1600-luvulle?

Kävin eilen pitkästä aikaa katsastamassa SSHY:n jäsenien kuvatietokannan ja huomasi, että siellä oli kuvia jo varsin kattavasti Satakunnan tuomiokirjoista (hakemiston mukaan 1658-91, signumit mm10-21). Eli jos joku Keisari-aihetta vielä jaksaa kaivella niin ainakin seuraavat jutut pitäisi löytyä tuomiokirjakortiston mukaan. Kortistossahan ei ole mainintaa jokaisesta käräjäpöytäkirjojen nimestä, mutta kirjoitusvariaatioiden kautta kertyy melko mittava otos.

(Pientä haastetta tuottaa, että tuomiokirjat ensin mikrofilmattiin, ja sitten sivut numeroitiin uudelleen, ja useimmat hakemistot viittaavat täten numeroihin, joita mikrofilmeillä ei ole.)

• Keisare, Mårthen; i Tortell; Koke 1624 mm 1:266
• Kesar, Mårthen; Torttila; Koke 1638 mm 4: 302-v; Koke 1638 mm 4:267v alin
• Keisar, Mårten; Torttila; Ulv 1639 mm 5:32v 1.
• Kesar, Mårten; Torttila; Koke 1642 mm 5:214v 1.
• Keisar, Matz; Kokemäki; Hui 1646 mm 6:470-v
• Keissar, Mårthen (Nillsson); Pirkkalan kylä, Harjavalta; Koke 1650 mm 7:68v 2. alh; Koke 1651 mm 7:-172v, 172v 1.; Koke 1652 mm 7:360 2. alh
• Käisare, Madz; Torttila; Koke 1659 mm 10:201v-202; Koke 1659 mm 10:224v 2.
• Keiser, Matz Henrichsson; Koke 1678 mm 11:707v-708;
• Keisari, Henrich (Matsson); poika Mats Henrichsson; isä Mats Jacobsson; äiti Bretha Nilsdotter; Torttila; Koke 1679 mm 12:48v-49; Koke 1679 mm 12:113; (veljet Thomas, Erich Mattssöner, sisaret Carin, Lijsbetha, Brita Matzdöttrar); Koke 1679 mm 12:112 alin; Koke 1680 mm 12:420-v
• Keisari, Matz; i Tortila; Koke 1681 mm 11:766-v
• Keisaris, Matz Henrichsson; Tortila; Koke 1682 mm 13:96v
• Keijsar, Mattz Henriksson; Torttila; Koke 1688 mm 16:406
• Keijsari, Mattz; Koke 1690 mm 20:-25
• Keijsari, Jacob Henrichsson; Torttila; sukuoik. ratsutilalla; Koke 1690 mm 20:42-43
• Keisari, Anders Henricksson; Torttila; sukuoikeudell. talollinen; osuuden omistaja Harjavallan kalastamossa; KORTISSA EI OLE KÄRÄJÄVIITETTÄ
• Keiser, Matts Henrichsson; Koke 1699 mm 35:1514-; p:a Hendrich Mattsson

Ruokatuntiraportti

Metrolla Ruoholahdesta Kaisaniemeen. Pikakävelyä Liisankadulle. Lahjoituskirjat kirjastoon. K-kaupasta suolaista ja rasvaista, jonka söin matkalla Rauhankadulle. Tuomiokirjakorttilaatikkotilaus sisään. Metrolle. Toimistolla noin tunti aloituksen jälkeen.

Kansallisarkistossa on nyt (ilmoitukset laitettu tänä aamuna) ilmainen WLAN.

Kirjapaketteja

Postipoika oli hövelisti jättänyt toissapäivänä ja eilen tuleet kirjapaketit oveeni nojaamaan. En oikein tiedä oliko hyvää palvelua vai varkauden mahdollistamista. Eilen oli ainakin positiivista siinä mielessä, että tulin kotiin postin sulkemisen jälkeen.

Eilisessä paketissa oli kaksi SSS:n kirjastoon lahjoittamista varten tilattua kirjaa. My Father Spoke Finglish at Work: Finnish Americans in Northeast Ohio en olisi muuten tilannutkaan. se osoittautui ihan mukavaksi kokoelmaksi elämäntarinoita. Henkilöhakemisto puuttui... hyi, hyi.

