa ja erityisen kiva, että hyödynnetään jo olemassa olevaa alustaa tallennukseen ja tarjoamiseen. Digitointi on aloitettu "Suomen sisällissodan hauraasta pienpainateaineistosta", jota on jo esillä.

2) Project Gutenbergiin on tuotu vapaaehtoisvoimin Kössi Kaatran kirjoja, todennäköisesti hyödyntäen Kansalliskirjaston digitointeja. Sama mies julkaisi myös nimillä Kössi Lindström ja Henkipatto. Jälkimmäisistä kansikuva, jonka tekijä jää tuntemattomaksi.

3) YLEn Vetamix tarjoaa Halvdan Strömin muistelman vuodesta 1917 Vaasassa 10-vuotiaan näkökulmasta.

4) Jo kertaalleen (tai kahteen) linkittämässäni lehdessä Kvartti 1/2015 on Jarmo Niemisen artikkeli Santahaminan vankileiri ja hautausmaa.

5) Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran verkkokirjoissa ilmestynyt esimerkiksi tänä vuonna Petri Jussilan Tilastomies torpparien asialla. Edvard Gyllingin maatalouspoliittinen ajattelu ja toiminta suurlakon ja sisällissodan välillä.

6) Anonyymi arkeologi oli Messukylän taistelun jäljillä.

7) Raemaekers' Cartoon History of the War, Volume 3, by Louis Raemaekers kertoo kuvan kanssa suomalaisista (?) ja räjähteistä vuonna 1917.

Christiania, June 24, 1917. The police on Saturday arrested a certain Baron von Rautenfels, who declares that he was born in Finland, but is now a German subject, and two Finlanders. At their lodgings and in the luggage of these persons the police found nearly a ton of explosives of a very powerful variety. Part of these explosives was made up to resemble coal briquettes, and was all ready to be mixed with the coal in ships' bunkers. The baron's luggage also contained cigarettes and tobacco mixed with carborundum, which can be used to ruin engines or machinery. The baron and the other arrested persons declare that the bombs and other explosives were to be used in Finland.

8) Ja lopuksi ruotsalainen opinnäyte

• Koivuniemi, Andreas: Svensk arbetarrörelse och det finska inbördeskriget 1918

Karoliiniupseerit kansien välissä

Siperiaan vietyjä upseereita selvitellessäni on Lewenhauptin Karl XII:c officerare. Biografiska anteckningar ollut ahkerassa käytössä. Aluksi kirjastossa istuen, mutta onneksi löytyi myös digitoituja kappaleita. Niistä olen hyödyntänyt eniten Arkiv Digitalin tilaukseen kuuluvaa. Käyttöliittymä ei ole maailman hienoin, mutta oikea sivu on aikanaan löytynyt. Samoin olisi varmaan onnistunut Cognatus-poppoon skannauksen käyttö. (Heidän listassaan muihin tarpeisiin Otto Kugelberg: Postmästare i Sverige och Finland från äldre till närvarande tid. Biogafiska anteckningar (1894))

Molempien paha puute oli se, että niissä ei voi hakea koneluettavaa tekstiä. En siis päässyt haravoimaan Viipurissa vangittuja hakusanalla.

Lewenhaupt on ollut minulle tuttu jo vuosia, mutta vasta tämän projektin myötä sain käsiini B. E. Ennesin kaksiosaisen opuksen Biografiska Minnen af Konung Carl XII:s Krigare, samt Andre Embetsmän och Personer, under denna Konungs tid, Fångne i Ryssland, Flygtige i Turkiet, eller Dödskjutne i Fält. Med Bilagor. 1818-1819

Tai en minä sitä ole vielä kertaakaan käsiini ottanut, vaan olen käyttänyt Googlen digitointeja: Osa 1 ja Osa 2. Enimmäkseen ensimmäistä osaa, joka on omistettu sotavangeille, mutta selasin myös osan 2. Siinä oli lueteltu Kaarle XII:n kanssa Turkkiin menneet (mukana esi-isäni Caleb Frumerie) ja  sodassa kuolleet. Liitteissä oli mielenkiintoisen näköisiä elämänkertoja ja pari sotavankipäiväkirjaa, joissa ei kylläkään ollut kuin meno- ja tulomatkan päivämääriä. Havainto sekin.

