Kiertomatkan kolmantena päivänä olimme jo Liettuassa ja karkasin Vilnassa omille teilleni. Onneksi tällä kertaa löysin heti aamun aluksi pienoismallin ja pääsin linnan osalta kartalle. Onnekasta oli myös se, että sattui olemaan kuun viimeinen sunnuntai, jolloin kaikki museot olivat ilmaisia. Tämä selvisi minulle vasta jälkikäteen, joten ilmaisuus oli iloinen yllätys joka museossa.
Aloitin kierrokseni alalinnan rakennuksesta Pilininko namas, johon Liettuan kansallismuseo oli melko äskettäin tiivistänyt koko historiansa muutamaan temaattiseen näyttelyyn. Nämä viehättivät museaalisesti ja täyttivät merkittäviä aukkoja tiedoissani.
Ekana kävin läpi systeemin, joka esitteli ulkopuolelta tulleiden ideoiden ja keksintöjen omaksumista Liettuaan. Opin muun muassa, että liettuasta tuli kirjakieli vasta 1500-luvulla, sillä hallinto käytti muita kieliä. Että Liettuassa on tunnistettu 920 esihistoriallista mäkilinnaa. Että katolisten kirkkojen barokkikoristelulla yritettiin taistella reformaatiota. Uskonnonkin olisi suurimmalta osalta laskea ulkopuolelta tulleeksi ideaksi, mutta se sai oman huoneensa.
Yläkerrassa konfliktit oli tiivistetty vielä pienempään tilaan, jossa kerrottiin liettualaisten nousseen Venäjää vastaan sekä 1830-31 että 1863-64. Näiden seurauksena kiellettiin liettuan kieliset painatteet latinlaisilla kirjaimilla, mutta näitä salakuljetettiin Preussista. Puolan osana Liettua oli mukana myös 1794 kansannousussa, jonka ennestään minulle tuttu johtaja Tadeusz Kosciuszko mainittiin yllättävän monta kertaa, sillä häntä nostettiin esiin 1800-luvun alun liettualaisessa romantiikassa.
Seuraavassa huoneessa esiteltiin Liettuan historian 13 käännekohtaa. Osa, kuten "kivestä metalliin" ja neoliittiselle vallankumous tapahtuivat myös Suomen alueella, mutta paljon oli erilaista. Esimerkiksi se, että Liettuan hallitsija Sigismund August (Katarina Jagellonican veli) suoritti vuonna 1557 Volok maareformin, jonka jälkeen talonpojilla ei ollut oikeutta omistaa maata. Maaorjuus päättyi 1861, mutta jätti entiset maaorjat niin huonoon asemaan, että syntyi vuosien 1863-64 kapina.
Kakkoskerroksen toisessa huoneessa esiteltiin Liettuan vaikutusta ulkomailla. Siirtolaisuus Venäjän kaupunkeihin, Yhdysvaltoihin, Englantiin ja Etelä-Afrikkaan alkoi vuonna 1868. Henkilöhistoriaa tuotiin esille kolmannessa kerroksessa muotokuvien kautta.
Alalinnan alueella Kansallismuseon suurimmalta näyttävä rakennus Naujasis arsenalas oli remontissa, joten siirryin esihistorian arkeologian pariin museon osassa Senasis arsenalas.