Toinen kirja laatikossa oli Forensic Genealogy. Sen ensimmäinen kolmannes oli omistettu valokuvien analysoinnille. Hyvin yksityiskohtaisesti. Kirjassa oli taulukkoja auringon kulmista eri paikoissa USA:ssa, valokuvapaperien paksuuksia aikakausittain. Toisessa kolmanneksessa oli "tietokanta"-analyysiä, joka minun olisi ehkä kannattanut lukea huolelisemmin läpi. Siinä oli jotain itua. Kolmas osa käsitteli DNA-tutkimusta, josta en toistaiseksi ole kiinnostunut.

Viime viikolla toimitettiin (ja kannoin lauantaina kirjastolle) Evidence Explained: Citing History Sources from Artifacts to Cyberspace, jota amerikkalaiset sukututkimuksesta kirjoittajat pitävät välttämättömänä referenssiteoksena. Tiiliskiven kokoisessa kirjassa oli alussa pätkä tekstiä historiallisten asioiden todistamisesta (jota en lukenut tarpeeksi huolellisesti) ja sitten satoja sivuja lähdeviitemalleja. Lähdeviitteet ovat tärkeitä, mutta kuinka pitkälle pitää mennä? Tuoreessa Genoksessa mainostettiin syksyn artikkelikurssia, jossa kysymykseen saisi suomalaisen vastauksen.

Samaisen Genoksen pääkirjoitus käsitteli karttojen hyödyntämistä ja kävi mielessä lähettää päätoimittajalle postia kirjasta Walking With Your Ancestors: A Genealogist's Guide To Using Maps And Geography, joka nyt myös on kirjaston kokoelmissa. Vaikutti ihan asialliselta ja auttanee, jos joku Suomessa innostuu Amerikan maaplänteistä. Näemmä siellä omistetut alueet ilmoitettiin tyyliin: Aloita íson kiven vierestä, kävele X jaardia pohjoiseen, käänny länteen, jatka Y jaardia, käänny etelään, jatka Z jaardia. Näin on määritelty kolme sivua ja neljäs hoitaa itsensä.

Jossain kuljetuksessa on vielä Before Modern Conveniences: One Finnish Farm Family 1917-1927.

Verkkokatsaus Judius-sukuun

Marttilan vanhan kirkonoven yksityiskohta. Alkuperäinen kuva seurakunnan sivulta.

Simon Sigdridi Judius, Marttilan kappalainen, k. 1625. Isä varsin ilmeisesti Marttilan Juutilan kylän Juutin isäntä Sigfrid Persson. Juutilan kylä sijaitsee Paimionjoen pohjoispuolella.

Jälkipolvia:
1. Johan , lainlukija
1.1 Margareta
1.2 Jakob
2. Bertil, vääpeli
2.1 Margareta
3. Zachris , kirkkoherra
3.1 tytär
3.2 Margeta
4. Malin, lainlukijan vaimo
5. Matts, tilallinen
5.1 Mårten
?5.2 Sofia
?6. Jacob

Piirileikkiä lounastauolla

Aamuiseen Keisari-tekstiin upotin Paistilan Köönikkä-tavaraa, jota kerääntyi lukkarimetsästyksen yhteydessä. Muistiinpanoja puhtaaksikirjoittaessa huomasin, että Håkan Månssonin poikapuoli oli ”Jakob Johansson Judees”, josta tulee tietenkin mieleen Judius-suku. Joka vilahti Båge-selvittelyssä.

Iso-Iivarin luettelossa on Villiön Simulan haltijoina on peräkkäin Johan Simonsson Judius ja Håkan Månss. Katsahdus Ylioppilasmatrikkeliin ja Håkanin vaimon 1. aviomies ”Johan Simonsson” yhdistyy mukavasti lainlukija Johan Judiukseen. Jonka tytär oli siis naimisissa Gabriel Bågen kanssa.

Mutta mistä Håkan Månsson ilmaantui Kokemäelle? Ja keitä ovat "Karhiat"?