Googlen digitointiin voi yrittää tehdä sanahakua, mutta se ei Ennesin teoksen kohdalla toimi kovin hyvin. Rivit ovat vinossa, nimet harvennettuja? Eli yksittäisen nimen haku voi teettää hieman töitä. Kannattaa aloittaa osien lopun sisällysluetteloista.

Löytyvä tieto ei ole virheetöntä, esim. esi-isäni Gabriel Sareen on väärässä armeijayksikössä. Mutta kun ajattelee oloja missä tämä tieto on 1800-luvun alussa koottu... Kakkososan lopussa on pitkä lista tiedonantajia, joilta Ennes on saanut apua.

Kuva Carl Larssonin kuvitusta Välskärin kertomuksiin. Digitoinnin tarjosi Project Runeberg.

Arkistolaitoksen digitaaliarkisto - tapahtunut viime viikkoina

Siperia-projektiini ei liittynyt juuri mitään arkistoaineistoja ja ne vähätkin sain ArkivDigitalista. Joten kirjaprojektiini syventyneenä huomasin Arkistolaitoksen digitaaliarkiston ongelmat vain sosiaalisen median valituksista. Joiden luulin olevan "sitä tavallista", mutta eipäs sitten ollutkaan. 

Rekonstruktio FB-ryhmissä ja sivuilla kerrotuista havainnoista  ja tiedotuksesta.

14.4. Digitaaliarkisto ei toimi ja erään mielestä "ei ole kunnolla toiminut pääsiäisen jälkeen"

16.4. Sukututkijat havaitsevat (omatoimisesti?), että digitoituihin aineistoihin pääsee käsiksi Astian kautta. Arkistolaitos on julkaissut tiedotteen, joka URL:n perusteella oli otsikoitu "Digitaaliarkiston toiminnassa häiriöitä".

22.4.

Kansallisarkisto tiedottaa 22.4.2015
Digitaaliarkistossa käyttökatko
Digitaaliarkiston toiminnassa on useita viikkoja kestävä käyttökatko. Käyttörajoitetut digitaaliset aineistot ovat toistaiseksi poissa käytöstä, mutta julkisia digitaalisia asiakirjoja voi tutkia arkistolaitoksen Astia–verkkopalvelun kautta: https://astia.narc.fi.
Arkistolaitoksen Digitaaliarkiston teknistä ylläpitoa ollaan parhaillaan ulkoistamassa. Osana ulkoistamista aineisto siirretään uudelle palvelimelle. Siirron valmistuttua palvelu toimii jälleen normaalisti.
Arkistolaitos pahoittelee asiakkailleen katkoksesta aiheutuvaa haittaa.

24.4.

Kansallisarkisto tiedottaa 24.4.2014
Digitaaliarkiston julkiset aineistot käytettävissä Astia-verkkopalvelun kautta
Arkistolaitos tiedotti aiemmin, että Digitaaliarkiston toiminnassa on häiriöitä ja että vikaa korjataan parhaillaan. Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että www-palvelin, jonka kautta asiakkaat pääsevät katsomaan kuvia, on rikkoutunut. Kuvia tallentavat palvelimet ovat kunnossa ja digitoidut aineistot ovat turvassa. Käyttörajoitetut digitaaliset aineistot ovat toistaiseksi poissa käytöstä, mutta julkisia digitaalisia asiakirjoja voi tutkia arkistolaitoksen Astia–verkkopalvelun kautta, https://astia.narc.fi/astiaUi/.
Digitaaliarkiston teknistä ylläpitoa ollaan parhaillaan ulkoistamassa ja osana ulkoistamista Digitaaliarkisto siirretään uuteen palvelinympäristöön. Siirron valmistuttua palvelu toimii jälleen normaalisti, mutta valitettavasti valmistumisen tarkkaa aikataulua ei tällä hetkellä voida vielä arvioida. Linkit kuviin säilyvät samoina ulkoistuksen jälkeen.

