Lisää amerikkalaisia videoita

Siitä ilosta, että ensi viikko menee enimmäkseen työmatkalla, jossa EI ole sukututkimuspotentiaalia, länttään tähän pari juuri löydettyä videopätkää:

Juttua Elkasta

Eilisessä Tekniikassa ja Taloudessa oli kohtuullisen mittainen juttu Mikkelissä toimivasta Elinkeinoelämän keskusarkistosta. Aikanaan olin sinne itse yhteydessä, kun ajattelin kirjoittaa juttua sukuun kuuluvasta yritysjohtajasta. Mutta halutessani olisin voinut varmaan tarkistaa myös Ilmavalta-materiaalin maininnan Verlan tehtailla töissä olleesta. Jutun kuvituksena olevasta asiakirjanäytteestä päätellen ainakin joidenkin yritysten työntekijöistä on säilynyt yksityiskohtaista tietoa:

Valokuvia on jutun mukaan arkistossa 415 000 kappaletta; niistäkin luulisi löytyvän kuvitusta muutamaan sukututkimukseen. Arkiston johtaja toteaa käyttäjissä olevan yhä enemmän sukututkijoita.

Täydennystä Helsingistä

Kieppasin työpäivän jälkeen Helsingin yliopiston kirjaston (nyk. Kansalliskirjasto) kautta. Nettihaulla olin löytänyt Hielmman henkilörunon ja piti päästä tarkastamaan. Kyseessä oli Nils Magnus Hielmmanin hautajaislehtinen.

Etusivun tekstin mukaan: "Styck-Junckaren wid Kongl. Maj:ts Artollarie uti Stockholm Herr Nils Magnus Hielmman, hwilken under sitt wistande wid arméen uti Finland / Efter tre weckors hetsig och swår utstånden siuk dom saligen i herranom afsomnade den 15 Maij 1742 och den 17 der påföljande, hederligen i Friedrichshamns Kyrckia blef begrafven". Eli näyttää siltä, että Erikin esikoispoika haudattiin Haminaan. Mahdolliseksi tietenkin jää, että kyseessä oli joku muu samanniminen.

Nappasin kännykän kameralla kuvan mikrokortinlukulaitteesta, että saisin tänne vähän kuvitusta:

Kirjastossa sain käsiini myös Sukuhakemiston ja sitten Uusi sukukirja III:n (Suomen sukututkimusseuran julkaisuja 20). Genoksen Bock-artikkelissa on noteerattu siinä Anna Helena Bockille merkitty, vuosikymmeniä liian aikainen kuolinaika:

"År 1696 omtalas den äldsta dottern Anna Lena som änka efter tullinspektor Erik Hjelmman i Tavastehus, som hade begravts där 8.11.1695. Hon kan naturligtvis inte, såsom Uusi Sukukirja (III, s. 383) uppger, vara den första hustru till Erik Hjelmman, som avled 1693 och blev stammor för släkten Hjelmmans äldsta gren. "

Tämän puutteen lisäksi Sukukirjan artikkeli tuntee Hämeenlinnan Erikille vain pojan nimeltä Magnus. Tällä oli lapsia, joita ei mainittu Tukholman perukirjoissa eli kyse on melko varmasti eri miehestä. Vaikka sama etunimi hieman hämää.

Hielmman, Erik Magnus

Tukholman arkistolöydöistä sain kokoon alla olevan. Kuvittelin, että ehtisin torstaina Suomen sukututkimusseuran kirjastoon tarkistamaan muiden tutkimuksia, mutta kalenteriin olikin ilmestynyt iltakokous.

Erikin myötä sanavarastoon tuli uusi sana kryddkrämare. Wikipedian mukaan maustekauppias, tai laajemmin kuivatavarakauppias.

Erik Magnus Hielmman. Syntynyt Hämeenlinnassa(?). Vanhemmat Erik Hielmman ja Anna Helena Bock. Kuollut 26.8.1760 Tukholma.

1. avioliitto. Barbro Ulenius. Kuollut 9.10.1744.