Aila Nissisen kirjan Palleroisille iloksi kuvitusta

Keisari: väli-yhteenveto

SAY&Tuokko-pohjalta

Ensimmäinen Torttilan kylän Keisari esiintyi hopeaveroluettelossa vuonna 1571 [Suvannon henkilöhakemisto]. Erich ”Erick Keijsar” omisti 7 luotia hopeaa, 15 naulaa tinaa, puhdasta rahaa 30 markkaa, kuparia, yhden hevosen, 2 härkää, 6 lehmää, nuorempaa karjaa 10 kappaletta ja 30 lammasta. Omaisuuden arvo 294:7 ei ollut pitäjän pienimpiä.

Suvannon tulkinnan kyseessä oli Erkki Laurinpoika, joka esiintyi asiakirjoissa jo vuodesta 1554. Keisarista ei maksettu veroja 1580-1605 [SAY]. Tämän jälkeen isännän paikalla esiintyy sekä Martti että Matti Niilonpoika.

Vuodesta 1635 Keisarin isäntänä oli Matti Jaakonpoika, joka oli ilmeisesti elossa vielä vuonna 1658, jolloin mainitaan henkikirjassa viimeisen kerran. Samainen Matti ilmeisesti rakensi vuonna 1648 paistohuoneen Ulvilan salpietaritehtaalle [Jokipii: Satakunnan historia IV].

Matin Heikki-pojan äidin nimeksi tiedetään Brita Niilontytär [Tuomiokirjakortisto]. Muita Matin lapsia olivat Tuomas, Erkki, Kaarina, Liisa ja Brita. Heikki otti isännyyden käsiinsä vuodesta 1651 ja jatkoi vuoteen 1677. Hänen vaimonsa Karin mainitaan henkikirjassa vielä 1689.

Heikki Matinpoika oli Harjavallan kappelin vallan ytimessä, sillä hän toi kesällä 1670 käräjille jumalanpalvelusten järjestämisestä tehdyn sopimuksen yhdessä Porin kreivikunnan inspehtorin Hans Hansson Goden ja tämän veljen Näyhälän luutnantti Carl Goden kanssa [Salminen: Joki ja sen väki s. 266].

Seuraava isäntä oli Heikin poika Matti. Hän isännöi vuodesta 1678 vuoteen 1683. Vaimo Lisa oli kuvioissa jo vuodesta 1674 [SAY].

Vuonna 1683 taloudessa mainitaan vävypoika Jaakko ja seuraavana vuonna isäntänä on Jaakko Heikinpoika. Vävy vai veli? Vuonna 1690 mainitaan Jaakko Heikinpoika, jolla on sukuoikeus Keisarin tilaan [Tuomiokirjakortisto].

Vuonna 1691 Keisaria isännöi Piri Taavetinpoika mutta seuraavana vuonna hän on isännän Matti Heikinpojan Lisa-vaimon veli. Vuosina 1692 ja 1694 taloudessa on myös isännän veli Jaakko [SAY]. Kyseessä sama Matti kuin ennen Jaakon isännyyttä?

Seuraava Heikki-isäntä on henkikirjojen (ja myöhemmin mainittavan käräjäjutun) valossa Matti Heikinpojan poika. Heikki isännöi vuodesta 1704 vaimonsa Valpurin kanssa [SAY].

Käräjälähtöisesti

Lähes varmasti juuri tämä Heikki Matinpoika myi 5.3.1721 Keisarin tilan Hans Spårelle 100 kuparitaalarilla [Kokemäen kesäkäräjät 11-12/7 1721 (f71-71v, Kansallisarkisto)]. Kauppaan reagoi Thomas Simonsson Laihian kylästä Euran pitäjästä omasta ja veljensä lapsen/lasten Jacob Hinderssonin (Lammaisista) ja Walborg Mattsdotterin (Levanpellosta) puolesta [Kokemäen talvikäräjät 1722 (476-, Kansallisarkisto)]. Tässä käräjäjutussa kaupan tehnyttä Heikki Matinpoikaa kutsutaan Thomas Simonssonin veljen pojaksi.

Samainen Thomas Simonsson jatkoi valitusta myöhemmin [Kokemäen välikäräjät 30.3.1724 (f896-901v]. Nyt selitetään, että Thomaksen äidinisä Henrich Mattsson oli omistanut Keisarin tilan ja äidin veljen Matts Henricssonin poika Henrich Mattsson oli myynyt Keisarin tilan. Yksityiskohtaisuudessaan tämä sukujohto on luotettavampi kuin vuoden 1722 käräjien, jossa on voinut esim. kopioinnin yhteydessä äidin veljenpoika muuttua veljenpojaksi.

