Uusi reitti Amerikan siirtolaisten jäljille

Vanha projektini Kokemäeltä Amerikkaan lähteneiden keräämisestä on jäänyt odottamaan ties mitä päivää samoin, mutta aina välillä tulee käytyä virtuaalisesti meren tuolla puolen. Ikävän poliittisen kehityksen ohella sieltä kuului tällä viikolla kahdestakin lähteestä FamilySearchin tekstihaun mainostusta. Se on edelleen testauksen ja kehityksen kohteena, mutta käytettävissä osoitteessa https://www.familysearch.org/fi/search/full-text/ . Englantia ymmärtäville on tarjolla perusteellinen esittelyvideo: Getting to Know FamilySearch's New Full-Text Search – Kathryn Grant (19 February 2025).

Ensimmäinen perustestini nimellä Hohenthal toi esiin niin paljon mielenkiintoista, että välilehtien availu kaatoi tietokoneeni oitis. Jo 1800-luvun puolella Yhdysvaltoihin Saksasta tulleiden testamentit ja perinnönjaot eivät olleet koskaan aiemmin osuneet hakuihini. Yksi 1900-luvun alkupuolen avioero oli tuottanut monta sivua tekstiä ja herätti hieman ristiriitaisiakin ajatuksia.

Testitulokset sanalla Kokemäki eivät olleet yhtä monipuoliset, mutta esiin tuli esim. kansalaisuuden muuttoon liittyviä dokumentteja, joita en muista aiemmin nähneeni.

Koska siirtolaisten metsästys on toisinaan onnen kauppaa, mitään ei kannata jättää kokeilematta.

Hohenthal-tulosten läpikäynnissä kävi ilmi, että haku tarttuu myös käsinkirjoitettuun tekstiin. Sillä elämmehän vuotta 2025.

Massan haravoinnin perusteella varoituksen sana: asiakirjojen otsikot ja luokittelu voi olla aivan päin mäntyä tai eivät ainakaan kaikkea sisältöä kuvaavia. Esimerkiksi "North Carolina Supreme Court Case Files: Pohjois-Carolina. Tahdonilmaisut 1900–1901, Velkakirjat 1900–1901, Oikeusasiakirjat 1900–1901, Maarekisteritietueet 1900–1901, Tuomioistuimen tapausluettelot 1900–1901, Sekalaiset asiakirjat 1900–1901, Valtakirja-asiakirjat 1900–1901, Yritysasiakirjat 1900–1901" sisälsi henkivakuutusyhtiön listauksen asiakkaista, jotka olivat kuolleet eli "hyötyneet" sijoituksestaan. Joukossa oli Karl J. Hohenthal Pietarsaaresta.

Mutta juuri tällaisessa tapauksessa tekstihaku on hyödyllinen.

Ilmestynyt: Tietoja Suomen sodan hautapaikoista

Kalmistopiirissä ilmestyi tänään katsaukseni Tietoja Suomen sodan hautapaikoista. Kalmistopiirin toimittaja markkinoi sitä FB:ssä tekstillä 

Suomen sota alkoi 21.2.1808, 217 vuotta sitten, kun Venäjä ylitti silloisen rajan Kymijoessa ja hyökkäsi naapurimaahansa Ruotsiin osana suurvaltapolitiikan liittoutumia. Haminan rauhassa 1809 Suomi siirtyi Venäjän hallintaan. Kaisa Kyläkoski kirjoittaa Suomen sodan aikaisten hautojen myöhemmästä muistamisesta.

Maria Gustava Löfgrenin elämä

Maria Gustava Löfgrenin elämän päättyminen oli uutinen.

