Kokemäeltä Amerikkaan, osa 21

Edellisessä osassa mainittu August Suomi oli syntynyt Kokemäellä 18.9.1882. Hän oli mennyt Suomessa naimisiin Saima Varjon (s. 1882) kanssa ja heille oli syntynyt tytär Sara 5.11.1906. Perhe saapui vuoden 1909 paikkeilla Amerikkaan ja asettui asumaan Fitchburgiin. Saima kuoli maaliskuussa 1932, jolloin Sara-tytär oli jo naimisissa ja kahden pojan äiti. Saran ja Emil Waaramaan 9 kuukautta vanha poika David kuoli lokakuussa 1937, jolloin suremassa oli veli Paul.

Autohuollon parissa työnsä tehnyt August kuoli 1.2.1958 ja Sara-tytär 25.12.1963.

Lähteet
Käyttäjän chompy777 sukupuu cardillo Family Tree (Ancestry.com)
Ancestry.com. 1920 United States Federal Census (Census Place: Fitchburg Ward 4, Worcester, Massachusetts; Roll T625_746; Page: 11A; Enumeration District: 57; Image: 443.)
Ancestry.com. 1930 United States Federal Census (Census Place: Fitchburg, Worcester, Massachusetts; Roll 963; Page: 6B; Enumeration District: 177; Image: 210.0.)
Ancestry.com. World War I Draft Registration Cards, 1917-1918 (Registration Location: Worcester County, Massachusetts; Roll 1685149; Draft Board: 0.)
Ancestry.com. U.S. World War II Draft Registration Cards, 1942 (Roll MIUSA1939B_082602; Local board: Worcester , Massachusetts.)
Ancestry.com. Fitchburg Sentinel (Fitchburg, Massachusetts) 2.2.1932, 16.3.1932 (Saiman kuolinilmoitus), 11.10.1937 (David Waaramaan kuolinilmoitus)

Historiaan jäämisestä

Aloin lukemaan Laurel Thatcher Ulrichin kirjaa Well-behaved women seldom make history ja tietenkin (?) mietin miten nimen suomentaisi. Olen perin surkea kääntäjänä. Hyvin käyttäytyvät naiset harvemmin jäävät historiaan?

Ei. Suomenkielessä asia voi jäädä menneisyyteen ja unohdetaan. Jäädä jälkeen ja olla unohtamisen arvoinen. Siirtyä historiaan = ' joutua pois elävästä elämästä t. käytännöstä, syrjäytyä, menettää merkityksensä, lakata olemasta'. Mutta jos jää historiaan niin onkin merkittävä.

Hyvin käyttäytyvät naiset ovat harvoin historiallisesti merkitseviä? Paitsi, että ovat. Historia olisi totta vieköön eri näköinen, jos naiset olisivat kapinoineet.

Hyvin käyttäytyvät naiset eivät pääse historian näyttämölle?

Lienee anglismi sanoa "tehdä historiaa"? Ehei, nykysuomen sanakirja sanoo "Tehdä t. luoda historiaa = 'vaikuttaa käänteentekevästi, suorittaa merkityksellisiä ja vaikuttavia tekoja, olla osallisena suurissa teoissa'" Eli sittenkin

Hyvin käyttäytyvät naiset harvemmin tekevät historiaa.

Kuullostaa jotenkin kököltä.

Hoosianna, Davidin poika

Kouluissa taitaa suomalaisten perinteiden nimissä kajahtaa tänään Hoosianna. Muistan hyvin ala-asteen a.o. aamunavaukset. Koko koulu oli seisomassa jumppa/juhlasalissa. Oli niin ihana biisi, että piti kailottaa vaikka ei vielä osannut sanoja eikä melodiaa.