Eli:
Henrich Mattsson, jolla
1) tytär, jonka poika on Thomas Simonsson Euran Laihian kylästä
2) poika Matts Henrichsson, jonka poika Henrich Mattsson myi tilan

Välikäräjillä päästiin Spåren kanssa sopimukseen, jonka allekirjoittivat Thomas Simonsson Laihiasta, Matts Simonsson Paistilasta ja Jacob Henrichsson Keskipere Lammaisista. Kun jutussa tilan omistus jäljitettiin Thomasin äidinisään asti, oletettavasti kaikki kolme ovat tämän jälkeläisiä.

Patronyymin perusteella Matts Simonssonia voi sovittaa Thomasin veljeksi. Thomas Simonssonin syntymäajaksi on verkkokeskusteluissa mainittu 1680. Paistilan Köönikästä haudattiin 15.5.1758 74-vuotias Mats Simonsson eli ikä on oikeaa luokkaa. Tämä Matts Simonsson aloitti isännöintinsä Hedvig-vaimon rinnalla vuonna 1713. Vuodesta 1722 taloudessa on vävy Simon Jacobsson Anna-vaimon kanssa ja nämä isännöivät vuodesta 1734. (Kokemäellä haudattiin 15.3.1747 Paistilan Köönikästä 49-vuotias emäntä Anna Johansdotter, joten SAY näkymän perusteella Anna oli syntynyt Hedwigin aikaisemmasta avioliitosta Johan Henderssonin kanssa. Edelleen SAY:n perusteella Hedvig oli luutnantti Håkan Månssonin tytär. Tuomiokirjakortisto kertoo, että Håkanin anoppi oli Brita Hansdotter, vaimo Margareta Sigfredsdotter, vaimon veli Johan Sigfredsson Karhia, vaimon veljenpoika Henrich Johansson Karhia, vaimon edellinen mies Johan Simonsson ja Håkanin poikapuoli Jakob Johansson Judees. Toisaalta samaisesta kortistosta löytyy tieto, että Johan Sigfredsson Karhian leski Anna Catharina Johansdotter avioitui Kokemäen lukkarinpojan Daniel Larssonin kanssa vuoteen 1680 mennessä.)

Eli:
Henrich Mattsson, jolla
1) tytär, jonka poikia ovat Thomas Simonsson Euran Laihian kylästä sekä Kokemäen Paistilan Köönikän isäntä Matts Simonsson
2) poika Matts Henrichsson, jonka poika Henrich Mattsson myi tilan

Thomas Simonssonin ”veljenpoika” Jacob Hindersson Keskipere, jonka mainitaan olleen Lammaisista sekä vuonna 1722 että 1724, lienee Keskipereen isäntä, joka haudattiin Ulvilan seurakunnassa 1.9.1737 [Hiski, Ulvilan rk 1725-31 s. 27, rk 1732-37 s. 40]. Hänen isännöintinsä on alkanut vuonna 1700 ja vaimo Maria mainitaan vuodesta 1703 [SAY]. Tämä tarkoittaa, että hän on samaa ikäluokkaa Thomasin kanssa, eli hänen isänsä pitäisi olla ”veljeään” parikymmentä vuotta vanhempi. Ei mahdotonta, mutta sukulaisuussuhteiden ilmoitukset vuoden 1722 käräjäjutussa asettuvat jo melko epäluotettavaan valoon. Toisaalta vaihtoehtoiset isä-ehdokkaat eli Thomasin äidinisä Henrich ja tämän pojanpoika ovat myös väärää ikäluokkaa. Mahdollista on myös sukulaisuus äidin kautta. (Pieniä lisätietoja Orpanan jutusta: Jaakko oli ~1701 perintötalonpoika ja vielä naimaton.)

