Kokemäeltä Amerikkaan, osa 112

Celtic-laiva toi 27.4.1913 New Yorkin satamaan kolme Kokemäeltä lähtenyttä.

Työmiehen leski Maria Siltanen oli syntynyt vuonna 1880 ja ottanut passin 26.3.1913. Häneltä jäi Säpilään isä Antti Rantanen. Vastaanottajakseen ilmoitti ystävän Amanda Santala New Hampshiressa. (Todennäköisesti Kullaalla syntynyt, joka tuli maahan 1911.)

Jalmari Nikolai Kuusisto ilmoitti vastaanottajakseen kaverinsa Vihtori Salovaaran Minnesotan Minneapoliksessa (ks. osa 10 tästä sarjasta). Hän oli syntynyt Kokemäellä 7.3.1890, ottanut passin 1.4.1913 ja jättänyt jälkeensä isänsä Frans Peltoniemen Hinnerjoen Kotkan kylään.

Huittisissa 1.1.1877 syntynyt Oskari Aukusti Mäkelä otti Kokemältä käsin passin 17.3.1913. Lähtiessään jäi Kokemäen Ylistaroon odottamaan vaimo Fanni. Vastaanottajana vaimon veli Aksel Solander. (Hänet on esitelty osassa 11.) Fanni saapui Yhdysvaltoihin ennen kuin Oskari täytti ensimmäisen maailmansodan kutsuntakortin Worcesterin kauntissa Massachusettsissa.

Lähteet:
Ancestry.com. New York Passenger Lists, 1820-1957
Siirtolaisuustilaston aineisto, Kansallisarkisto
Ancestry.com. World War I Draft Registration Cards, 1917-1918 (Registration Location: Worcester County, Massachusetts; Roll: 1684564; Draft Board: 12.)

Pienoiselämäkertoja

Varastokirjastosta sokkona lainaamani Merkkimiestemme äitejä (1937) osoittautui hyvin kapoiseksi kirjaksi. Siihen olisi saatu lisäpaksuutta ottamalla mukaan useampia miehiä. Selittämättömin kriteerein oli mukaan otettu 8 miestä äiteineen ja heistä oli kirjoittanut 7 eri kirjoittajaa.

Aleksis Kiven äidin oli saanut osakseen O. T. Mäkikossa. Hän lähtee tavoittelemaan kohdettaa haastattelemalla tämän lapsenlapsia saaden vastauksiksi "Pappa ei koskaan kertonut farmurista mitään." "En tiedä farmurista mitään, paitsi mitä kirjoista olen lukenut. Ei isä milloinkaan sellaisia kertonut." Nurmijärveläisten naisten suut olivat onneksi löysemmällä ja saamme kiinni persoonasta: "Vähän olevinaan oli joskus ja itteään piti muita parempana, mutta kun suuttui, ei sanoja silloin puuttunut." Kronologisen elämäntarinan osuudessa Mäkikossa onnistuu perustiedoista luovaan elävän kuvauksen, jossa Annastiina pysyy keskiössä.

Toinen rahvaan edustaja kirjassa on Johannes Linnankosken äiti, josta kirjoittaa hänen toinen poikansa Erkki Peltonen. Tiedosta ei pitäisi olla puutetta, mutta kirjoittaja aloittaa voivotteluin "Ensiksikin, mitä yksinkertaisesta maalais-äidistä voi kirjoittaa semmoista, mikä jollakin tavoin kiinnostaisi laajempia piirejä? Toisekseen, kuinka voi henkisesti niin hienorakenteista sielua lainkaan muille kuvata?" Marian taustasta ja nuoruudesta emme saa tietää mitään, emme syntymävuotta, avioliiton solmimista emmekä lasten määrää. Peltonen kertoo muutamia kohtauksia omasta lapsuudestaan, jossa pyhimysmäinen äiti ei ole toimija.

Lyhyenkin elämäkerran kirjoittaminen vaatii taitoa. Tai nimenomaan lyhyen.

Heinäkuun lopun tunnelmia

26.7.

• SLS:n Kuvaja kysyy oliko Schauman terroristi. Vastaan: kyllä.
• Idealappukarsinta etenee. Arkeologiaharavoinnin ja Savoon suunnatun linkkiretken jälkeen jäljellä 634 kpl.
• Nyt alkaa olla tervassa uintia (vai juomista?). Eli siivouksen välisaldo 609 kpl. Alkupisteestä viime viikolla (?) sentään 25% vähennystä.
• Kirjoitin ~3 riviä käsikseen. Enemmän kuin ei yhtään.

27.7.

• Olisikohan sitä paremmalla mielellä jos nukkuisi enemmän kuin viisi tuntia per yö?
• Taas lähti tuntemattomalle ruotsalaiselle sähköpostia. Peukut pystyyn, että kuuluu ystävälliseen enemmistöön.
• Löysin nimittäin ihan muuta hakiessani konffapaperin aiheesta, jota olen kissojen ja koirien (lue asiantuntijoidenkin) kanssa metsästänyt.
• Heh, nyt löysin sen konffan, missä paperi esitelty: "International Congress of Onomastic Sciences". Sitten tarvittaisiin sanakirja...
• Pitäisi välttää DH:n tekstejä, sain taas hepulin. Ei ollut konflikteja, suomen kieli nyt vaan sattui katoamaan.
• Kyllä. Taas osui kohdalle ystävällinen ja avulias ruotsalainen, jolta sain spostivastauksen samana päivänä. Huraa!

28.7.

