Ote "Veikkosi A. K." kirjoittamista matkahavainnoista (Savo 9.11. & 16.11.1885):
Matkani Kuopiosta Iisalmelle tapahtui "Ilma"-nimisellä höyry-aluksella. Kun noin kl. 7 aamulla lähdimme Kuopiosta, saavuimme 5:n aikoina iltasella Kauppalaan. Se matka tarjoaa monta hyvin kaunista ja viehättävää näkö-alaa; Maaningan ja Peltosalmen seudut ovat erittäin somia maisemilleen, saarilleen ja salmilleen.
Tällä mainitulla matkalla sain m. m. kulkea kahden mahtavan kanavalaitoksenki kautta, Ahkiolahden ja Nerkoon kanavan. Molemmissa on hyvin tukevasti rakennettu "lussi" ja keinollinen silta, jonka saattaa laivan tullessa helposti sijoiltaan pois siirtää. Muistaakseni se (silta) edellisessä suistui päälleen päin, miten esim. rautatien juna, ja jälkimäisessä se taas linkun tavoin pyöräytettiin toisannepäin niin, että laiva saattoi huoletta mennä eteenpäin. Kummanki kanavan lussin luona oli pienoinen siisti kartano, luullakseni kanavan päällysmiestä varten.
Kun muistan etenki viimeisen kanavan pituutta ja sitä työtä, mikä sen valmistumiseksi on täytynyt tapahtua, johtuu ehdottomasti mieleeni Lapinlahden laulajan sattuvat sanat, jotka hän sanotun työn johdosta kerran aikoinaan on päästänyt, sekä miten siinä niin ja niin moni mies silloisina köyhinä aikoina on ansiota saanut. —
Mutta aika oli ehtinyt jo parhaiksi kulua, laiva "piippasi" ja uteliaana kiipesin minä "täkille" sillä arvasin oltavan lähellä Kauppalaa. Toivossani en pettynytkään; monta taloa näkyi yhteen ryhmistyneenä jonkunmoisen mäkitörmän hartioilla, niinkuin se järvelle ensikatsannolla näytti. Siinä oli siis Iisalmen kauppala ja nytkös oli minulla kunnia ensikerran tutustua tämän kylän kanssa.
Yön levättyäni, tarkastelin sitä vähäisen enemmän. Olipa siellä sentähden jotain olemusta, oli useita kauppapuoteja, viinapuoteja ja monen monta käsityöläisten "sylttiä" roikkui seinillä. Omituista kumminki minun mielestäni se oli, että toripihaksi niin kummallinen paikka on valittu; se oli vaan alhaista niittymaata, eikä edes keskellä kaupunkiakaan. Syksyisenä aikana siinä ainaki saa pian "vettä kenkäänsä" ja hyvässä menossa upota sutkahtaaki sinne.