Välikäräjillä 1724 ei mainita vuoden 1722 ”veljenlapsi” Walborg Mattsdotteria Levanpellosta ollenkaan. Saman vuoden kesäkäräjillä Levanpellon Johan Andersson nostaa vaimonsa Walborg Mattsdotterin puolesta kanteen Laihian Thomas Simonssonia vastaan [Kokemäen kesäkäräjät 1724 (573v-, Kansallisarkisto)] peräten osuutta Keisarista. Ymmärtääkseni jutussa todetaan, ettei oikeuksia herätty valvomaan ajoissa eli lähes varmasti kyse on samasta naisesta molemmissa jutuissa. (Ulvilan Levanpellon Äijälästä on kastettu Johan Andersson Äijälälle ja Walborg Matzdotterille lapsia 1726, 1729, 1730, 1733. Äijälästä on haudattu leski Walborg Mattsdotter, kuollut 24.4.1763 76-vuotiaana [Hiski]. Kuoliniän mukaan Walborg oli syntynyt ~1687 eli synnyttänyt vielä 46-vuotiaana?)

Vuoden 1722 jutun mukaan Walborg olisi Matts Simonssonin tytär. Kun Mattsin osuus tuli huomioitua välikäräjillä, miksi hänen tyttärensä asiaa ajettaisiin saman perinnön suhteen seuraavilla käräjillä? Vuoden 1724 jutun mukaan Keisarin myyjä Henrich Mattsson on Johan Anderssonin lanko eli Henrich Walborgin veli. Näin hän on Thomasille kaukaisempi sukulainen ja helpommin unohdettavissa?

Eli:
Henrich Mattsson, jolla
1) tytär, jonka poikia ovat
a) Thomas Simonsson Euran Laihian kylästä sekä
b) Kokemäen Paistilan Köönikän isäntä Matts Simonsson
2) poika Matts Henrichsson, jonka
a) poika Henrich Mattsson myi tilan
b) tytär Walborg Mattsdotter oli naimisissa Ulvilan Levanpellon Äijälän isännän Johan Anderssonin kanssa
3) lapsi (?), jolla
a) lapsi(?) Jacob Hindersson, Lammaisten Keskipereen isäntä

Tässä kuviossa vuoden 1722 käräjien sukulaisuussuhteet olisivat korjattuina siis: Thomas Simonsson ajoi _äitinsä_ veljien (?) lasten asiaa, kun Keisarin tilan oli myynyt _äidin_ veljen poika.

Välikäräjillä 1724 tehty sopimus jätti Keisarin Hans Spårelle. Hänen hallinnassaan se mainitaan ainakin vuonna 1725 [Kokemäen talvikäräjät 1725 (89v, Kansallisarkisto), Kokemäen syyskäräjät 1725 (589v)]. Seuraavassa löytyneessä Keisari-jutussa vuodelta 1727 [Kokemäen talvikäräjät 1727 (137v-, Kansallisarkisto)] ymmärtääkseni mainitaan uuden isännän Henrik Simonssonin ostaneen tilan. Samoilla käräjillä paljastuu, että hänen vaimonsa veli on kruununtalonpoika Johan Mickelsson Kokemäen Sonnilan Setälästä [Kokemäen talvikäräjät 6-9/2 1727 (147-147v, Kansallisarkisto)].

Henrik Simonssonin sukulaisista taas ei toistaiseksi näkynyt viitteitä. Nimeä ei mainita välikäräjien 1724 sopimuksen allekirjoituksissa eli vaikuttaa epätodenäköiseltä, että hän kuuluisi Laihian Isotalon veljeksiin.

Jatko?

Toivon edelleen, että joku itseäni taitavampi innostuisi tarkastelemaan käräjiä joko mikrofilmeiltä tai kuvistani (http://picasaweb.google.co.uk/Kaisa667/Keisari2 http://picasaweb.google.co.uk/Kaisa667/Keisari ). Itseni pitäisi palata Tuokko-laatikolle hakemaan uudelleen Keisari-kortit käsiini, merkitä muistiin tuomiokirjaviitteet ja yrittää sitten saada tolkkua 1600-luvun käräjistä, joilla Keisarin sukuoikeuksia on myöskin käsitelty

Paikkausta

Eilinen Keisari-posti oli lyhennelmä pidemmästä tekstistä, joten siitä puuttui jotain olennaista eli tutkimuskysymys: Onko isovihan jälkeinen Keisarin isäntä sukua a) edellisille isännille b) Setälän talolle c) Euran Laihian kylän Isotalon väelle? Jos on niin mitä.

