Esimerkiksi tässä sateen yllättämiä kuvaavassa piirroksessa on kuitenkin signeeraus. (Finnassa siihen ei voi luoda suoraa linkkiä.) Nimekkäin muistokirjan täyttäjä on todennäköisesti Johan Albrecht Ehrenström, joka allekirjoitti Riilahdessa ranskankielisen pätkän 10 päivää ennen 77. syntymäpäiväänsä. Helsingin kaavoittajan kynästä on ehkä/todennäköisesti syntynyt myös karttakuva. Asiasanoitus ei auta tämän ääreen.
lauantai 27. helmikuuta 2021
Arkistoaineisto Finnassa, tapaus Matilda Rotkirch
Esimerkiksi tässä sateen yllättämiä kuvaavassa piirroksessa on kuitenkin signeeraus. (Finnassa siihen ei voi luoda suoraa linkkiä.) Nimekkäin muistokirjan täyttäjä on todennäköisesti Johan Albrecht Ehrenström, joka allekirjoitti Riilahdessa ranskankielisen pätkän 10 päivää ennen 77. syntymäpäiväänsä. Helsingin kaavoittajan kynästä on ehkä/todennäköisesti syntynyt myös karttakuva. Asiasanoitus ei auta tämän ääreen.
perjantai 26. helmikuuta 2021
Vanhempansa Pernajan Trännäsissä pahoinpidellyt
Turun maaherra allekirjoitti 26.10.1771 kuulutuksen, jolla haettiin yhteensä kymmentä miestä. Näistä kaksi oli Pernajasta, mikä lienee silkkaa sattumaa. Ensiksi mainittu 28-vuotias renki Hans Widlöf oli Idlaxin tilalta ja syytetty avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Hänen epäiltiin lähteneen Tukholmaan mukanaan sekä sarkaiset että "sinistä kangasta" olleet vaatteensa.
torstai 25. helmikuuta 2021
Victoria & Albert -museon tiedot ja tiedottomuus
Jatkoin kaivelua ja totesin "Esineosaamista @V_and_A: suomalainen ryijy on "carpet"". Kokoelmissaan olevat kolme ryijyä (tämä, tämä ja tämä) muistan löytäneeni vanhastakin kokoelmaselaimesta, mutta en harmistusta väärästä nimestä. Nyt huomasin napin, josta saattoi antaa palautetta ja annoin palaa.
Vauhtiin päästyäni kiinnitin myös huomiota siihen, että "messinkihinkkaukset" (brass rubbing) Suomesta olivat selvästi Pyhän Henrikin sarkofagista, mutta se ei näkynyt verkon esinetiedoista ollenkaan.
Molempiini valitusvirsiini tuli vastaukset tänä maanantaina (vihjaa sisäisestä vaatimuksesta max. kahden viikon vastausaikaan). Tietenkin erittäin kohteliaita. Kopsaan tähän muistoksi siitä, miten voisi osata kirjoittaa.
Ryijyistä:
I’m writing to thank you for your comments on the catalogue entries on Explore the Collections for the three ryijys or rugs in the V&A textiles collection.
I have amended the records on our database to include your helpful explanation of the purpose of these rugs and the amendments should show as updated online tomorrow. As you will see, I have left the term ‘carpet’ as an alternative description to help with broader online searches.
It is very helpful to have this kind of information to help improve the records as often we only have the details that came when the objects were acquired many decades ago and it is an ongoing task to research and update the catalogue.
Thank you again for taking the trouble to get in touch.
Kuvista:
Many thanks for your enquiry and you are quite right, these are rubbings from the original sarcophagus in Nousiainen. This is recorded in our register of 1917 but is not on the new cataloguing system yet. I will update it now so the change will appear on the new collections website within 48 hours. They are over 5 sheets (E.1678-1917 to E.1682-1917) and were given by a Dr M.R. James. I wonder if that was Montague Rhodes James, the classic ghost story writer and medieval scholar from Cambridge University in the late 19th, early 20th century. I know he visited Scandinavia and set various stories in Sweden and Demark so it would be quite exciting if he had made these himself whilst visiting Finland. I will have to wait til I am back in the building next month to look into that as I only have access to so much information when working from home! I will also make a note of the fact there is a replica in your National Museum if I can find its object number.
keskiviikko 24. helmikuuta 2021
Tammikuun loppua ja helmikuuta
26.1.
- [Litteraturbankenin Litteraturkarta herätti kysymyksen] Vieläköhän muutaman vuoden takaiset sivustot, joissa kaunokirjallisuutta linkitettiin Suomen paikkakuntiin, ovat pystyssä? [Kukaan ei vastannut ja tätä koostetta tehdessä googlailut eivät tuota eteen hämärästi muistamiani sivustoja, joita oli ainakin kaksi.]