Tulipalo ja ihmishengen hukka. Toissa yönä 10 minuuttia vaille 3 aamulla syttyi palamaan Pellavatehtaan alueella sanotun tehtaan omistama pienempi, kaksi huonetta sisältävä puurakennus, jossa asusti kaupungin vanhin asukas, koneenkäyttäjän leski Maria Kustaava Löfgren. Palokunnan saavuttua paikalle oli rakennus jo ilmi tulessa. Rakennusjätteitten joukosta löydettiin sanottu vainaja hiiltyneenä. Tulipalopaikalta poistui palokunta klo 6 aikaan aamulla. Vainaja, joka oli syntynyt Tukholmissa vuonna 1805, kerrotaan sairastaneen vanhuuden raihnautta ja jonkinlaista mielisairautta. Toisinaan sanotaan hänen ottaneen palavan kynttilän käteensä ja sitten sillä kulkeneen pitkin asuntoaan. Otaksutaan hänen nytkin tehneen samaten. Vainaja asui yksin rakennuksessa. (Tampereen uutiset 28.12.1899)

Löfgren oli asunut samassa mökissä viimeistään vuoden 1890 paikkeilla, jolloin hänestä jäi vahvat muistot vuonna 1880 syntyneelle Elin Munsterhjelmille (*). Tytölle Löfgren oli 

vanha, hyvin vanha - lähemmä 100 vuotta sanottiin - harmaahapsinen, köykkyselkäinen ja melkein sokea eukko, joka pieni juurivasu käsivarrella joskus lähti mökistään pellavatehtaan ja kaupungin herrasväkien luo kaupittelemaan erinomaiseksi tunnettuja sanpaakkelsejaan, sillä vaikka hän oli köyhä ja kurja, oli hänellä ylpeä sielu, hän ei tahtonut elää muiden almuilla vaan koetti tulla toimeen omin voimin yksinäisyydessään. Taivaltessaan eteenpäin sokean epävarmoin askelin ja tähystävin ilmein, hän puhua soperteli jotain itsekseen, ja tämä oli jo sinänsä omiaan herättämään kummallisia tuntemuksia lapsenmielessä.

Munsterhjelm ei tuntenut Löfgreniä ainoastaan kaduilta vaan myös tämän kotoa.

Hän asui pienessä mökissä pellavatehtaan alueella "Asperinmäen" kupeella. Tuossa mökissä oli kaksi suurenlaista - ainakin näyttivät ne silloin minusta suurilta - tupaa, niiden välillä yhteinen kuisti ruokakaappeineen, sekä yhteinen ovi ulos portaille. Toisessa tuvassa asui Löfgrenska eli "madam Löfgren" kuten ruotsia puhuvat häntä kutsuivat, toisessa "Ytteperska", toinen vanha vaimo. [...]

Löfgrenskan ja Ytteperskan välit eivät juuri olleet kehuttavia. Edellinen oli syntyperältään ruotsinmaalainen, eikä puhunut suomea, jälkimäinen sitävastoin ummikko suomalainen. [...] toinen suorasukainen, yksinkertainen ja tervejärkinen ihminen, toinen käytökseltään jonkun verran hienostunut, pitäen itseään hiukan "parempana", mutta muuten höperö vanhus rukka. Usein joutuivat he yhteisessä porstuassaan vastatusten jostakin pikkuseikasta tai Löfgrenskan hullutuksien tähden, joita Ytteperska ei aina tarpeen suurella uskolla ja kunnioituksella käsitellyt. Silloin he lopuksi seisoivat kumpikin ovensa suulla sättien ja matkien toinen toistaan oikein porvoonmitalla, mutta kumpikin omalla kielellään, jota toinen vain hiukan ymmärsi.

Itseään "parempana" pitänyt Löfgren kertoi Munsterhjelmin äidille elämäkertansa, joka jäi lapsen muistiin jollain tarkkuudella.

Hän oli löytölapsi, kasvatettiin jossakin Tukholman lastenkodissa, tuli 16-ikäisenä palvelijaksi puusepän perheeseen, jossa häntä pidettiin hyvin hyvänä, kuin omaa lasta; joutui sitten naimisiin Löfgrenin kanssa, kun tämä sai kutsun tänne töihin taitavana ammattimiehenä.