Wikipedia kertoo "Sitä on 1800-luvulta lähtien laulettu kirkoissa ensimmäisen adventtisunnuntain jumalanpalveluksessa, alkujaan kuorolauluna, myöhemmin seurakunnan yhteislauluna." Historiallisesta sanomalehtikirjastosta löytyy lukuisia mainintoja Hoosiannan laulamisesta ja laulamatta jättämisestä. Varhaisemmasta päästä (ruotsinkielisissä sanomalehdissä mainintoja jo 1840-luvulla):

Suometar 5.12.1862: "Seurakunnallisia seikkoja. Se ei ole ensimäinen kerta kuin viime sunnuntaina Suomalainen seurakunta tuli hartaudessaan sorretuksi sen kautta että Ruotsalaiset, tällä kertaa pyrkien kuullaksensa "hosiannaa" laulettavaksi koululasten, ylioppilaisten ja hantverkkarien yhdistetystä suusta, tunkeusivat Suomalaisen jumalan-palveluksen kestäessä kirkkoon ja häiritsivät suomalaisten hartautta."

Sanomia Turusta 9.1.1863: "Nousiaisten pitäjään jouduttuani ... Vieläpä kuultiin samassa kirkossa sellaista laulua, jota en suinkaan olisi maankirkossa odottanut, sillä nuoriso oli herra ylioppilaan Rancken'in johdosta oppinut niin kauniisti neljässä nuotikkeessa laulamaan Hosiannaa että ilolla sitä kuultelin, ehkä urkuin johdantoakin puuttui. En taida siis muutakun kiittää hr R:n ahkeruutta ja pitkämielisyyttä tässä asiassa; sillä tieten on hänelle siinä ollut paljon työtä, ennen kun on saanut niin puhtaasti ja selvästi oppimaan, koska enin osa laulajista oli talonpoikaista kansaa."

Sanomia Tampereelta 15.01.1866 :"Hämenkyröstä ... Ensimäisenä adventtisunnuntaina veisasi kirkossa opetettu laulukunta Hoosiannaa jota eräs lukiolainen johdatti. Veisu kävi neliäänisesti ja oli aivan somaa kuulla."

Tapio 5.12.1868: "Kuopiosta... Oikeen hartautta ylös herättävä on tuo hosianna veisuu, joka tapahtui neli-äänisesti sekä ruotsalaisessa että suomalaisessa jumalanpalveluksessa. Tästä ansaitsee kiitoksen laulunopettaja herra tirehtööri Enckel, joka on saanut kokoon ihmis-äänillä yhteen sopu-soinnin. Toivomme että lukkarit maaseurakunnissakin rupeaisivat harjoituttamaan nuorukaisia hosianna veisuussa neli-äänisesti! Että saisimme kaikki, niinkuin yhdestä suusta huutaa: Hosiannaa Davidin pojalle! Kiitetty olkoon se, joka tulee Herran nimeen! Hosianna korkeudessa!"

Koruja

Kävin jo muutama viikko sitten katsomassa Design-museon näyttelyn suomalaisesta korumuotoilusta. Etukäteen ihmettelin alkuvuotta 1600, mutta vitriinin helmistä tehty hiuskoriste oli 1600-luvulta. Siitä, kuten muistakin esillä olevista koruista oli turha etsiä konteksti-informaatiota. Mutta pieni kyltti kertoi hiuskoristeen olevan Turun tuomiokirkon kokoelmista. Eli haudasta kaivettu.

Tuomiokirkon lattian alta on löytynyt muitakin koruja, minkä sain tietää Suomen museo 2005 julkaistusta Vesa Immosen artikkelista Turun tuomiokirkon sormukset. Hautalöytöryhmä muistona sääty-yhteiskunnasta. Mutta hauraat hapettuneet kuparisormukset eivät sopineet helsinkiläiseen museoon? Muistakin kirkoista on sormuksia löytynyt eli jotain olisi voinut saada lainaksi, jostain?

Artikkelin mukaan "Juhlapukuun liittyvää esineistöä, kuten koristeneuloja ja sormuksia, laitettiin vainajan mukaan hautaan vasta 1600-luvulta lähtien. Vainaja puettiin 1600-luvun jälkipuoliskolle asti juhlapukuun, mutta sitten pukeminen muuttui yksinkertaisemmaksi ja kuolinpuku korvattiin 1700-luvulla käärinliinoilla." (Pitäisi hakea käsiin lähteissä listattu Pirjo Varjolan artikkeli Vainajan matkavarusteista (Kotiseutu 4/1980, 118-126). Artikkelin lähdetiedoista selvisi myös että Sami Männistö on tehnyt gradun Turun tuomiokirkosta hautapaikkana. Yksi monista Turun yliopiston graduista, joita tuskin koskaan saan käsiini.)

