Googlasin jotain aivan muuta, mutta löysin
Aina Lähteenojan artikkelin Raumalaisia Östman-sukuja, jossa vilahti tuttu kylä: Kokemäen Haistila. Artikkelin mukaan sen Mikolasta lähti Erik Sipinpojan poika Juhana Erikinpoika Raumalle, jossa hänet tunnetaan Östman-nimisenä porvarina 1730-luvulla. Myös veli Erik päätyi Raumalle, mutta valitsi sukunimen Grönström. Herätti mielenkiinnon, sillä maalaiselämää tulee ajateltuna niin kovin stabiilina.
Lähteenojan mukaan Juhanan ja Erikin veli Henrik Erikinpoika jäi pitämään Mikolaa ainakin vuoteen 1738.
Lasse Iso-Iivarin talonhaltijaluettelo ei tunne häntä eikä isääkään Mikolan isäntänä. Lähteenoja sanoo isä Erikin viljelleen "toista Mikola-nimistä tilaa Kokemäen Haistilan kylässä". Rippikirjassa 1727-1732 on kuitenkin vain
yksi sivu Mikolaa, eikä selvää jälkeä Juhanasta. Sitä ei löydy myöskään Mikolan kohdalta
SAY:stä 1719-1739.
Lähteenojan viitteistö antaa ymmärtää, että vielä vuonna 1737 Henrik Erikinpoika on ollut isäntä Kokemäen Haistilassa. SAY:n selailulla
Henrik Mikola löytyy Haistilan Nikkilän isäntänä 1725 ja tästä eteenpäin nimellä Nikkilä. Edellisessä SAY:ssä taas
löytyy Erik Sipinpoika Kerttu-vaimoineen Jaakkolan alta ja Jaakkolan nimellä. Talo on merkitty autioksi 1700 ja seuraavana vuonna on uusi isäntä.
Mikolassa taas on isäntänä Jaakko Erikinpoika jo 1694 ja hänellä on jo tuolloin henkikirjaan merkitty (eli yli 16 vuotias) poika. Ilmeisesti samainen Simo ottaa isännyyden 1698. Ovatko palaset kohdallaan?
Lähteenoja on ilmeisesti lähtenyt liikkeelle käräjäpöytäkirjantiedosta, että »bonden Henrik Eriksson ifrån Cumo Haistila» on Juhana Erikinpoika Östmanin veli. Viitteen mukaisesti Lähteenoja on tarkastanut manttaaliluettelon 1738 ja poiminut sieltä Henrik Erikinpojan ja hypännyt sitten vuoteen 1688 ja poiminut Erik Sipinpojan. (SAY:n kokoaja on taas laittanut
Erik Sipinpojan Jaakkolaan 1681 alkaen. )
Nykytutkija taas voisi lähteä käräjäpöytäkirjan jälkeen Iso-Iivarin lyömättömään luetteloon, poimia Nikkilästä oikeaan aikaan isännän Henric Ericssonin, todeta, että
rippikirjassa miehen nimen ensimmäinen kirjan oli jäänyt hämäävästi piiloon, löytää vielä yhden veljen sekä kaikkien poikien isä Erichin.
Takaisin SAY:hyn ja päästään toteamaan, että Eric Jacobsson oli isännöinyt vuodesta 1680. Edellinen isäntä Jacob Johansson oli varsin varmasti hänen isänsä (isännän vaihtuessa Maria-tyttärestä tulee Maria-sisar). Jacobin kausi on alkanut 1659. SAY todistaa jopa tuomiokirjaviitteellä, että edellinen isäntä Jöns Påhlsson oli Jacobin isä. Jöns on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1635.
Jönsiä edeltää isäntänä Påfwel Thomasson, joka on hyvin voinut olla Jönsin isä. Hänet mainitaan jo vuonna 1604. SAY:ssa samalle riville on merkitty myös Nils Jönsson (1600, 1615) sekä Thomas Persson (1611).
Vanhempia SAY aukeamia on vaikeampi seurata ja niinpä voi hypätä
Suvannon henkilötiedostoon, josta sivulta 1417 alkaen löytyy talon Mikkola+Nikkilä isäntiä (hmm... löytyisikö tästä selitys Lähteenojan viittaukseen kahdesta Mikolasta?). Nikkilän ensimmäinen tunnettu isäntä Niilo Juhonpoika ei ollut pitäjän rikkaimpia vuonna 1571, mutta ei kyllä köyhimpiäkään. Omaisuutta tuolloin mm: hevosia 1, härkiä 1, lehmiä - , nuorta karjaa 4-3-1-4 sekä lampaita 5.
Suvannon avustuksella
SAY näyttää selkeämmältä.
Tila mainitaan autiona 1581. Vuonna 1586 todetaan Henric Nilssonin ottaneen sen viljelykseen edellisenä vuonna. Vuoden 1589 kohdalla todetaan talon olleen autio 9 vuotta ja sen oli ottanut vieljelykseen Thomas Jacobsson ja Simon Thomasson. Vuonna 1593 todetaan etteivät nämä ole mitään maksaneet (?) 1592, 93, 94. Vasta vuodesta 1604 isäntäketju näyttää yhtenäiseltä ja selvältä.
Että tällaista harhailua parin kappaleen lukemisen jälkeen.