Tukholman kaupunginarkiston hakutietokanta Allmänna barnhuset, rullor 1798-1916 ei tunne Maria Gustavaa myöhemmissä kirkonkirjoissa käytetyllä syntymäpäivällä 20.4.1805 enkä jaksanut etsiä kastettaan jokaisesta Tukholman seurakunnasta. Viimeistään 1820-luvun alussa eli noin 16-vuotiaana Maria Gustava Böök oli palveluksessa. Ei suinkaan yhdessä ja samassa paikassa enkä seurannut jälkiään pidemmälle kuin ArkivDigitalin ja FamilySearchin rekisterit niitä paljastivat (**)

Vuosien 1848-1849 paikkeilla Maria Gustava Böök meni Tukholmassa naimisiin itseään 15 vuotta nuoremman raudantyöstäjän Anders Gustaf Löfgrenin (s. 4.11.1821 / 30.3.1820 Dantorp) kanssa. He lähtivät Pietariin, josta tulivat vuonna 1857 Messukylään. Tampellan masuuni oli vaihtanut omistajaa edellisenä vuonna, mikä on voinut vaikuttaa muuttoon. Pellavatehtaaseen yhdistyneenä se toimi vuodesta 1861 nimellä Tammerfors Linne- & Jern-Manufaktur Aktie-Bolag. 

Parin yhteiselämä ei muodostunut kovin pitkäksi, sillä Anders Gustaf Löfgren kuoli 9.3.1861. Varsin ymmärrettävästi liikkumiseen tottunut Maria Gustava Löfgren otti muuttokirjan Tukholmaan 16.5.1861. (Messukylä RK 1853-1860, 443; 1859-1867, 17)

Munsterhjelmin käsitys oli, että "molempien miehet olivat olleet pellavatehtaan töissä pitkät ajat, ja heidän kuollessaan vanhukset olivat saaneet tyyssijan tehtaan puolesta tuossa mökissä kuolinpäivään asti". Neljä vuotta ei ole pitkä aika, emmekä tiedä asuiko Maria Gustava Löfgren mökissä heti Tampereelle palattuaan. (Tampere RK 1867-1877, 627; 1878-1887, s. 2719; 1888-1897, 2249; 1898-1907 IV, 390)

(*) Elin Munsterhjelm: Lapsuusmuistelmia Tampereen tienoilta. I Talvi (Aamulehti 11.3.1923), II Lapinniemi (Aamulehti 15.3.1923), III Laivoja (Aamulehti 22.3.1923) &  IV Löfgrenska (Aamulehti 15.4.1923)

(**) 