Ainoastaan virkakäyttöä varten...

... lukee 1930-36 mittausten pohjalta piirretyssä kartassa Viipurin ympäristöstä. Liikkumiseen liittyvät merkinnät ovat epäilyttävän tarkkoja, mutta kyseessä ei ole suinkaan sotilaallinen kartta vaan metsänhoidollinen. Löytyi Kansallisarkiston digitaaliarkiston polulta Metsäntutkimuslaitos > Metsäntutkimuslaitoksen kulontorjuntakartasto (kokoelma) > Topografisten karttojen 1. sarja. Lisää karttoja Topografisten karttojen 2. sarjassa. 1. Sarjan lopussa on kooste katetusta alueesta:

Samaisessa Metsäntutkimuslaitoksen kulontorjuntakartastossa on myös taloudellisia karttoja, joita on piirretty sieltä täältä Suomesta:
Suomen taloudelliset kartat, uudet lehdet, 1.sarja - 100 Suonenjoki (Icba:26), 101 Kuopio (Icba:27), 102 Outokumpu (Icba:28), 103 Joensuu (Icba:29), 111 Viitasaari (Icba:30), 112 Pielavesi (Icba:31), 113 Nilsiä (Icba:32), 114 Juuka (Icba:33), 115 Koli (Icba:34), 122 Pihtipudas (Icba:35), 123 Iisalmi (Icbb:36), 124 Rautavaara (Icbb:37), 125 Nurmes (Icbb:38), 126 Lieksa (Icbb:39), 133 Sonkajärvi (Icbb:40), 134 Valtimo (Icbb:41), 135 Jonkeri (Icbb:42), 140 Kajaani (Icbb:43), 141 Ontojärvi (Icbb:44), 142 Kuhmo (Icbb:45), 147 Ristijärvi (Icbb:46), 148 Hyrynsalmi (Icbb:47), , 149 Lentiira (Icbb:48), 15 Helsinki (Icbb:2), 154 Suomussalmi (Icbb:49), 155 Alavuokki (Icbb:50), 160 Piispajärvi (Icbb:51), 161 Ruhtinaansalmi (Icbb:52), 167 Iso-Kero (Icbb:53), 168 Hossa (Icbb:54), 26 Riihimäki (Icba:3), 37 Hämeenlinna (Icba:4), 49 Heinola (Icba:5), 51 Savitaipale (Icba:6), 57 Pori (Icba:7), 6 Kanskog (Icba:1), 60 Kuhmoinen (Icba:8), 61 Hartola (Icba:9), 65 Lahdenpohja (Icba:10), 68 Siipyy (Icba:11), 69 Isojoki (Icba:12), 73 Korpilahti (Icba:13), 74 Haukivuori (Icba:14), 75 Rantasalmi (Icba:15), 76 Savonlinna (Icba:16), , 77 Kitee (Icba:17), , 81 Kaskinen - Kristiina (Icba:18), 82 Kauhajoki (Icba:19), 86 Jyväskylä (Icba:20), 87 Pieksämä (Icba:21), 88 Varkaus (Icba:22), 89 Heinävesi (Icba:23), 90 Pyhäselkä (Icba:24), 99 Äänekoski (Icba:25),
Suomen taloudelliset kartat, uudet lehdet, 2.sarja - Samat?
Suomen taloudelliset kartat, vanhat lehdet, 1.sarja - I:4 Hanko (Icca:1), I:5 Snappertuna (Icca:2), I:8/II:8 Kotka (Icca:8), II:1 Maarianhamina (Icca:3), II:3 Turku (Icca:4), II:4 Salo (Icca:5), II:5 Lohja (Icca:6), II:7 Porvoo - Loviisa (Icca:7), II:9 Lavansaari (Icca:9), III:2 Uusikaupunki (Icca:10), III:3 Vehmaa (Icca:11), III:4 Loimaa (Icca:12), III:5 Tammela (Icca:13), III:7 Lahti (Icca:14), , III:8 Hamina (Icca:15), III:9 Säkkijärvi (Icca:16), IV:3 Pori (Icca:17), IV:4 Tyrvää (Icca:18), IV:5 Tampere (Icca:19), IV:6 Hauho (Icca:20), IV:7 Heinola (Icca:21), IV:8 Mäntyharju (Icca:22), IV:9 Lappeenranta (Icca:23), V: Orivesi (Tampere) (Icca:25), V:10 Savonlinna (Icca:28), V:4 Ikaalinen (Icca:24), V:8 Mikkeli (Icca:26), , V:9 Juva (Icca:27), VII:2 Korsnäs (Icca:29), VII:3 Laihia (Icca:30), VIII:2 Raippaluoto (Icca:31), VIII:3 Vaasa (Icca:32), XIII:10 Kuusamo (Icca:33), XIII:11 Iivaara (Icca:34), XIV:10 Alakitka (Icca:35), XIV:11 Paanajärvi (Icca:36),
Suomen taloudelliset kartat, vanhat lehdet, 2.sarja - Samat?