Kirjassani Mikvalaksi ja Martinsuoksi olin näköjään huitaissut Keisari-kysymystä todella kevyellä kädellä. Avatessani kirjan eilen sain huomata, että olin merkinnyt Henrik Simonssonille syntymäajaksi jokseenkin saman vuoden kuin ensimmäiselle lapselleen... jäänyt joku(nen) tarkistuskierros tekemättä.

Kouraisu Keisaria

Viime marraskuussa poimin tuomiokirjakortistosta Harjavallan Torttilan Keisarin sukulaisuussuhteita ja taisin nopeasti tarkistaa, etteivät ne auttaneet muutama vuosi sitten SatakuntalaisSuvut-ryhmässä käytyä keskustelua. Jossain Ylioppilasmatrikkelihaussa bongasin Keisarista lähteneen ylioppilaan ja aihe palasi mieleen. Lauantaiaktiviteetin (neuvontavuoro SSS:n kirjastolla) ympärillä ehdin kelata muutaman mikrofilmirullan ja löysin 4 käräjäjuttua - mahdollisesti - selventämään tilannetta.

Otin mikrofilmilukulaitteesta käsivaralta kuvia, joita toivottavasti joku osaa tulkita paremmin kuin minä.

1. Kokemäen kesäkäräjät 11-12/7 1721 (f71-71v, Kansallisarkisto): Hans Spåre osti Keisarin tilan Henrich Mattssonilta 5.3.1721 päivätyllä kauppakirjalla

2. Kokemäen talvikäräjät 1722 (476-, Kansallisarkisto): Thomas Simonsson Laihian kylästä Euran pitäjästä omasta ja veljensä lapsen/lasten Jacob Hinderssonin (Lammaisista) ja Walborg Mattsdotterin (Levanpellosta) puolesta kyseenalaisti veljensä pojan Henrich Mattsonin ja Hans Spåren välisen Keisarin kaupan

3. Kokemäen kesäkäräjät 1724 (573v-, Kansallisarkisto): Johan Andersson Levanpellon kylästä Ulvilasta nostaa kanteen vastaan Thomas Simonssonia (Laihian kylästä Euran pitäjästä) vastaan. Vaimo (?) Walborg Mattsdotter. Kantajan lanko Henrich Mattsson myynyt Keisarin tilan Hans Spårelle. (Kalevi Salmen sisällysluettelotulkinnan mukaan kyseessä Keisarin talon perinnönjako. Hiski: Ulvilan Levanpellossa kastettu Johan Andersson Äijälälle ja Walborg Matzdotterille lapsia 1726, 1729, 1730, 1733. Äijälästä haudattu leski Walborg Mattsdotter, kuollut 24.4.1763 76-vuotiaana.)

4. Kokemäen talvikäräjät 6-9/2 1727 (147-147v, Kansallisarkisto) : Torttilan Keisarin rusthollari Henrich Simonsson nostaa kanteen lankoaan – kruununtalonpoika Johan Mickelsson Sonnilan Setälästä - vastaan. Jälkimmäisen äiti Lisa Thomasdotter. Riita koskee sotilasta.

Kevennykseksi: Keisari-haut löysivät Orpanassa julkaistun jutun, jossa kerrotaan että

"Inspehtori Giers kutsui todistajakseen isäntä Matti Heikinpoika Keisarin Torttilan kylästä. Elisabet Jordan pystyi kuitenkin osoittamaan, että Matti Heikinpoika oli hänelle vihamielinen todistaja, joten tämä katsottiin jääviksi. Matti Heikinpojalla ja Elisabet Jordanin isällä oli ollut jokin aika sitten riitaa ja epäsopua Erich Callia -nimisen kappalaisen häissä Kurjalan [p.o. Purjalan?] rusthollissa. Lisäksi Matilla ja luutnantskan miesvainajalla oli ollut eräissä toisissa häissä kolme tai neljä vuotta sitten riitaa, jolloin luutnantti oli lyönyt Mattia hävyttömyyden vuoksi korvalle niin, että tältä oli pudonnut myssy päästä. Matti ja Blåfield-vainaja olivat olleet riidoissa myös metsänhakkuiden vuoksi. ”