30.1.
- [HS Lasten Uutisten video Millainen Suomen ensimmäinen lastenlehti] Hesari kertoo lapsille puppua. Jo ennen Lasten Suometarta ilmestyi Eos. Ilmeisesti siis tarkoitettu ensimmäistä _suomenkielistä_ lastenlehteä, joten sopisi myös ääneen sanoa.
1.2.
- [Tyler Waltonin video Reading a Finnish history book in one sitting] Helsingissä asuva amerikkalainen tavasi Klingeä 3 tuntia ja mieleen jäi Olaus Magnuksen esitys jäästä, iso- ja pikkuvihan olemassaolo sekä yhden muistomerkin vaiheet. #hyötysuhde
- Eikö julkaisuarkistojen latausprosessissa voitaisi tehdä jotain tiedostojen nimien siivousta/salausta?
- [The National Archives UK:n video Unboxing the Archive: Tally Sticks] Englannissa käytettiin keskiajalla tikkuja kuitteina, joista muutamia on arkistoitu. [Myöhemmin helmikuussa sain Tukholman kaupunginarkiston esittelemistä suksista inspiksen kysyä FB:n Arkistolistalla, onko Suomen arkistoissa esineitä. Kaikenlaista löytyi.]
- Juuri kun luulin kerranneeni kaikki variaatiot. [Viitaten blogitekstiin Miksi saan itseäni kutsua? Nyt?]
- Englantilainen kirosana suomalaisessa huumorilehdessä tuskin olisi suomennettuna tullut painetuksi.
- UKK ei päätoimittajana 1927 pehmoillut kirjoittaessaan yliopiston kirjaston tilasta. Tulikohan vironkielinen kirjallisuus myöhemmin luetteloitua?
- Lea Toivolalta pitkä katsaus Jan Guilloun trilogiaan Tie Jerusalemiin, Temppeliherra, Pohjoinen valtakunta, Arnin perintö
- "...suoraa plagiointia, itseltä plagiointia ja karmeita virheitä lähdeviittausmerkinnöissä. Voi siis olla että tekstin ja siihen merkatun lähdeviitteen välillä ei ole mitään yhteyttä, asiaa ei ole mainitussa lähdeteoksessa..."
- Olipa kerran rouva Ilma Matkailija. Porissa.
- Elämäkerrat lapsille ilmeisen haasteellisia. [Oli summeeraukseni J.J. McCulloughin videosta Is being "fair and balanced" always good?]
- Ihanaa, että Taidehalli jatkoi ryijynäyttelyn aikaa ja tarjosi @museokortti sisäänpääsyn ennakkovarauksen vaivalla.
- [Sanna Stålnacke twiittasi "Täällä on paljon fiksuja tyyppejä nimimerkkien takana. Olisi kiinnostavaa kuulla, miksi olette päätyneet nimimerkin käyttöön ja mitä pitäisi tapahtua, että voisitte esiintyä omalla nimellänne?" Tähän kommenttina] Kirjoitin tänään väikkäriin pätkää 1700-luvun nimettöminä julkaistuista lehtikirjoituksista. Tapa jatkui 1800-luvulla. Omalla nimellä esiintyminen on tuore ilmiö eli voisi kysyä myös motivaatiota siihen. Cajsa Wargin laskiaispulllat englanniksi ja liikkuvana kuvana [eli kanavan Tasting History with Max Miller video Semlor: The Dessert That Killed A King]
- Tänään puolustaa väitöskirjaansa @miikka_vuorela . Eka oikiksen väitöstilaisuus minulle, joten kaavut ovat uusi näky.
- Lektiossa @miikka_vuorela hyvä muistutus: rikostilastot kertovat tehtyjen rikosten määrän sijaan siitä, mihin on puututtu.
- [Vastauksena Suzie Thomasin kuulumiskyselyyn] Thanks, I'm fine and hope you are too. I am working on a thesis chapter that will be looked over in a seminar session at the beginning of March. Already "done with" the books in this pile:
- Väikkärin kirjoitus taas takkuaa, kun oletan, että se mitä luontevasti tulee ei ole "oikein" eikä "tarpeeksi akateemista". Mutta turha sitä tässä vaiheessa miettiä, kun parin viikon kuluttua tutkijaseminaarissa kumminkin kuulee.