6.5.

Kansallisarkisto tiedottaa 6.5.2015
Digitaaliarkiston palvelut käytössä kesäkuun loppupuolella
Digitaaliarkiston www-palvelin, jonka kautta asiakkaat pääsevät katsomaan Digitaaliarkiston kuvia, on rikkoutunut. Kuvia tallentavat palvelimet ovat kunnossa ja digitoidut aineistot ovat turvassa. Käyttörajoitetut digitaaliset aineistot ovat toistaiseksi poissa käytöstä, mutta julkisia digitaalisia asiakirjoja voi tutkia arkistolaitoksen Astia–verkkopalvelun kautta, https://astia.narc.fi/astiaUi/.
Digitaaliarkiston teknistä ylläpitoa ollaan parhaillaan ulkoistamassa ja osana ulkoistamista Digitaaliarkisto siirretään uuteen palvelinympäristöön. Siirron valmistuttua palvelu toimii jälleen normaalisti – tämänhetkisen arvion mukaan Digitaaliarkiston toiminta palautuu normaaliksi aikaisintaan kesäkuun puolivälissä. Linkit kuviin säilyvät samoina ulkoistuksen jälkeen.

Voi, kunpa voisin luottaa tuohon viimeiseen lauseeseen... ja saada aurinkoisen alkukesän, jolloin tietokone ei kutsu. Kuvan sellaisesta otti Hugo Simberg kauan aikaa sitten (Kansallisgalleria, Flickr CC BY 2.0)

Katsaus kasvillisuuteen

Näin keväällä puskee kasvillisuutta esiin niin luonnossa kuin verkossakin. Kuva Ebenezer-säätiön kokoelmasta, CC BY 2.0.

1) Sivusto Päivän Byrokraatti julkaisi 2.5.2015 kirjoituksen Hvitträskin tuho. Mahdollisesti siksi, että olin itse ollut paikan päällä edellisellä viikolla huomaamatta "ympäristötuhoa", en osannut ottaa tekstiä tosissani. "Hakatut rungot olivat reilusti yli satavuotiaita, sellaista silmiä hivelevää kalevalaista satumetsää, jonka innoittamana Eliel Saarinen pystytti taiteilijakotinsa kukkulan laelle."

Näkemättä valokuvia juuri valmistuneen rakennuksen ympäristöstä en osaa muodostaa mielipidettä nykyisyyden ja menneisyyden välille. Mutta perusmatematiikalla voin väittää, että nyt yli satavuotiaat puut eivät yli sata vuotta sitten olleet yli satavuotiaita. Ja jos tuolloin taimia oli paljon, ne tuskin menestyivät "ikimetsässä". Eläviä kasveja on mahdotonta museoida. 

2) Saamelaismuseo Siidan verkkonäyttelyssä Eatnanšaddu – Saamelaiset ja luonnonkasvien käyttö on paljon asiaa. Katselin marjojen sivuja ja tuntui, että niissä oli enemmän tietoa kuin kokonaisessa kirjassa. Mutta lähdetietoja jäin kaipaamaan.

3) Ulla Ijäs kirjoitti blogissaan kasvimaailman uutuuksista 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla.