Lisää taidehistoriaa

Viikonlopun vilustumisen hoito ei sallinnut kovin vaativia tekemisiä, joten katselin läpi BBC:ltä tilatuksi tulleen DVD:n How art made the world. Osoittautui melodramaattiseksi ja omituisen Eurooppa-keskeiseksi.

Jaksossa 2 käsiteltiin eurooppalaisia luolamaalauksia ja kerrottiin, ettei niiden uskota (enää) liittyvän metsästykseen, sillä luolien luut olivat pääsääntöisesti toisista eläimistä kuin kuvat. Eteläafrikkalaisista maalauksista löytyi samankaltaista outoa pilkutusta ja aivotutkijan avulla esitettiin näkemys, että maalaukset ovat transsinäkymien dokumentointia. Nähty tärkeitä eläimiä sekä ylimääräisiä pilkkuja ja viivoja.

Samaa asiaa suomeksi Antti Lahelman artikkelissa Hallusinatoriset aiheet kalliomaalauksissa ja kampakeramiikassa. Viitteitä ekstaattisesta uskonnosta Suomessa kivikaudella.

Mutta jaksossa 4 käsiteltiin erikseen Pohjois-Australian aboriginaalien maalauksia, jotka ovat vanhempia kuin eurooppalaiset. Näissäkin eläimiä. Mutta nyt olikin oleellista, että maalauksiin liittyy yhteisön seremonioita, tarinoita ja musiikkia? Tällaista ei mainittu Euroopan yhteydessä ollenkaan.

Reipasta yksinkertaistusta oli myös väittää, että Ranskan luolamaalaukset tarkoittivat "meidän" omaksuneen kaksiuloitteisen kuvan ymmärtämisen. Minulla on selvä muistikuva, että joku suomalainen Siperian-kävijä 1800-luvulla (?) oli näyttänyt paikalliselle pojalle eläimen kuvaa eikä tämä ollut ymmärtänyt viivoista mitään.

Mutta ohjelmissa esiteltiin monta minulle uutta arkeologista kohdetta. Jossain Turkissa (?) oli kymmenisen vuotta sitten löydetty maanviljelyn alkuun ajoittuva kivitemppeli. Jotta sen rakentajat oli saatu ruokittua oli viljanviljely lähes välttämättömyys, mutta johtiko rakentamisen välttämättömyys viljelyyn vai viljelyn keksiminen rakentamiseen?

Taidehistoriaa

Ties mistä sain päähäni varata kirjastosta tuoreen Suomen lasten taidehistorian. Mutta hyvä päätös oli. Tavanomaista taidehistoriaa rikkaammin otettu mukaan kalliomaalaukset, rautakauden vaatteiden pronssikierukat ja 1600-luvun hautajaisvaakunat. Ja siitä eteenpäin arkkitehtuuria, maalaustaidetta, kuvanveistoa ja muotoilua nykypäivään asti.

Samaan tapaan kuin muutaman vuoden takaisessa Suomen lasten historiassa muutaman sivun mittaisessa tarinassa joku lapsi osallistuu tavalla tai toisella taiteen tekoon. Ja sitten on faktaruutuja.