- Digitaalinen historiantutkimus käytännössä: tarkistat kirjaston lainaustiedoista onko kaivattu kirja jossain päin omaa asuntoa.
tiistai 23. helmikuuta 2021
Ruotsi 1700-luvulla (peruskouluversiona)
maanantai 22. helmikuuta 2021
Hammasharjoista 1800-luvulla
Suometar 28.1.1865 |
Ehkä hampaita puhdistetaankin hieromalla hammaspulverilla ja sitävarten tehdyllä harjalla sekä muuten viruttamalla, jääpi niihin kuitenkin aina vähän ruoka-aineita, jotka mätänevät haisemaan. Mutta kun päivittäin ja useita kertojakin päivässä hampaat hierottaisiin ja siivottaisiin puhtaalla spiritusviinalla, johon pannaan hyvin vähä etikkaa eli tulikivi-eeteriä, eli otekolognilla [siis eau de cologne] ja hammasharjalla. Mutta kun kaikilla ei voi olla näitä aineita, ei se suinkaan pahenna, jos joka päivä pesee ja siivoaa hampaansa ja suunsa vedelläkin niin puhtaaksi kuin suinkin voipi. Tätä varten onkin tehty hammasharjoja, joilla hierotaan hampaita puhtaiksi ja niitten välistä sinne tarttunut ruoka pois niin visuun kuin mahdollista on.
2) Kesäkuussa 1865 leskirouva Öhmanilta varastettiin muun arvotavaran ohessa hammasharja (Sanoma Turusta 14.6.1865). Salvumiehen leski Sofia Swalberg ilmoitti helmikuussa 1868 Turun poliisikamarille, että häneltä oli kadonnut hopiainen hammasharja (Sanomia Turusta 14.2.1868). Helsingin poliisikamariin tuotiin hammasharja löytötavarana (SWL 14.7.1868)
3) Kasku sanomalehdessä Tieto-Sanomia Suomen Kansalle 29.11.1871:
Matkalainen oli kerran tuttavansa talossa vieraana. Eräänä päivänä kun perhekunta oli jo ruokasaliin kokoutunut, ei vieras sivu-huoneesta niin pian joutunutkaan. Piika, joka sai hakeaksensa häntä, tapasi vieraan juuri työskentelemässä hammasharjallaan, jota konetta ei piika ollut ikänään nähnyt. Piian palattua kysyi talon rouva: "tuleeko herra?" — "Kyllä kai", vastasi piika; "jopa hän teroitteli hampaitansa".
Uusi Suometar 27.7.1881 |
4) Joulukuussa 1878 syntynyt Katri Bergholm (o.s. Ignatius) muistelee kirjassaan Kuultua ja elettyä, että 1880-luvun lopulla tai 90-luvun alussa koulutoveri Enni Palmroth
asui opettajamme Elina Ingmanin luona, joka asui yhdessä sisartensa, opettajatar Aina Ingmanin ja Käsityökoulun johtajattaren Junia Ingmanin kanssa. Heidän luonaan asui muutamia täysihoitolaisia, niitten joukossa Enni Palmroth, josta nämä ystävälliset tädit niin huolehtivat, että pitivät huostassaan hänen rahansakin, joita sitten antoivat Ennille hänen tarvitessaan.
Kerran Enni oli mennyt pyytämään rahaa ostaakseen hammasharjan. Eräs näistä tädeistä piti tätä ostosta aivan turhana ja sanoi: "Enni voi nyt ensiksi käyttää Johannes Weikkolinin hammasharjaa. Hän osti sellaisen ja käytti sitä vain vähän aikaa. Sitten vasta, kun näemme, että Enni todellakin käyttää hammasharjaa säännöllisesti, vasta silloin saat ostaa oman!"(s. 309-310)
sunnuntai 21. helmikuuta 2021
Strömsten ja plantaasinsa
Ote 1866 asemakaavakartasta |
Asumusten ja Eteläisen Hesperiankadun väliin mahtui noin 100– 150 metrin levyinen peltolaakio, joka ulottui alhaalta Kivelän nurkalta lähes Turuntielle saakka. Tätä laakiota kutsuttiin Strömstenin plantaasiksi, mutta me tunsimme sen mustan mullan seutuna. Siellä oli näet todella paksu ja muheva multakerros, johon tiet ja polutkin olivat uponneet syvälle. Alueen pinta oli silloin paljon matalammalla kuin nykyisin ja nousi loivasti pohjoista kohti. Eteläauringon hellimänä se oli mitä otollisinta maata juuresten ja vihannesten viljelyyn. Lähes koko laakio oli katettu lasilavoin. Varhaisin muistikuvani on että tätä aluetta viljelivät venäläiset puutarhurit, kurkku- ja kaaliryssät, ja se siirtyi vasta myöhemmin suomalaisten käsiin. Tämän seudun pojat taisivat verottaa puutarhaa aika lailla ja täytyy myöntää että läpikulkuretkillämme me “ulkoseurakuntalaisetkin” muutaman kerran lymysimme porkkananvarkaissa…