• Mikäs sen virkistävämpää kuin blogikommentti aamutuimaan. "Kangasalta, ei Kangasalalta"
• Kiittämättömyys on maailman palkka. Ystävällinen ruotsalainen sai uuden tiedustelupläjäyksen koristettuna nipotuksella.
• On jokseenkin masentavaa havaita, kuinka huonosti tuntee Ruotsin arkistot ja kuinka huonosti he Suomen.
• Kontribuoin pitkästä aikaa (~huvikseni) Agricolaan, jonka lukijaluvut ovat edelleen masentavia.
• Suomen voimassa oleva rikoslaki alkaa "Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias"
• Amerikkalaisesta miekan heiluttelusta mieleen: mitä Suomen laki sanoo teräaseista. Teräaseasetus viittaa kumottuun lakiin, tulkinta?
• Argh. Ystävällinen ruotsalainen haki Olofia puolestani, mutta raportoi vain Itämeren itäpuoliset osumat. En kehtaa pyytää uudelleen...
• Idealappureduktiossa on ollut kepulikonstitkin käytössä, mutta saldon pienentyminen pääasia: 581 kpl. Luonnoksiakin karsittu: 77 kpl.
• Eräs enkeli antoi puolittaisen lupauksen käsiksen lukemisesta. Heti meni tekemisessä kakkosvaihde päälle.

29.7.

• "Henkilö joka pitää yllä aikakautista verkkojulkaisua, kuten minä blogiani, on oikeutettu salaamaan lähteensä." Vau!
• Jostain käsityksen, että Hämeen keskiaikamarkkinoiden yhteydessä olisi seminaari, mutta todisteita ei löydy verkosta. Déjà vu all over again
• Lause alkoi vähän hassusti, mutta sentään tarkistin Déjà vu -oikeinkirjoituksen. Wikipediasta. (Viisi vuotta ranskan opintoja 80-luvulla)
• Jackpot: 3 blogiluonnosta yhdeksi ajastetuksi tekstiksi. Mutta jonkun idealappusen sisällön olisi kyllä voinut saada siihen vielä mukaan...
• Jep, sinnehän niitä "ideoita" upposi ja pari tuli dellattua muuten vaan. Saldo 579 kpl.
• Ev.lut. kirkon virhesivulla on virsi. Täh? "Torju väärä itseluottamus"?
  ... Tero Kankaanperältä vastaus "404 on WWW-standardin mukainen virhekoodinumero joka siis johtaa sivun ilmestymiseen ja myös ko. virren numero - nörtit... :)", johon kuittasin "No kun en ole www:tä käyttänyt kuin vuodesta ~1994 alkaen... "error 404" kaikkea sitä unohtaa."
  

31.7.

• Geneamusings oli dellannut täysin asiallisen kommentini. Jään ihmettelemään syytä.
• Venäläisten hyökkäys Suomeen 1577 vihdoinkin kirjoitettu. Kertaalleen.
• Sitten pitäisi runoilla verokirjanpidosta ja -kannosta. Yhtä inspiroivaa kuin veroilmoituksen teko.

Kotikutoista

Lainasin Laura Honkasalon kirjan Kotikutoista. Itsetekemisen ihanuudesta ajatellen löytäväni kaikupintaa harrastajakirjoittamiseen. Jotain sellaista kuin sivulla 104:

Kehittyä voi vain tekemällä, ei pänttäämällä. Ja aina kun tekee, kehittyy. Vaikka lopputulos olisi epäonnistunut, tekijä on oppinut jotain. Tekeminen rentouttaa ja haastaa, stressaa ja auttaa rauhoittumaan, vie samanlaiseen uppoutuneeseen tilaan kuin pikkulasten leikki.

Mutta kokonaisuutena Honkasalon kirja oli kuin kuvaton ja ohjeeton askartelukatalogi. Mikä kuullostaa kamalalta, mutta oli mukava lukukokemus, joka vieritti esiin nykyaikaisen käsintekemisen kulttuurin, jota olin vain sivusilmällä blogistaniassa silmäillyt.

Teksti ei kuitenkaan pitäytynyt nykyisyydessä vaan luontevalla tavalla toi esiin kirjoittajan omaa perhehistoriaa sekä käsitöiden ja tekniikan merkitystä menneisyydessä. Ei alkuunkaan oppikirjan omaisesti vaan tuoden syvyyttä ja taustaa.

Honkasalo viittaa omaan blogiinsa ja kertoo kirjan lopussa verkon kautta saamistaan verkkokavereista, jotka olivat myös/oikeastaan oikeita kavereita. Vaikka heitä ei olisi koskaan tavannut. Tämä kuullosti tutulta. Onhan minulla joukko FB-kavereita, joita en tunnistaisi vastaantulijoista. Honkasalo oli minua reippaammin ottanut f2f-kontakteja, oma meriittilistani sillä saralla on vasta yhden ihmisen mittainen. Mutta onnistunut kokeilu sekin.

Heinäkuun keskivaiheilla ajateltua

14.7.

• Nötkreatur, som njuts. Nautaeläimet nautinto? (inspis vanhasta Språket-jaksosta)
• Palasin Virosta, jossa kävin suunnilleen neljässä linnassa ja viidessä museossa.
• Historiallisen museon kaupassa "voitin" 35c arvalla vuoden 2009 kalenterin. Joka arvalla sai jotain, ovela tapa putsata varastoja.

15.7.

• Vika lomapäivä. KA:ssa loistava uusi OÅ-löytö! Pienellä ajatuksella olisi selvinnyt aiemmin mutta meneehän tämä näinkin.

16.7.