4) Hesarissa 17.4.2015 kerrottiin, että "Kuntaliitto haluaa löytää vuoden 1967 kotikuuset". Minulla olisi melkein tähän kerrottavaa, sillä asuin sellaisen kanssa samalla tontilla seitsemän vuotta. Mutta a) kuusi oli istutettu ennen kuin vanhempani ostivat talon ja b) en ollut edes paikalla kun kuusi kaadettiin jouluussa 2008. Vain valokuvat ja kuusen juurella ollut merkki jäivät. Isoiksi kasvavat ja varjostavat puut eivät ole säilyvimpiä muistomerkkejä omakotialueilla. (Valokuva Olli Kyläkoski)

Vuonna 2017 tullaan lehtijutun mukaan taas istuttamaan juhlapuita, mutta lajin saa valita itse. Kunhan se kuuluu Suomen puulajistoon.

5) Hesarissa 26.4.2015 oli pääkirjoitussivulla ja erillisenä artikkelina esillä Luonnonvarakeskuksen etsintäkuulutus vanhoista suomalaisista raparpereista. "Raparperi on kasvanut Suomessa pitkään. Ensimmäiset maininnat siitä loöytyvät 1600-luvulta, jolloin raparperi on ollut rohdoskasvi. Jo 1800-luvulla raparperi lähti kuitenkin yleistymään pihapuutarhojen ravintokasvina."

6) Petra Nyqvist kertasi huonekasvien historiaa Suomessa: Osa 1 ja Osa 2

7) AMK-töitä

• Rinne, Tiina-Liisa: Tuorlan puistoalueen lehmukset
• Takanen, Anne-Mari: Rovaniemen puistohistoriakartoitus  
• Meriläinen, Auli-Maarit: Raision kaupungin viheralueet : 1969-2014 
• Turunen, Petri: Karl Foersterin perintö 2000-luvulle
• Soittila, Siiri: Eurooppalaisen keskiaikapuutarhan soveltaminen nyky-Suomeen
• Peura, Sari: Viitasaaren rantapuistot : vihersuunnittelua vanhaan henkeen
• Niilola, Irina: Vanhat työläiskaupunginosat ja niiden puutarhat 2000-luvulla : satavuotias Anttilanmäki
• Parkkonen, Niina: Kerrostalopihan parannussuunnitelma 1950-luvun tyyliin : Munkkivuori, Helsinki
• Lilja, Christoffer: Förbättringsförslag på innergård i 1940-50-talsstil

Viipurista puhuttua

Viipurin suomalainen kirjallisuusseura järjesti tänä keväänä luentosarjan Viipuri – rajakaupungin kulttuurielämää 1500-luvulta 2000-luvulle. Luennot taltioitiin ja ovat nyt verkossa katsottavana.

Juusteen-sarjan hengessä ja sen jatkoa ajatellen kuuntelin eilen Petri Karosen luennon
Aineellisen ja henkisen kulttuurin vuorovaikutus 1500-1600-luvulla ja taidanpa kuunnella sen vielä uudelleenkin. Mielenkiintoisia näkökulmia kaupunkihistoriaan.

Ammattitaidolla tehtyyn videoon oli otettu isona mukaan Karosen kalvot, joilta löysin tuttua ja tuntematonta kirjallisuutta. Jotain viitettä googlatessani päädyin takaisin kirjallisuusseuran sivuille, jossa on heidän toimitteidensa verkkoversioita ja sisällysluetteloita. Ensin silmäilin ja sitten kävin järjestelmällisesti läpi. Löytyi näin viime tingassa pari potentiaalista lädettä Siperian sotavankien lähtöpisteeseen...

Karosen luentoa oli niin ilo kuunnella, että potuttaa entistä enemmän Jyväskylän yliopiston Moniviestimen hakemistonäkymä, joka antaa ymmärtää, että historian perusopintojen luentoja on tallennettu usean vuoden ajan. Jos näin on, miksi tätä verorahoin tuotettua ja julkista tietoa ei voi avata kansan sivistämiseksi?

Viipurin linnan kuvan tarjosi tänään ruotsalainen "Läsebok i fäderneslandets häfder för skolan och hemmet" (1878) via Internet Archive ja Flickr Commons.