Joista yhdestä löysin kaukaisen sukulaisen. Sivulla 70 kerrotaan:

"Varhaisin suomalainen kuvanveistäjä, joka innostui antiikin veistoksista, oli veteliläisellä Kainon tilalla vuonna 1771 syntynyt Erik. Hän otti nimekseen Cainberg lähtiessään opiskelemaan Ruotsin taideakatemiaan ja kävi Roomassakin. Erik Cainbergin kuuluisimmat taideteokset olivat Turun akatemiaan veistetyt korkokuvat, jotka esittivät Suomen sivistyshistorian merkkihenkilöitä, kuten Väinämöistä, Pyhää Henrikiä ja Mikael Agricolaa. Nämä kuvat tuhoutuivat melko pian valmistumisensa jälkeen Turun palossa."

Hautalan Arton tiedostoista selviäisi varmaan muutamassa minuutissa selvyys tästä veteliläisestä. Genoksen artikkelista näkyy, että sukuyhteyksiä on Kainuun, Wirkkalaan ja Kettuun, jotka kaikki ovat äidinäitini juuristossakin, eli jonkinlainen sukuyhteys kyllä löytyy minun ja kuvanveistäjän välille. (Näemmä en tätä artikkelia ollut löytänyt kun veteliläisiä juuriani vuonna 2004 viimeksi kokosin. Hups. Silloisen hutkimuksen mukaan esim. Juho Wirkman-Wirkkala on vain 7-kertainen esi-isäni. Tekstissä esiintyvä Matti Antinpoika ja Kaarina Mikontytär kaksinkertaiset esivanhempani jne. Toinenkin Wirkkalan tiedonanto olisi ollut relevantti.)

Cainberg mukana myös Liisa Suvikummun tuoreessa väitöskirjassa Kulttuurisia kohtaamisia : Suomalaiset kuvataiteilijat ja Rooma 1800-luvulla

Pariskunta Sjögren

Karl Rudolf Sjögren sävelsi laulun, mitä teki vaimonsa? Hilda Katarina oli syntynyt Kokkolassa 17.1.1838 merimies Johan Backlundin ja Catharina Henriksdotter Bergendahlin tyttäreksi. Matrikkelin Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla mukaan Hilda peri "1863 kuolleelta äidiltään suuren taipumuksen sairaanhoitoon ja äidin suvussa yli sadan vuoden vanhan taidon yksinkertaisella lääkkellä parantamaan erittäin lastentauteja n.k. riisiä, rohtumaa y.m. Lääke valmistetaan kasveista ja apteekkiaineista ja on Ruotsista kotoisin. Rouva S. on neljäs, joka sitä on käyttänyt yli 30 vuotta ja suurella menestyksellä. Monta sataa lasta on hänen hoitonsa kautta saanut takaisin terveytensä. "

Karl Rudof oli saanut sukunimensä adoption kautta. Syntyjään hän oli J. L. Runebergin veljenpoika.

Poimintoja

Kaikenlaista mielen museoista oli koonnut rokotusjuttuja vanhoista sanomalehdistä.

Koistisen Marilta esimerkki henkilöhistorian tallentamisesta videolle.

Jenni Sahramaa sai talikynttilöitä aikaan.

Muun muassa Jussi Katajalan blogissa kerrottiin, että Uuden Suomen sivuilla on talvisodan aikaisia lehtiä luettavana.

Digitaalinen kirjasto informoi Arton ja Lindan vapaakäyttökokeilusta ensi vuonna. Samasta Jessica Parland-von Essenin blogissa.

Takkirauta-blogissa purjelaivaelämästä.

Riippumaton asiantuntija kirjoitti jokin aika sitten tekijänoikeuksista. Eipä ole tullut mieleen, että luettelointitiedotkin olisivat sen kohteena. Tosin joskus työtä kokeilleena, niin ovat kyllä sen arvoisia.

Uutisissa oli erikoinen uutinen dna-tutkimuksen hyödyntämisestä. Keskiajan kirjathan tehtiin nahkalle, josta on irroitettavissa dna:ta. Tällä voidaan paikantaa ja suhteellistaa käsikirjoituksia uudella tavalla.

Sunnuntaiksi suomalaisesta kuvia

Komea mies on Nestor Tuominen, kevyen sarjan painija SM-tasolta. Kuvat Yhdysvaltain kongressin kirjaston kokoelmasta (LC-B2- 2515-5 , LC-B2- 2519-4 )