• Nipo-mailasin vuonna 2003 tehdystä rakennusinventaariosta tekijälle. Loma loppuu ja positiivisuus myös.
• Jos Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoiden yhteydessä on semma, miksei siitä ole mainintaa ohjelmasivulla?
• Lokakuulle asti täytettä kalenterissa.

17.7.

• Pitkästä aikaa tekstiä käsikseen. Aina pitäisi olla viimeinen päivä? Lomasta, tällä kertaa.
• Meistä 1900-luvulla syntyneistä tuli löysiä yksilöitä kun ei meitä kapaloitu eikä puettu korsettiin? (Ref)
• Viljannin Kustaan sodan sai kaupunginkirjastosta yhtenä niteenä. Jaksoi kantaa kotiin, mutta jaksaako pitää auki?
• Viljannin esisanojen mukaan maakuntahistoriat tieteellisempiä kuin paikallishistoriat. Ei enää, minusta.

19.7.

• Vau, JYU:n julkaisuarkisto tarjoaa automaattisesti mahdollisesti muita kiinnostavia aineistoja. On kuin Amazonissa.
• Jee, blogilla jo 39 FB-tykkääjää ja 74 blogger-seuraajaa. Viis helteen (?) alentamista kävijäluvuista.
• 2 suomalaista bloggaajaa söi orissaarelaisessa raflassa Soneburg omelettia viime viikolla:1. ke ip ja 2. pe aamu. Maailma pieni tai jotain.

20.7.

• SForum toimi esimerkillisesti&nopeasti ja ratkaisi kokeneen sukututkijan "tiilimuurin"
• Sh*t, Googlen Notebook alkaa hajota ja siellä on vielä käsittelemättä 811 lappua blogi-ideoita. Server Error kun yritin exportata Docsiin.
• "confirms what we have always suspected -heavy armour would very much reduce your ability to run around" YLLÄTTÄVÄ tulos (Ref)
• "Arkistovisan kesäkuun tehtävä keräsi 10 vastausta." Heinäkuun kysymys "Mikä on Arkistolaitoksen toimituksia -sarjan uusin julkaisu?"
• Arkistovisaan vastattu. Se on kirja, josta minunkin nimeni löytyy, jos tarpeeksi tarkasti lukee. Enkä muuta tarkasti lukenutkaan.
• Selailin aikani 1700-luvun sotaraportointia ja sitten bongasin Kekkosen Ellun kruunajaisista: http://www.london-gazette.co.uk/
• Just sopivasti, OÅ-käsikirjoitukseen räjähtävää kuvitusta! ( @BibliOdyssey)

21.7.

• Ilmoittauduin Sodan historiaan. Taistelen Arkeologian perusopintoja vastaan. Eivät mahdu kalenteriin.
• The History of English in 10 Minutes. Ilo katsoa ja kuunnella.
• Työnsin ajastettuihin blogiteksteihin varastoituja linkkejä ja deletoin idealappusia. Enää 769 jäljellä.
• Sain pitkään odotetun kirjastovarauksen (Varhainen viljely Suomessa)= iloinen asia 1
• Siinä yllärinä Haggrénin juttu Raaseporin läänistä = matskua OÅ-käsikseen = iloinen asia 2!

22.7.

• "Ei x:stä paljon kirjoitettavaa ole ja y:stä on kirjoitettu paljon tai ainakin riittävästi...itseäni ei kiinnosta tuo aihe enää pätkääkään"
• FB:ssä ihmisten ei pitäisi lytätä keskusteluja negatiivisilla kommenteilla ja kenenkään ei pitäisi sanoa mistä saa kirjoittaa... upps.
• Blogi-idealappuset karsittu 723 kappaleeseen, mutta ajastettujen tekstien määrä karkasi taas yli sadan. SNAFU.
• Avasin ekaa kertaa 2 eurolla talvella ostamani kirjan Sergejevin Suomi. Aukesi Pohjan kirkolta=OÅ:n maisema.
• Kirjassa paljon kulumattomia kuvia, miksei laajemmalti käytetty? Topeliuksen kuvakirja muodostunut liian helpoksi lähteeksi?

23.7.

• Tällä säällä vaikea orientoitua kirjoittamaan Joutselän taistelusta. Seli-seli.

24.7.

• Sain mukavan kommentin blogiini. Pitäisi ottaa "kiva" johtotähdeksi, mutta tuntuu infantiililta.

25.7.

• Idealappusten karsinta jatkuu ja jatkuu. Nyt on helpot pois ja jäljellä 657. Eläköön "linkkiretket", täytyy muutama vielä tehtailla.
• Kävin KA:ssa ilman muistiinpanovälineitä. Päivystäjä lainasi tylpän lyijärin, raapustin varauslapulle.
• Luin Katajalan version Kustaan Venäjän sodasta. Mies on stara. Kimmo, ei Kustaa.

Mies souti pois syyskuussa 1790

Pyhtään Kullagårdin torppari Arvid Christersson tapasi syyskuun alussa 1790 kaksi karannutta venäläistä sotilasta. Nämä taivuttelivat Arvidin viemään heidät veneellä "Butler"-nimisen luotsin kotiin, mukamas sukulaisiaan tapaamaan. Merelle päästyä miehet väkivalloin ottivat veneen hallintaansa ja suuntasivat venäläisen laivaston laivoille.

Arvid oli Pyhtäällä vihitty avioliittoon 15.10.1786 eli vaimo jäi tietoa odottamaan. Kolmeen vuoteen ei Arvidista kuulunut sanaakaan, joten hänen uutta avioliittoa miettivän vaimonsa Eva Simonsdotterin vanha isä Simon Erickson järjesti kuulutuksen, joka julkaistiin sanomalehdessä Inrikes tidningar 17.9.1793.

