keskiviikko 16. kesäkuuta 2021

Helsingin peli, ruutu 16


"Ne rahat, jotka sulla on säästössä pankissa, voit ottaa pois sieltä. Myöskin suuret pankit ottavat vastaan pieniä säästöjä." Tätä rakennusta en tunnista. Ei varmaankaan Venäjän valtiopankin haarakonttori, jossa koettiin Aseellinen pankkiryöstö helmikuussa 1906.

Kolmekymmentä vuotta aikaisemmassa eli vuoden 1870 Helsingin pelin painoksessa raha-asioita hoidetaan kolmessa ruudussa. Ylläolevaa vastaa parhaiten ruutu 47: "Niistä rahoista, jotka sisaresi pani yhdyspankkiin, saat korkoa 5 markkaa. Hyvä oli, että rahat pantiin tänne, ennenkuin korko alennettiin neljään prosenttiin."

Erikoisempaa lautapeli-ikäisten taloudellista toimintaa on kahdessa muussa ruudussa. Ruudussa 43 "Hopeapikarista, jonka myit rahapajaan, saat valtiopankista 6 markkaa. Mene n:roon 48". 

Ruudussa 48 "Suomen pankin konttorissa saat 6 markkaa siitä pikarista, jonka myit rahapajaan." (Nykyinen Suomen pankin rakennus valmistui 1883. Ks. Suomen pankin ja rahan historiasta)


tiistai 15. kesäkuuta 2021

Helsingin peli, ruutu15


"Sinä pikku sokurihiiri! Makeisista, joita olet syönyt, maksat sä markan." Löfströmin konditoria on päässyt kuvaan, mutta ei tekstiin. Konditoria toimi osoitteessa Aleksanterinkatu 40 / Kluuvikatu 4.

Samalla selitetekstillä on Helsingin pelin vuoden 1870 painoksessa kuva Ekbergin konditoriasta. Kummastakaan konditoriasta en ole kirjoittanut, mutta blogista löytyy Huomioita kahvilakulttuurista vuonna 1902 ja kahviloihin liittyy myös Onnistunut kuluttajaboikotti Helsingissä.

maanantai 14. kesäkuuta 2021

Helsingin peli, ruutu 14

"Semmoinen myymälä on muitten muassa myöskin kukkakauppa SOLhem. Sinä joka olet semmoinen kukkasystävä ostanet luultavasti sieltä kukkia sisaresi nimipäiväksi." Siis lisää tekstimainontaa/tuotesijoittelua. Kukkakauppa tosiaan oli edellisessä ruudussa esitellyssä Pasaasissa ja nimi kirjoitettiin osin isoilla kirjaimilla.

Kukkakaupassa olisi voinut työskennellä kukkaseppeleistä palkittu Ida Öflund (myös Salin), jonka työnantajalla V. F. Sagulinilla oli myös kauppapuutarha nykyisen eduskuntatalon tienoilla.

Ruutua 14 vastaavaa kuvamainontaa pelin varhaisemmassa painoksessa oli ruudussa 40, jossa ei kauaa viivytty, sillä "Ravintolan ohitse. Menen n:roon 41". Kuvassa on selvästi hotelli Kleineh, jonka perustajan perhettä olen selvitellyt.



sunnuntai 13. kesäkuuta 2021

Helsingin peli, ruutu 13

"Niinkuin muissa suurkaupungeissa on Helsingissäkin niin sanottu Pasaasi, jossa on monta myymälää." Kaupunkitila Espan ja Aleksin välillä, johon en ole poikennut vuosiin, ja, josta en myöskään ole kirjoittanut. Pelin vuonna 1904 julkaistuun painokseen olisi sopinut juuri valmistunut City-basaari, josta olen kirjoittanut

lauantai 12. kesäkuuta 2021

Helsingin peli, ruutu 12

"Niistä seltserivesi-lasista nesteen kanssa, jotka toverisi sinun kutsumuksella ja sinä itse olette juoneet vesimyymälässä maksat markan." Milloin kivennäisvesikioskit tekevät paluun? 

Aiemmassa pelin painoksessa kioski on yksinkertaisempi ja tekstissä on käytetty tilaisuus tekstimainontaan kertomalla, että kyseessä oli "Hartwall'in vesi-myymälä". Hartwallin kivennäisvesivalikoimaa vuonna 1892 olen esitellyt (saamatta korvausta).

perjantai 11. kesäkuuta 2021

Helsingin peli, ruutu 11

"Tässä on nähtävänä Runebergin kuvapatsas helsinkiläisten suositussa kävelypaikassa, Esplanaadissa." Patsaan jalustasta lähti tekstini Koditon kivenhakkaaja

Tätäkään kuva-aihetta ei ollut käytettävissä Helsingin pelin ensimmäisessä painoksessa vuonna 1870. Siinä ollut ruutu "Kluuvin-kaivosta saat vettä ilmaiseksi, - mutta voi, kummoista vettä!" puolestaan hävisi vuoden 1904 painoksessa.

torstai 10. kesäkuuta 2021

Helsingin peli, ruutu 10

"Telefoni-centraalissa on nuoria neitosia toimissa yhdistämässä ne, jotka tahtovat puhua keskenään. Koska olet saanut luvan katsoa laitosta, niin ei tarvitse maksaa mitään." Helsingin peli 3. painos vuodelta 1904 liikkuu tässä kohtaa suunnilleen maantieteellisesti, joten Helsingin puhelinkeskus oli kai tähän aikaan jossain Kauppatorin ja Runebergin patsaan välillä?

Ensimmäisen painoksen aikaan vuonna 1870 Suomessa ei ollut ensimmäistäkään puhelinlinjaa, joten tiedonvälitystä edustivat kirjeet ja lennätin. Ruudussa 41: "Saas nähdä, mitä uutisia nyt saanen kaupunginpostissa. Kirje näyttää olevan Heikki sedältä. Koska se on maksettu, ei mitään maksoa tarvita. Postimerkin panen ma kokoukseeni." Mielenkiintoinen (ja varhainen?) maininta postimerkkien keräilystä.

Lennätin oli esillä ruudussa 11: "Lennätinsanomasta Gambetta'lle maksetaan tässä 4 markkaa." Viestinnän muutoksesta lisää tekstissäni Kaupunkipostista puhelimiin.