Museokortti, -julkaisuja ja -tutkimusta

#Museokortti maksaa alle 15 senttiä päivässä. Mitä muuta saat 15 sentillä kuin pääsyn lähes 200 museoon? #museot pic.twitter.com/dwX2ffIwmo
— Museokortti (@museokortti) April 14, 2015

Museokortti, jonka toteutumiseen en julkistamisen yhteydessä uskonut, tulee tänään myyntiin. Toivottavasti siitä ei aiheudu ongelmia niille pienille museoille, joilla ei ole mahdollisuutta olla mukana.

Mitä museoissa tulevaisuudessa nähdään? Tuoreella Merkitysanalyysimenetelmällä voi olla siihen vaikutusta. Varmasti vaikuttaa myös Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt.

Miten nykyaikaa tallennetaan? "Dokumentoimalla nykyaikaa ja sen ilmiöitä tallennetaan tietoa kulttuuriperinnöstä tuleville sukupolville. Tähän tallennustyöhön voivat nyt osallistua kaikki kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet vapaaehtoiset harrastajat ja yhdistykset Keski-Suomen museon verkkosivuillaan julkaiseman ohjeistuksen avulla."

Ja miten "museoiden palveluita voitaisiin entistä enemmän kehittää yhdessä sekä museotyöntekijöiden kesken että yhteistyössä asiakkaiden ja kansalaisten kanssa"? Tästä kertoo Opas museopalveluiden asiakaslähtöiseen tuotteistamiseen. (Aikanaan oli Kansallisgallerian sivuilla tietopankki ”Arvoisa yleisö”, jossa kuvailtiin "erilaisia kävijä- ja yleisötutkimusmenetelmiä, esitellään tehtyjä tutkimuksia sekä pohditaan museoiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kävijöiden osallistamista sekä sosiaalisen median käyttöä osana yleisötyötä". Nykyisiltä sivuilta en sitä löydä, eivätkä Twitter-tilit auttaneet.)

Muuta tietoa museon seinien takaa:

• Pirkkalainen, Anna: Museoammattilaisten ajatuksia asiakaslähtöisistä toimintatavoista : Linnanniemen alueen museoiden ja Merikeskus Vellamon henkilökunnan suhtautuminen asiakkaiden osallistumiseen
• Numminen, Mari: QR-koodit museossa : Suomen valokuvataiteen museon palvelun kehittäminen
• Annina Koskiola: Mobile solutions and the museum experience
• Kytönen, Suvi-Helinä: Virtuaalinen museoprototyyppi
• Kivioja, Tiina: Kyberarkeologisen museotyön haasteet ja mahdollisuudet : tapausesimerkkinä ''Keskisuomalaista elämää rautakaudella'' -näyttelysuunnitelma
• Nurkkala, Kati: Muuttuva Museo : Hankemerkin synty ja käytön ohjeistus
• Ronkainen, Jenni: Suomalainen museossa. Museovierailu kokemuksena 1800- ja 1900-lukujen vaihteen suomalaisessa lehdistössä
• Lehto, Henri: Monikulttuurinen asiakaspalvelutyö museossa : case Sibelius-museo
• Pirinen, Tanja; Raja-aho, Mila: Kyllä mä mielummin tommosella museolla oon : taidemuseon ja koulun yhteistyö lapsen taidekasvatuksen tukena 
• Kaarniemi, Anu; Tervakari, Maria: Taidemuseot peruskoulun kuvataiteen opetuksessa : tutkimus taidemuseopedagogisesta toiminnasta Jyväskylässä 
• Rouhiainen, Seppo: Murtoilmaisujärjestelmän suunnittelu kulttuurihistorialliseen kohteeseen
• Heikkilä, Laura: Suomenlinnan merilinnoituksen kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2014
• Mäki, Mikko: Aluetaloudelliset vaikutukset : Age of the Dinosaur -näyttely
• Schulman, Helena: Hygienian laitoksen pienoismallikokoelman konservointi Eiran sairaalan korttelin pienoismalli esimerkkinä
• Suna, Henrika: ”Käyn täällä kyllä mieluummin kuin koulussa” : Efektin kulttuuriohjelman museokäynnit ja mobiiliopasteen mahdollisuudet
• Pappi, Ira: Elämyksellisen matkailutuotteen kehittäminen : Laitalan Lomien riiheen toteutettava vanhojen esineiden näyttely
• Jagt, Kari: Mitä lieneekin aarteita Suomessa.. : lasten seikkailukierrokset ja elämykselliset opastukset draamallisena kulttuuri-ilmiönä
• Kesker, Auli: Tuusulanjärvi - koti ja innoittaja : Tuusulanjärven vuodenajat -kuosimallisto museokauppatuotteisiin
• Pohjola, Hanna: Teatteri-ilmaisun ohjaaja kulttuuriperinteen välittäjänä
• Eronen, Saara; Tuikkanen, Suvi: Rukajärventien sotahistoriatuotteiston myynninedistäminen
• Reittola, Soila: Teollisuusperintö Pohjois-Karjalan kotiseutu- ja paikallismuseoissa
• Andberg, Sanna: Postimäen museoalueen kuntoarvio ja korjausehdotus [Porvoo]
• Alanko, Tuula: Taidemuseon johtaminen
• Tarnanen, Iiris: Hotelli Seurahuoneen salaisuus : osallistava musiikkiteatteriesitys museossa
• Valkeapää, Liisa: Museokokoelmien suurikokoisten paperipohjaisten nykytaideteosten esittämisen ja säilyttämisen haasteet : esimerkkejä Kiasman kokoelmista
• Peuravaara, Anna; Jokinen, Mira: Järven lumo taiteilijan silmin ja tulkin käsin : Valmistautuminen opastusten tulkkauksiin yhteistyössä Ateneumin taidemuseon kanssa
• Nurmi, Paula; Sainio, Jenni: "Yhdessä matkalla elämässä eteenpäin" : Palveluiden käyttäjien kokemuksia kuntoutumisesta sekä näyttelyn toteuttamisesta työväenmuseo Werstaalle
• Pykäläinen, Anni: Joensuun taidemuseon huonekalukokoelmaan liittyvien arvojen ja merkitysten kartoittaminen Significance-menetelmän avulla
• Tiilikka, Liisa: Seurasaaren Jusupoffin tallin palautussuunnitelma museon näyttelytilaksi
• Malmi, Eveliina: SEURASAAREN VAIVAINEN PALUUMUUTTAJA: Haapaveden vaivaisukon elämänvaiheet ja palauttaminen osaksi ulkomuseon perusnäyttelyä
• Inkinen, Annika: Utveckling av tjänster på Fölisöns friluftsmuseum
• Nybäck, Anna: Färgundersökning av interiörer: en studie i utmaningar och möjligheter : fallstudie: färgundersökning av en interiör i Fiskars museum
• Korpinen, Aino: Markkinointimateriaalin suunnittelu Rauman museoille
• Laes, Liini: Painajaisia ostosparatiisissa : dekadenssia yleisöille

Viisaita sanoja sukututkimuksesta

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti Utain julkaisi juuri ennen vappua täysjärkisen artikkelin sukututkimuksesta. Toinen haastateltavista oli Kansallisarkiston pitkäaikainen työntekijä Pertti Vuorinen, joka puhui viisaita:

Mestarit tunnetaan rajauksistaan. Kannattaa tutkia perusteellisesti tiettyä aikaväliä sen sijaan, että pyrkisi väkisin pääsemään kovin kauas ajassa. Lisäksi jos haluaa tutkia tarkasti vain yhden suvun vaiheita, on jätettävä sukuun naitujen puolisoiden sukulaiset tutkimuksen ulkopuolelle.