Google-haku "Kulla gård" tuotti osuman sivustoon Uppslagsverket Finland sekä oikealla näkyvän kartan 1600-luvulta, joka on kätketty Uppsalan yliopiston kokoelmiin. Sarjassa paikkoja, joita ei "ihan aina" tule tarkistettua. Klikkaamalla osuman Finland -sanaa tulee esiin 263 kohdetta, joissa monta mielenkiintoista kuvaa ja karttaa.

Paluu heinäkuun alkuun

Twitterissä muistutettiin taas, ettei päivitykset pysy tallessa siellä ikuisesti, joten tallennetaan vaikka käsin tänne. Aikaisemmat osat 1.6-23.6 ja 23.6-1.7.

2.7.

• Kävin Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttelyssä Punkalaitumella. Kiva nähdä livenä maatalousteknologiaa. Turhan kuumaa kylläkin.

3.7.

• Dan Carlinin Rooman tasavallan tuho podcastin 5-tuntinen lopetusjakso ladattu. Milloinkahan tulee kuunneltua?
• OÅ-käsikseen läiskitty Olaus Magnus lainauksia. Kirjat pitäisi taas kantaa kirjastosta?
• Hiffasin juuri miksen ole löytänyt Snappertunan SAY:tä. Koska olen täysin daiju enkä pysy kärryillä kuntarajoista?
• Kirja "Enacting history" sisältää teoriaa, mutta ei onneksi ylettömästi. Lounasvoikkari ja luen lisää.
• Kuuntelen tuoreinta Aristoleen kantapäätä. Turun murre perin hankalaa, ilmeisesti.
• Tildenin Interpreting our heritage on ollut matkalla divariin, mutta teki uukkarin. Loistavia pointteja.

4.7.

• Bo Erikssonin Svenska adelns historia (2011) kursorisesti katsottu. Lähteissä ainakin yksi tuoreehko Suomesta @anulah
• Pönttöä päivää yritän piristää WDYTYA jaksolla. Alkoi sodalla, ei kiva.

5.7.

• Pari sivua kirjoitettu ja skissattu. Yritän uskoa valmistumisen mahdollisuuteen vaikka puolivälikään ei vielä näkyvissä.

6.7

• Kangaspakoista olisi helpompi innostua kuin kangaspalkoista.
• "Aateliset turkiksella vuoratussa verassa", luin "vessassa". Kirjoitus&lukukurssille?
• Loma puolivälissä ja OÅ-käsiksestä vuodet 1576-90 koskematta. Eli ne voutivuodet.

7.7.

• Tawaststjernaa selattu ja paljon oleellista löydetty. 25v-sota on jäänyt liikaa nuijasodan varjoon.
• Eppu Nuotion Lopussa mies valmistui 50-luvulla LTKK:sta. K*g! Eikä kirja muutenkaan ihastuttanut.

8.7.

• 4 tuntia hurahti KA:ssa registratuuran parissa. Järjestelmätön työtapa tuotti taas ylläreitä.
• Kesä=aika, jolloin Hesassa ei pääse hyllylle, jossa Stockholms tänkeböcker. Vähän musta pidettäisiin, jos tilaisin sarjan varastosta.
• Mutta Kansalliskirjastossa oli kiva lueskella melko tuoreita lehtiä. Sukutietoa en ole vielä saanut käsiini.
• Pari kommenttia näkynyt tänään Bloggerin käyttiksen muutoksesta. Kunhan ei hukkaa ajastuksia...
• Luen Englannin 1300-lukua kuvaavaa kirjaa. Yläluokka omaksui kansan kielen sadassa vuodessa. What an extraordinary occurence.
• Ja seuraavaksi englannin kielen oikeinkirjoituskurssitukseen. Auts.

9.7.

• HS: Vantaalla alkaa Mårtensbyssä keskiaikaisen kylän kaivaus. Minkähän verran näitä on tehty Uudenmaan ulkopuolella?
• Setvin pari vuotta sitten ladattuja Yle-ohjelmia. Tiedostot nimetty numeroin ja esittelyt leikattu alusta. Toivotonta.
• Sitten Ramsayn Espoo-viittauksien siivousta. Osa alkuperäiseen ja osa suomennokseen. Brill.
• Tilasin Historia-lehden. 5 euron lisä kun ei ollut pankkitunnuksia mukana ja pakollisina puh ja sposti. Nollat ja a@a.fi heille iloksi?
• Kirjassa Meijerskasta agronomiin Kokemäenkartanon kohdalla virhe. Mutta kovat kannet.

Anteeksipyyntö, filosofi ja tuleva kirja

Kolme aihetta Facebook-päivityksistä.

1. Pikkuserkkuni linkitti ruotsalaiseen uutiseen. Maanantaina olivat ruotsalaisen kuurojen yhdistyksen edustajat käyneet paikallisessa sosiaaliministeriössä ehdottamassa totuuskomissiota kuurojen kohtelusta viimeisen sadan vuoden aikana. Sekä anteeksipyyntöä. Suomen vastaavan historian tunteva pikkuserkkuni kommentoi

Pitäisikö Suomessa tehdä sama juttu? Kuuroja muun muassa kiellettiin menemästä keskenään naimisiin, heitä steriloitiin, pakotettiin puhumaan ja kiellettiin käyttämästä viittomakieltä Suomessa vielä viime vuosisadalla...

Loppupuoli tuosta on tuttua, alkupuoli ei. Jollei historiaa ole jo selkeästi ja kattavasti esitetty, toki pitäisi.

