Helsingin peli, ruutu 26

"Tulematta häiritetyksi meluavalta ilolta Kaisaniemessä nukkuu niin rauhallisesti hautakivensä alla tuo ihmisiä rakastava vapaamuurari."

Vapaamuurarin hauta oli listalla Helsingin muistomerkit ja museot 1897, mutta sitä ei mainita Helsingin pelin 1870 painoksessa. Siinä vierailukohteena oli tuolloin moderni laitos ruudussa 13: "Insinööri Bergroth'n kanssa menemme kaasulaitosta tarkastamaan. Sinun tulee tietää, että tästä valistusta levitetään Eläköön valistus!". Aiemman täysin mustan ruudun selite oli "Kah, kun täällä on pimeä! Odota pari minuuttia, niin tulee lyhdynsytyttävä ja sytyttää kaasun. Saat vartoa kunnes toiset ovat heittäneet kaksi kertaa."

Helsingin peli, ruutu 25

"Kaisaniemessä voi nähdä lasten ja joskus aikaihmistenkin harjoittavan kaikellaista urheilua." Urheilu ei ole yleisimpiä aiheita blogissani, mutta sentään jotain on kirjoitettu: "Humaliston Tarzanista" tuolisuunnittelijaksi, Pioneerikilpapyöräilijämme John Tourunen ja Urheillut kirjakauppias.

Urheilu on tunnetusti riskialtista. Siitä ei ollut mitään puhetta Helsingin pelin aiemmassa painoksessa vuonna 1870, mutta ruudussa 23: "Prowessori Estlander on sanonut, että jalkasi, jonka olet nyrjäyttänyt, ei parane ennenkuin parin viikon kuluttua. Odota kunnes toiset ovat heittäneet kaksi kertaa." Professori Estlander on aiemmin vilahtanut blogissa Runebergien Helsingin kodin myöhempänä haltijana. 

Helsingin peli, ruutu 24

"Olet kai enemmän kuin yhden kerran ollut Kaisaniemessä Vapunpäivänä ja kuullut ylioppilasten laulullansa tervehtivän kevään tuloa tänne. Muistat kyllä kuinka iloista siellä oli."

"Muistatko kuinka hauskaa täällä Kaisaniemen puistossa oli, kun kevätyhtiö vietti juhlaansa? Ehkä juomme kahvia vihannossa? Se maksaa markan"

Kajsa Wahlundin sijaan tai lisäksi Kaisaniemi yhdistyy mielessäni yhteistyökumppaniinsa Salomon Janssoniin. Hänestä: Teurastajan tytär Helsingistä, Teurastajalla olikin kaksi tonttia Korkeavuorenkadulla, Vielä Salomon Janssonista ja Täydennysosien kakkoskohdassa, joka ei ollut bloginpitoni huippuhetkiä.

Helsingin peli, ruutu 23

"Pääsylipusta Kansallis-teaateriin maksat 2 markkaa. Tänä iltana annetaan ehkä setä Z. Topelius'en kirjoittama "Hyrrä"-niminen hauska kappale."

Kansallisteatterin rakennusta ei tietenkään voitu esitellä Helsingin pelin vuoden 1870 painoksessa. Siinä oli uutena teatterina esillä nykyinen Svenska teatern, kuten ruudussa 7 jo mainitsin. Sen lisäksi vanhemmassa pelissä teatteri oli esillä myös ruudussa 9 "Teaterin-vakuutusyhtiöön kuuluminen maksaa rahoja. Suorita pois 5 markkaa!" ja ruudussa 14 "Tule, niin menemme illalla Arkadia-teateriin! Silloin näytetään tuo kaunis opera Trubaduri. Siellä saat ihaella neiti Basilierín ja herra Fogelberg'in laulua. Parterri-piletistä maksat 2 markkaa."

Neiti Basilierilla tarkoitetaan Nivalassa vuonna 1846 syntynyttä Ida Basilieria, jonka olen katsonut niin tunnetuksi, etten ole ajatellut hänen tarvitsevan blogitekstiä. Idan vanhemmat olivat maanmittari Carl Fredrik Basilier ja Gustafva Mathilda Garvoli. Idan tädiksi olen epäillyt Maalaishiirtä Turussa 1825-26, jonka tuntema "Augusta oli hyvännäköinen ja rikas".

Helsingin peli, ruutu 22

"Rautatien torin eteläpuolella on tuo niin sanottu Ateneum, maalaritaiteen ja veistotaiteen koti Suomessa. Saadaksesi katsella kokouksia tässä maksat markan."

Tämä Helsingin pelin ruutu on taas niitä, joita ei voinut olla ensimmäisessä painoksessa vuonna 1870, sillä Ateneumin rakennus valmistui 1887. Pian sen jälkeen Suomussalmelaisen käynti Ateneumissa esitteli talon toimintoja. Eikä kauakaan kun koettiin Sukupuolten taisto Ateneumissa.

Kuinkakohan yleistä tai todellista käytäntöä edusti vanhemman pelin ruutu 46: "Vahtimestari Dufholmin piialle, joka näytti sinulle valtiopäivä-taulun ja ison kokoussalin Ritarihuoneessa, saat maksaa markan."?

Helsingin peli, ruutu 21

"Hyvästi, hyvästi, onnellista matkaa! Koska nyt lähdet pois, niin et voi enää meidän kanssamme ottaa osaa peliin, vaan saat huvittaa itseäsi itseksesi." Eli tässä ollaan Helsingin pelin onnettomassa ruudussa, jolla peli keskeytyi junamatkalla. 

Helsingin peli, ruutu 20

Tavanomaiselle lautapelille poikkeuksellisesti Helsingin peli saattoi loppua ennenaikaisesti osumisella rautatieasemalle. Ruudussa 20 ei kylläkään ollut mitään hätää: "Tässä näet rautatien asemahuoneen. Siinä on ajanosoitaja, joka pilkkosen pimeässä näyttää sinulle mitä kello on lyönyt."

Pelin ensimmäisessä painoksessa kelloa korostaa tumma väritys. Milläköhän tekniikalla valaistus oli järjestetty?

Tuollaisessa iltahämärässä asemalla odotettiin Ida Aalbergiä. Päiväsaikaan asemalta lähti myyntikierrokselle vesiukko.