Teemu Ylikoski CC BY-NC 2.0

Lento Suomessa 1910?

Suomalainen Kansan pikkuilmoituksena 23.7.1910

Kauppias S. Nikolajeff on parhaillaan Ranskassa lähemmin tutustumassa ilmapurjehdukseen. Hän on hankkinut itselleen Santos-Dumont-mallisen monoplaanin, joka saapunee tänne jo ensi viikolla. Hra Nikolajeff saapunee Helsinkiin elokuun puolivälissä, jolloin hän ryhtyy täällä tekemään kokeita lentokoneellaan.

Mutta Uusmaalaisessa 3.10.1910 täydennetään

Nyt ilmoittaa ruotsalainen Abl, että Hra N. on parhaillaan Tukholmassa saadakseen koneensa myydyksi sinne, kos'ei Helisngin seutuvilla ole sopivaa paikkaa lentokoneita varten. "Demoisellen" moottori on 35 hevosvoimainen ja voi se pysytellä ilmassa 25-30 minuuttia. N. kuuluu myyvän koneensa 5,500 kruunusta. Sitä ei ole täällä edes pakkauksesta purettu.

Ovatko siis Velikullassa 14/1910 julkaistut piirrokset mielikuvituksen tuotetta?

Ainakaan piirrosten kone ei ole uutisissa mainittu, sillä Demoiselle on yksitaso. Sitä ei verkkolähteiden mukaan myyty Ruotsiin vaan suomalaiselle, joka lensi Suomen ensimmäisen moottorilennon vasta huhtikuussa 1911.

Messeniuksen sukukirjasta

En siis eilen päässyt kiinni Sigfrid Mattsoniin, mutta olin ehtinyt hätäillä sen verran, että kiinnitin huomiota Ramsayn esittämään

tietoon, että Messeniuksen sukukirja kertoisi Sigfridin aateloinnista. Wikipedia mainitsi sukututkimuksen yhteydessä, että "Vuonna 1616 Johannes Messenius julkaisi teoksen Theatrum nobilitatis suecanae". Tästä minulla ei ollut mitään varhaisempaa havaintoa ja kun ensimmäiset verkkohaut epäonnistuivat turvauduin tuttavilta kyselyyn.

Se tuotti linkin digitoituun kappaleeseen ja tiedon Tiina Miettisen artikkelista "Johannes Messenius. Troijan kuninkaista Ruotsin aatelistoon" (Genos 4/2013). Artikkelin sain käsiini vasta kun olin ehtinyt latinankielistä kirjaa selailla. Jokseenkin epätoivoisesti.

Miettiseltä sitten opin, että "ensimmäiset 40 sukutaulua on omistettu pelkästään Vaasojen kuningassuvun polveutumiselle" ja "teoksen aatelissuvut saavat huomattavasti suppeammat esittelyt". Lopussa (sivun 116 paikkeilla) oli jotain listoja kuninkaiden hallintokausittain, mutta missään kohdassa en hahmottanut vaakunakuvauksen näköistä.

Ramsayn kirjasta Messeniuksen nimellä hakien löytyy vain muutama lähdeviite. Näistä parissa on viitattu Ruotsin valtionarkistoon (?) eli ehkä tarkoitettukin jotain muuta kuin painettua kirjaa?

Apropoo, Messeniuksen Aatamista ja Eevasta alkavat sukujohdot. Oulussa väitteli tämän vuoden alussa Tero Anttila otsikolla The power of antiquity : the Hyperborean research tradition in early modern Swedish research on national antiquity ajan ja Messeniuksenkin historiantutkimuksesta. Tutkimuksessa ei ole tekstihaun perusteella yhtään mainintaa kirjasta Theatrum nobilitatis suecanae. Kunnon historiantutkimushan ei sukututkimukseen sekaannu.