2. Tampereen yliopiston väitöstiedote pulahti eilen postilaatikkoon. Noteerasin otsikon "Historioitsijan synnit. Näkökulmia anakronismin ongelmaan‏" ja kopsasin Agricolan tapahtumakalenteriin (jonne ei ole vielä ilmestynyt). Vaikka avasin väitöskirjan elektonisen version sivunkin, en huomannut, että se on FILOSOFIAn väikkäri. Tämä meni jakeluun vasta, kun kun historioitsijatuttavani huomasi tiedotteen ja linkitti sen FB:hen viitaten pelihousujensa repimiseen. Kukin pysyköön lestissään eikä ainakaan pitäisi ruveta toisten synneistä puhumaan.

3. Turkulainen tuttavani kertoi päivityksessään mainoksen omaisesti

Kulttuuripääkaupunki 2011 hengessä Turun Seudun Sukututkijat julkaisee 30.9.2011 kirjan, LINNASTA LINNAAN, vankeinhoitoa Turun seudulla 1500-luvulta 2000-luvulle. Kirjassa käsitellään meille turkulaisille niin tuttua Kakolaa ja sen historiaa. Kirja on myynnissä Turun messukeskuksessa Suku- ja kotiseutumessujen yhteydessä.

Tiesin kirjan olevan tulossa, mutta luulin sen käsittelevän pelkkää Kakolaa. Olisikohan niin hyvin tehty ja kattava, että voisin heittää materiaalikasani "Turun linna vankilana" ö-mappiin? Jos projektilaiset olisivat paljastaneet työnsä laajuuden, olisin voinut lahjoittaa eteenpäin, mutta telepatialla nämä asiat eivät onnistu.

Mistä puhuen itselläni on siis edelleen työn alla teksti "Olof Ångermanin aika ja elämä", joka kertoo Raaseporin läänin voutina 1576-82 ja 1586-90 toimineesta miehestä. Hallitsi Sjösängin tilaa Pohjassa.

Monipuolisempaa 1500-lukua

Anu Lahtinen totesi blogikirjoituksensa kommentissa jokin aika sitten "kaikissa kirjoissa voi perusteeman lisäksi olla jotain ihan muuta kiintoisaa…"

Saman olen huomannut itsekin. Esimerkiksi. Tartuin Olof Ångerman -projektin puitteissa Ruuthin kirjaan Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet saadakseni kaupungin ulkonäön kuvaukselle lähteen. Mutta löysinkin kokemäkeläisen parantajan ja paljon muuta:

• Vuonna 1552 syytettiin rälssivaimo Agneta Torstensdotteria (Ram) taikuudella tappamisesta. (4. vihko s. 181) Saman olisin näköjään voinut bongata myös Lahtisen väitöskirjasta (s. 99)
• Teitin valitusluettelon mukaan Friskalan Peder Fleming oli Turussa käydessään tappanut 5 tai 6 miestä maksamatta mitään korvauksia (4. vihko s. 178-179) Ramsayn Frälsesläkter (s. 120) ei mainitse tästä sanaakaan
• Kustaa näki Suomessa ollessaan komeetan (4. vihko s. 181)
• Korppoon kirkkoherraa syytettiin taikuudesta (4. vihko s. 180, alkuperäinen lähde KA 983:7v - Korppoon käräjät 22.2.1563)
• Spurilan Klas Kristerssonin raiskaussyytöstapaus, josta kirjoittamani juttu pitäisi ilmestyä syksyn Orpanassa. (4. vihko s. 217)
• Jotain samanlaista eli aviorikoksenomaista väitettiin vuonna 1580 Nils Andersson Sabelin tehneen (4. vihko s. 217) Ramsayn Frälsesläkter (s. 366) ei mainitse tästä sanaakaan
• Turun linnassa istui 1581 Jakob Nilsson Gyllenhjärta syytettynä aviorikoksesta (4. vihko s. 217) Ramsayn Frälsesläkter (s. 167) ei mainitse tästä sanaakaan, mutta kertoo Jakobin olleen naimaton.
• Murha Laitilan pappilassa 1588 (4. vihko s. 217)

Tunnelmakuva esittää Kustaa Vaasaa talonpoikaistalossa ja on peräisin Helena Peaken kirjasta The Boy's Book of Heroes. Alla sama kuva-aihe Mehiläisestä 9/1859. Vakavammille Kustaa-faneille löytyy Google Booksista Then Stoormechtighe, Höghborne Furstes och Christelighe Herres, Her Gustaffs, Fordom Sweriges, Göthes, och Wendes Konungs etc. Historia: Om hans Kon Maytz lofflige Regeringh och merckelige Handlingar, vthi twå Deeler författad. Vthaff hwlicke then Första inneholler och förmåler, hwadh fom sigh tildraget haffuer ifrån hans Kon. Maytz. första Regementz begynnelse, in til thet åhret effter Christi Födelse 1533. Men ithen Andra deelen, warder handlat och tilkenna giffuit, Om thet som sigh sedhan in til hans Kon. Maytz. sidsta Dödzstundh förlupit haffue osa 1 ja osa 2.

Sotaisia uutisia kesäkuussa 1713

Yllä oleva leike London Gazetten numerosta 2.6.1713. Hampurista kerrottiin päiväyksellä 9.6., että 12.5. oli Pietarista lähtenyt tsaarin johdolla pari sataa laivaa ja 18 000 miestä aseineen. Tarkoituksenaan hyökätä ensin Helsinkiin ja sitten Turkuun.