• Maria Magdalena (A, AB) AIa:7 (1820-1824) Bild 268 / sid 260 (AID: v88018.b268.s260, NAD: SE/SSA/0012)
• Maria Magdalena (A, AB) AIa:11 (1825-1827) Bild 156 / sid 151 (AID: v88022.b156.s151, NAD: SE/SSA/0012)
• Tullut Tukholmasta 1831 > Österåker (AB) AI:14a (1827-1833) Bild 1000 / sid 92 (AID: v94949.b1000.s92, NAD: SE/SSA/1596) > Lähtö Tukholmaan 1832
• Tullut ÖsterÅkerista 1833 > Klara (A, AB) BI:5 (1830-1836) Bild 940 / sid 175 (AID: v87273b.b940.s175, NAD: SE/SSA/0010)
• Klara (A, AB) BIIa:6 (1833-1840) Bild 57 / sid 53 (AID: v87325.b57.s53, NAD: SE/SSA/0010)
• Tullut Norrköpingistä 1835 > Västra Husby (E) AI:11 (1826-1838) Bild 269 / sid 520 (AID: v27103.b269.s520, NAD: SE/VALA/00447) >
• Tullut Tukholmasta 1838 > Utö (AB) AI:6 (1836-1840) Bild 60 / sid 2 (AID: v91603.b60.s2, NAD: SE/SSA/1580)
• Utöstä Tukholmaan 1840 > Storkyrkoförsamlingen (A, AB) BIa:10 (1837-1841) Bild 112 / sid 217 (AID: v90590.b112.s217, NAD: SE/SSA/0016) 
• Storkyrkoförsamlingen (A, AB) BIIa:7 (1835-1843) Bild 237 / sid 230 (AID: v90642.b237.s230, NAD: SE/SSA/0016) 
• Maria Magdalena (A, AB) AIa:52 (1844-1846) Bild 115 / sid 110 (AID: v88063.b115.s110, NAD: SE/SSA/0012)
• Hedvig Eleonora (A, AB) AIa:47 (1842-1848) Bild 880 (AID: v85426.b880, NAD: SE/SSA/0006)
• Storkyrkoförsamlingen (A, AB) AI:45 (1845-1846) Bild 111 / sid 211 (AID: v90479.b111.s211, NAD: SE/SSA/0016)
• Jakob och Johannes (A, AB) AIa:66 (1846) Bild 259 / sid 507 (AID: v86168.b259.s507, NAD: SE/SSA/0008)
• Hedvig Eleonora (A, AB) AIa:49 (1847-1850) Bild 24 (AID: v85428.b24, NAD: SE/SSA/0006)
• Hedvig Eleonora (A, AB) AIa:49 (1847-1850) Bild 137 (AID: v85428.b137, NAD: SE/SSA/0006) *1848
• Hedvig Eleonora (A, AB) AIa:49 (1847-1850) Bild 228 (AID: v85428.b228, NAD: SE/SSA/0006) *1849
• Mies ennen avioliittoa: Kungsholm (A, AB) AIa:44 (1848) Bild 25 / sid 37 (AID: v87513.b25.s37, NAD: SE/SSA/0011)

Pilalaulu Kuopion tyttökoululaisista

Tampereen sanomissa 7.12.1910 julkaistut nimimerkki Civiksen muistelmat Kuopion lyseosta sijoittuvat yhden tapahtuman perusteella 1870-luvun alkupuolelle. Civis haluaa esittää lukiolaiset hyvässä valossa, mutta hän on kuitenkin kertonut ikävämmän tapauksen.

Herrastyttöjä varten oli kaupungissa ruotsinkielinen tyttökoulu, joka, samoin kuin suomalainenkin kansan lapsia varten, alussa lienee syntynyt yksityisten alotteesta, mutta oli jo kuuskymmenluvun alussa joutunut valtion huostaan ja saanut siitä syystä nimen ruununkoulu. Toisina niminä oli rouvasväen koulu ja tipokoulu. Tämän perin siivon oppilaitoksen oppilaista syntyi lukion viimeisen edellisenä talvena kaksikielinen pilalaulu tai oikeammin ruotsinkielinen, vaikka siihen sinne, tänne oli siroiteltu suomalaisiakin säkeitä sekä loppuvärssy kokonaan suomeksi:

Laulu on tehty monista 

Tyttöraukoista somista 

Minulta, sinulta, häneltä 

Kaikilta kolmelta hyvältä

Mitään vaarallista tai häpeällistä ei laulu tytöistä tiennyt kertoa, mutta kun siinä mainittiin laulettavat oikeilla nimillään ja arvosteltiin ilkeällä tavalla heidän näköään ja esiintymistään, herätti se kylläkin apeata mieltä ei wain asianomaisissa itsessään, vaan myöskin heidän vanhempainsa ja ylipäänsä ruotsitaitoisten kaupunkilaisten kesken. Tyttökoululaiset pukeutuivat mustiin pukuihin ja palvelija pantiin saattelemaan, kun he kulkivat kouluun tai muuten liikkuivat kaupungilla. Laulua levitettiin ainoastaan muutamia kirjoitettuja kappaleita, joten sen sisällys ei saattanut tulla yleisesti tunnetuksi eikähän se ruotsinkielisenä olisi yleiseksi levinnytkään, vaikka sillä olikin kaikki yleislaulun, rekiveisun ominaisuudet. Kaikki, jotka sen tulivat tuntemaan, olivat yksimielisiä sen tuomitsemisessa halpamaiseksi ilkityöksi.