• Niels Magnus. Kastettu 2.7.1721 Maria Magdaleenan seurakunnassa, Tukholma. Kuollut ennen vuotta 1745.
• Erik Johan. Kastettu 8.11.1722 Maria Magdaleenan seurakunnassa, Tukholma. Kauppias. Kuollut 1751.
• Anna Barbro. Kastettu 19.12.1723 Maria Magdaleenan seurakunnassa, Tukholma. Vihitty avioliittoon samassa seurakunnassa 13.5.1744, Johan Fredrich Hedmansson. Kuollut 14.3.1756. (Poika Erik Magnus. Syntynyt noin 1745. Avioliitto Lovisa Ulrika Segeling.)
• Per. Kastettu 14.7.1725 Maria Magdaleenan seurakunnassa, Tukholma. Kamarikirjuri. Kuollut vuosien 1760-1762 aikana.
• Jacob. Kastettu 1.8.1726 Maria Magdaleenan seurakunnassa, Tukholma. Kuollut ennen vuotta 1745.
• Catharina Ulrika. Kastettu 20.9.1727 Maria Magdaleenan seurakunnassa, Tukholma. Vihitty avioliittoon samassa seurakunnassa 1.5.1746, Pehr Windrufva.
• Maria Elisabet. Kastettu 10.4.1731 Maria Magdaleenan seurakunnassa, Tukholma. Kuollut 17.7.1759.
• Helena Christina. Kastettu 24.7.1732 Maria Magdaleenan seurakunnassa, Tukholma. Kuollut 4.12.1758.
• Hedvig. Kastettu 20.7.1735 Maria Magdaleenan seurakunnassa, Tukholma. Vihitty avioliittoon, Olof Tillaeus.
• Carl. Kastettu 29.5.1737 Maria Magdaleenan seurakunnassa, Tukholma. Kuollut ennen vuotta 1745.
• Margareta Sofia. Syntynyt noin 1739. Kuollut 17.6.1760.
• Charlotta. Kastettu 29.9.1740 Maria Magdaleenan seurakunnassa, Tukholma. Kuollut 2.7.1762

2. avioliitto 11.8.1745 Maria Magdaleenan seurakunnassa, Tukholma. Ulrica Feiff. Kuollut 31.8.1760.

• Magnus. Kastettu 29.8.1746 Maria Magdaleenan seurakunnassa, Tukholma. Kuollut ennen vuotta 1760.
• Ulrica. Syntynyt 3.3.1748 Maria Magdaleenan seurakunnassa, Tukholma. Kuollut ennen vuotta 1760.
• Christoffer. Syntynyt 10.1.1750 Maria Magdaleenan seurakunnassa, Tukholma.
• Lovisa Syntynyt 11.12.1750 Maria Magdaleenan seurakunnassa, Tukholma. Kuollut ennen vuotta 1760.

Edelleen Tukholmassa

Amerikkalainen hotelli lupasi amerikkalaistyyppisen aamiaisen, mutta pettymyksekseni "pannkakor" olivat lettuja eivätkä amerikkalaisia pannukakkuja.

Eilen juoksin pidennetyllä ruokatunnilla takaisin arkistoon. Olin unohtanut etsiä tietoa Anna Helenan 1. avioliitosta syntyneestä pojasta. Perukirjaluettelot antoivat taas paljon, mutta aika loppui luonnollisesti kesken. Taidan jättää lounaan valiin tänäänkin.

Sunnuntai Tukholmassa

Nordiska Museetin pitkillä käytävillä unohdin täysin mikä oli alkuperin suunniteltu syy vierailuun. Napsin kuvia 1600-luvun lopun lavastetuista ruokapöydistä. Toinen kattaus, kolmas kattaus, mihin jäi ensimmäinen? Pakitin taaksepäin, mutta esillä olikin 1500-luvun (melko askeettinen) pöytä. Mutta sivupöydällä - Bielke-suvun poitsun (joka oli esi-isäni veli, jos muiden tekemät tutkimukset ja oma lukutaito eivät ole pettäneet) ja vaimon sukuvaakunoilla koristeltu iso puumalja. Ei mitään erikoiskylttejä eli ellen olisi pari kuukautta sitten löytänyt sitä kuvaavaa artikkelia verkosta ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia ymmärtää merkityksellisyyttä.

Sain ikkunan läpi todennäköisesti mustavalkoista skannattua kuvaa selkeämpiä otoksia. Ja vaikka artikkelissa oli maljan mitat, oli eri asia nähdä luonnossa ja tajuta että kädet tuskin riittäisivät ympäri. Varsinainen statussymboli.

Iltapäivällä tutustuin Tukholman kaupunginmuseoon, jossa oli kiva 1700-luvun loppua kuvaava näyttely. Vaikka meni tämän hetkisestä kiinnostuksesta ohi tuli taas uusia juttuja mieleen. Enkä muista koska olisin museossa nähnyt saavillisen tekoulosteita. Matkailu avartaa.