Hannoverista kerrottiin sama asia hieman toisin sanoin 13.6. ja tämä painettiin numeroon 9.6.1713: "They write from Petersbourg, that the Czar had set sail from thence towards Finland with thirty Men of War, and a great number of Transport-ships, on board of which was a considerable Body of Men designed for the Siege of Abo. It is said this Expedition of the Czar's, that hath been talk'd of for some time, hinder'd the Swedes from sending any Succour to Count Steinbock."

Hampurista 16.6.1713, lehdessä 16.6.1713: "Prince Menzikoff hath received an Express from the Czar, with Advice, that he had made himself Master of Abo and all of Finland, and Orders to follow him into Funen with Fifteen thousand Muscovites that are here. It is said they will be embark'd at Dantzick on Board the Transport Ships that carried the Czar with Eighteen thousand Men to Helsinfort, and as that Prince had a considerable Body of Troops before at Weybourg and Ingermiland, he will have in all an Army of Fifty thousand Men, with which he intends to act this Summer in Sweden, and endeavour to approach Stockholm. This hath raised a great Consternation among the Swedes, and we are assured that their Senate have resolved to assemble the four Estates of the Kingdom, in order to deliberate about making a Peace."

Koko maan markkinat 1668

Kotuksen Acta Historica Fennican 1600-luvun asiakirjoja tarjosi listauksen markkinoista vuonna 1668:

Markinat sekä Ruodzis että Suomes ymbäri coco ajastajan.

In Januario Tammi Cuusa. Kemisä 1. Tamberella * ja Nyköpingis 6. Hudwikzwaldis 8. Eeneköpingis ja Wästerwijkis 13. Linköpingis ja Scaras 16. Turus *, Örebroos, Isoiskyröis Pohjanmaalla ja Calajoesa 19. Carialohi[al] * Norköpingis, Schedewijs, Hedemoras ja Christianstadis 25.

In Februario Helme Cuusa. Mynämäes * 1. Wadstenas, Mariestadis, Cajanas ja Lohjalla 2. Torsilias 3. Salostadis 6. Sigtunas Torstaina ennen Laskiaista .

Naandalis * Laskiais keskiwijckona. Eekesiös lO. Strä[n]gnäsis ensimmäisnä Sunnuntaina Paastos. Wäxiös 18. Uudescaupungis * 24.

In Martio Maalis Cuusa. Nortelges 14. Helsingborgis Palmu Sunnuntaina. Scoklösteris Marian päiwänä.

In Aprili Huhti Cuusa. Helsingborgis 3.

In Maio Touko Cuusa. Upsalos S. Erikin päiwänä.

Skeningis Walborin päiwänä. Lundis Helatorstaina.

In Junio Kesä Cuusa. Torsilias Eskelin päiwänä . Falköpingis ja Landzcronas 17. Turus * 18. Strä[n]gnäsis 22. Nortelges , Elfcarlebyys, Scoklösteris, Mariestadis, Mönsteråsis, Mascus *, Paldamois Johannexen päiwänä. Arbogas, Linköpingis, Carlstadis 29.

In Julio Heinä Cuusa. Helsingforsis * ja Borgos * 1. Wehmalla * 13. Rymmötteles * ja Paimios * 25 . Köpingis, Schedwijs, Nagus *, Lemus *, Udeskircos *, Saloisisa * ja Nykarlebyys Olewin päiwänä.

In Augusto Elo Cuusa. Upsalos, Göteborgis, Örebroos, Söderköpingis, Mynämäes , Perniös *, Oulusa, Wasasa, Calajoesa ja Sigtunas Lauridzan päiwänä. Tamberella *, Biörnboris *, Salos *, Wanhas Carlebyysä, Hernesannas, Pyttääs * 24.

In Septembri Syys Cuusa. Turus *, Forsis *, Westråsis , Westerwijkis, Wijboris, Lappiwedellä * 8 . Borgos *, Nyköpingis ja Hofwas 14. Taiwassalos *, Upsalos, Norköpingis, Bogesundis 21. Stocholmis, Elfcarlebyys, Södertälges, Skeffthammaris, Linköpingis, Mönstråsis, Perniös Michelin päiwänä.

In Octobri Loca Cuusa. Jöneköpingis 4. Gäfwelis 6. Uskelas *, Halicos, Wäxiös 7. Nortelgis 10. Calmaris 20.

In Nowembri Marras Cuusa. Elfcarlebyys Pyhäin Miesten päiwänä.

Markkinahintoihin 1600-luvulla en muista törmänneeni, mutta Göran Hanssonin väitöskirja Såld spannmål av kyrkotionden: Priser i Östergötland under Sveriges stormaktstid antanee käsitystä viljan hintojen vaihtelusta 1592-1735.

Sortokauden kirjoittajan tunnistustehtävä

Google on ilmoittanut lopettavansa notebook-palvelunsa ja yritän epätoivoisesti siivota elektronista muistikirjaani. Jokseenkin epätoivoista, jäljellä yli 500 noottia.

Mutta yksi kerrallaan. Project Gutenbergistä oli jossain välissä löytynyt kirja The Great Events by Famous Historians Vol. 21. Siinä käsitellään neljällä tekstillä Suomen "murskaamista". Yksi teksteistä on vuodelta 1903 ja julkaistu alunperin otsikolla "The Reign of Terror in Finland" julkaisussa Arena XXX. Referoitu chicagolaisessa lehdessä ja sitä kautta tullut myös noteeratuksi Hufvudstadsbladetissa 7.9.1903.

Kirjoittaja on nimeltään John Jackol ja hän aloittaa eloisasti:

While yet in Finland I used to fancy Russia as a giant devil-fish, whose arms extended from the Baltic to the Pacific, from the Black Sea to the Arctic Ocean. Then I would think of my native land as a beautiful mermaid, about whom the giant's cold, chilly arms were slowly creeping, and I feared that some day those arms would crush her. That day has come. The helpless mermaid lies prostrate in the clutch of the octopus.

Kuka oli kirjoittaja? Joku Juha Jaakkola monista Atlantin taakse lähteneistä? Googlella ei vastaus tunnu selviävän, mitäs Jessica siihen rajoittumisesta kirjoittikaan...

Porthan jalustalla, sivusta ja edestä

Ajalleen harvinainen väritetty lehtikuva julkaistiin lehdessä Maiden ja merien takaa 15.10.1864 ja esittää kuvatekstinsä mukaan Porthanin kuvapatsaan vihkiäisiä. Itse patsas ja miehen ulkonäkö ei tuosta erotu, joten lisänä profiilikuva Kyläkirjaston Kuvalehdestä 9/1885 ja alla näkymä edestä päin Mehiläisestä 1/1859 sekä kuva itse patsaasta Mehiläisestä 4/1860.

Wikipedian mukaan patsas paljastettiin Turussa 26.5.1864. Sanomalehtikirjaston selailu kertoo, että tuohon aikaan patsas kuljetettiin Helsingistä Turkuun, mutta varsinainen paljastustilaisuus pidettiin 9. syyskuuta. Hakujen yhteydessä sain eteeni varhaisen tekijänoikeusjutun Suomettaresta 22.10.1864:

Painovapauden juttua. Suomettaren toimitus on saanut painovapauden jutun, sillä tavoin että kirjakauppias Edlund, joka on ostanut ulosanto-oikeuden Oksasen tekemään runoukseen, mikä luettiin Porthanin kuvapatsaan vihkiäisissä, vaatii vahingon palkitsemista siitä että Suometar on saman runouksen palstoissansa julaissut, ennen kuin hra Edlund on ehtinyt saada painostansa myydyksi.

Oksasen sivun mittainen (kolmessa palstassa) runo löytyy Suomettaren numerosta 15.9.1864. Samassa lehdessä on jatko juttuun Eräs seikka Porthanin ajoista, jossa hämäläinen poika yliopistoon pyrkiessään antaa erehdyksessä papinkirjan sijaan runonsa. Alkupuoli on lehdessä 10.9.1864, josta selviää tarinan ajoitukseksi vuosi 1802. Jos tietoon uskaltaa luottaa, voisi ylioppilasmatrikkelista sopivaa kirjoittajaa etsiä. Runo kuuluu:

Missä synnyin, missä kasvoin?
Tuolla Roinen rannikolla
Kangasalan kankahalla.
Kodossako rikkahassa,
Matalassako majassa?
Ei kodossa rikkahassa
Ei majassa matalimmassa.
Oli kultia minulla
Sateissa kesäisen päivän,
Oli hohtoista hopeeta
Kuutamon kumottaessa.
Ei ollut matala majani,
Katto kauniisti sinetty
Tähdin täynnä kirjaeltu,
Taiten tarha istuteltu
Käellä Sampsa Pellervoisen,
Nurmikolla nuhrialla
Kulta-kukkaiset rehotti.
Mettä kukkaisten kuvussa
Hekkuman hajullisuutta.
Oli lähde läikkyvainen
Lähde kirkas ja sininen
Ei ollut lähde pienen pieni.
Eikä ollut suuren suuri.
Oli selvä Roinen selkä:
Mistä on sininen Roine,
Se on sinestä neidon silmän
Mistä valkeat Roinen aallot?
Ne ovat valosta neidon otsan
Mistä on punatut pilvet,
Immen poskista punatut,

Keräiltyä

Amerikkalaisten savukeaskien keräilykuvana ollut oheinen kortti Suomen ilmavoimista. Lähde NYPL.

Ilarios oli järkyttynyt tietämättömyydestä:

Eräs keski-ikäinen herrasmies oli tavattoman järkyttynyt kuullessaan, että rautaa käytettiin jo 1700-luvulla. Näytti että hänen koko maailmankuvansa olisi järkkynyt, kun kerroimme sitä käytetyn Suomessa jo 500-luvulla eaa. ja maailmalla neljä ja puoli tuhatta vuotta.

Kariav jakoi savolaisen höyrylaivan vieraskirjan helmiä.

Jussi Jalonen kertoi in English suomalaisten osallistumisesta Puolan tapahtumiin 1830 ja sama teksti eri kuvin löytyy myös suomeksi.

Espan lyyli mietti työtään:

Tiedän olevani oikealla tiellä, kun kuljen näyttelysalin läpi ja tulee sellainen tunne, että vau, minä todella olen museossa töissä. Ja flow ja kicksit löytyvät siitä, että pitkän selvitystyön tuloksena esimerkiksi tietyn valokuvan aika ja paikka selviävät ja kiitos tästä kuuluu valokuvassa näkyvälle hatulle. Kuluneet kahdeksan kuukautta ovat selvittäneet minulle sen, että haluaisin suunnata edelleen kohti museoiden kokoelmatyötä.

Markku Jokisipilä oli puhunut muistokiven paljastuksessa.

Kirsimaria haastatteli paikallishistorialliseen tutkimusta varten:

On hauskaa kuulla, missä käytiin salaa tupakalla ja missä pojat tekivät kiljua. Olen saanut kuulla rakkaustarinan ja monta kertomusta alueen tunnetuista persoonallisuuksista. Olen kuullut, miten pojat pelasivatkorttelipesäpalloa ja hyppäsivät mäkeä ja miten tarkkailukoulun poikia pelättiin. Kertomuksia juhlista, kertomuksia naapureista, kertomuksia koulun pihasta. Olen kuullut ikäviä asioita ja naurettavan hauskoja tarinoita, mutta enimmäkseen kuitenkin juttuja arjesta ja onnellisuudesta eri vuosikymmeninä – sanalla sanoen tarinoita elämästä.

Alitsa arvosteli kaksi kulttuurihistoriallista tietokirjaa. Kari Rydman innostui Minna Lindgrenin kirjasta Sivistyksen turha painolasti, joka jäi itseltäni pian kesken.

Kotuksen blogissa Lasse Koskela palasi dosentti Taru Väyrysen Maamme-laulu kommentista alkaneeseen keskusteluun:

Entä moittijoiden kannanottoihin sisältynyt ajatus siitä, että sitä mitä on Suomen historiassa tapahtunut, pitäisi sellaisenaan pitää yllä ja uusintaa? Pientä rajaa sentään. Onhan Suomen historiassa sotia, nälkävuosia, pari pahaa tautiepidemiaa ja yksi melkein itse tehty sisällissota. On ihan paikallaan kertoa niistä kouluissakin – mutta miten?

Juuso Hyvärinen kirjoitti pommikoneesta DB-3M ja kävi Anja Kumpurinteen muistomerkillä

Kuukki oli käynyt Vapriikin Lady Ostabeck -näyttelyssä. Hietzu kertoi erilaisesta taidehistorian opiskelusta.

Jessica Parland-von Essen kirjoitti på svenska arvostaen Matti Klingestä.

"Tamperelainen 23-vuotias historianopiskelija, joka suorittaa Edinburghin yliopistossa Master of Science -tutkintoa", on aloittanut blogin Valituksen makua. Mullan alta löysin linkin blogiin Tarpeian kalliolla, joka käsittelee alaotsikkonsa mukaan käsitöitä ja arkeologiaa. Toinen tuoreehko muinaiskäsityöblogi on Kiviketun kolo. Löytäjä viehättää menneisyydestä pitävän silmää. Neiti Nordbackin seikkailut näyttää fiktiolta, mutta paljastuu 1700-luvun harrastajan blogiksi. Virkistävä uutuus!

Päivä Turussa ja käväisy Helsingissä 1850-luvun alkupuolella

Amerikkalainen John B. Ireland esiintyi vasemmalla kuvatussa asussa vieraillessaan Palmyrassa. Matkakirjeistään vuosilta 1851-56 hän kokosi kirjan Wall-street to Cashmere. Five years in Asia, Africa & Europe. Matkatessaan höyrylaivalla Tukholmasta Pietariin, Ireland pysähtyi Turussa, Tallinnassa ja Helsingissä ja teki seuraavat huomiot:

August 1st.—Abo—We reached to-day, after a delightful sail of sixty hours, mostly surrounded by pretty little islands. It formerly was part of Sweden, but taken from her by the Allied Powers in 1815, and given to Russia, while Norway was taken from Denmark and given to Sweden.

Our luggage and passports examined, and our descriptions taken (my friend has a middle name, and the official gravely asked if the two first would not answer without the third), and a refreshing swim in the Gulf of Finland, the Finn, who lives here, took us a drive through the town in droskies, the funniest contrivances you can imagine. They are only a foot and a half from the ground, with low wheels, a wide mud-guard, protecting seat and steps, and the most conspicuous thing about the vehicle. Sinking into a low, scanty seat, no cover, and buttoned in by an apron, the driver, in a long dressing-gown-looking coat, confined at the waist by a red sash, with a very low, but immensely bellcrowned hat, mounted the little box in front, and started his miniature Bucephalus off at a gallop. Both arms were kept going, whipping, slapping, and he chirruping to this imaginary steed, who hurried us over gutters, pavements, up and down hill, at this same rapid pace. We wished to see a Cossack regiment stationed in the suburbs, but were disappointed—they were not in uniform. They are a most miserable dirty-looking set. The horses are small and badly shaped, though, I believe, of great endurance. Returned just as a lumbering travelling carriage started off, drawn by four little rats of horses, tied by ropes to every place they could hitch fast to. In, on, and around it was stowed luggage enough for a caravan. I counted ten umbrellas, six canes, and five parasols!

August 2d.—Revel—We reached this afternoon, after two days of steaming. Yesterday afternoon and evening had a violent thunderstorm. The captain, for safety, anchored at dark. All who could, got into the cabin; the rest were obliged to avail themselves of the carriages, awnings, luggage covers, etc. We were in the back cabin, a room about twenty by twenty-four, of which one-half was occupied by berths, which, with closed windows and bed curtains, caused an oppressive heat, almost stifling; but we poor (sixteen) mortals, by dint of obstinacy and perseverance, managed to survive the night.

By six this morning were at Sweaborg and. Helsingfors. A small town, with a very fine fortress, impregnably fortified, and called the "Gibraltar of the North;" the place, principally a military post, and containing many public buildings, has an imposing Lutheran church. Then across the Gulf of Finland to this place, which we reached at four this afternoon. It is the great naval dépôt of the Baltic. We did not go ashore; there was a pelting rain all the time we were here. Among the passengers who came aboard was a young Prince Bobinski, a very gentlemanly, intelligent young fellow of about twenty, a midshipman, and grandson of one of the Empress Catharine's "nephews".

Alla Helsinki perinteisestä kuvakulmasta, Maiden ja merten takaa -lehden otsikkokuvasta 1.11.1864.