Kauppiaiden ja käsityöläisten määrä Suomen (Ruotsiin kuuluneissa) kaupungeissa 1801-1805

Tukholmassa ilmestynyt Handels Tidning julkaisi 30.3. ja 2.4.1802 listan Ruotsin kaupunkien kauppiaiden ja käsityöläisten määrästä vuonna 1801. Lähteenä olivat maistraattien kauppakollegioon lähettämät tilastot ("Utdrag ur de till Kongl. Kommerse-Collegium af Magistraterne insända Tabeller"), mutta joukosta puuttuu useita Suomen kaupunkeja, kuten esimerkiksi Helsinki ja Porvoo.

• Björneborg: 11 Bodhandlande, 9 andra Handlande, 82 Borgare, 76 Handtwerckare
• Brahestad: Handlande 35, Handtwerkare 17 med 15 Gesäller och 7 Lärlingar
• Cajana: 2 Handlande, och 8 Handtwerkare
• Cristinestad: 32 Handlande, 27 Handtwerkare med 2 Gesäller och 2 Lärlingar
• Ekenäs: 6 Handlande och 5 Bodswenner, 55 Handtwerkare med 11 Gesäller och 28 Lärlingar
• Gamla Carleby: tillsammans 85 Handlande och Handtwerkare, 19 arbets och Förwars-karlar samt 237 Sjömän
• Jakobstad: 29 Handlande, 38 Handtwerkare, 15 Gesäller och 7 Lärlingar
• Kaskö: 7 Handlande, 14 Handtwerkare och 1 Lärlinge
• Lovisa: 17 Handlande, 51 Handtwerkare med 23 Gesäller och 47 Lärgossar
• Nystad: 106 Borgare, 9 Borgare Enkor, 2 Kryddkrämare, 25 diverse Handtwerkare
• Wasa: 23 Handlande och 86 Handtwerkare med 36 Gesäller och 47 Lärgossar
• Åbo: 41 Handlande, 202 Handtwerkare med 315 Gesäller och 294 Lärlingar 

Myös vuoden 1802 tiedot julkaistiin epätäydellisinä, mutta eritellen erilaiset käsityöläiset:

• Handels Tidning 30.8.1803 (69): Borgo, Brahestad, Cajana, Christinestad
• Handels Tidning 2.9.1803 (70): Ekenäs, Gamla Carleby
• Handels Tidning 6.9.1803 (71): Jakobstad, Kaskö
• Handels Tidning 9.9.1803 (72): Lovisa
• Handels Tidning 13.9.1803 (73): Uleåborg, Wasa
• Handels Tidning 16.9.1803 (74): Åbo

Vuodesta 1803 ei julkaistu yhdenkään B:llä alkavan kaupungin tilastoja

• Handels Tidning 19.10.1804 (84): Cajana, Christinestad
• Handels Tidning 23.10.1804 (85): Jakobstad, Kaskö, 
• Handels Tidning 26.10.1804 (86): Ny Carleby, Nådendal
• Handels Tidning 30.10.1804 (87): Wasa
• Handels Tidning 2.11.1804 (88): Uleåborg, Åbo

Vuoden 1804 tilastoja julkaistiin entistä useammasta kaupungista, mutta ei edelleenkään Helsingistä.

• Handels Tidning 23.8.1805 (68):
• Handels Tidning 30.8.1805 (70): Brahestad
• Handels Tidning 13.9.1805 (74): Björneborg, Borgo
• Handels Tidning 20.9.1805 (76):
• Handels Tidning 24.9.1805 (77):
• Handels Tidning 27.9.1805 (78): Ekenäs, Gamla Karleby
• Handels Tidning 1.10.1805 (79):
• Handels Tidning 4.10.1805 (80): Jakobstad, Kaskö
• Handels Tidning 8.10.1805 (81): 
• Handels Tidning 11.10.1805 (82): Ny Carleby, 
• Handels Tidning 22.11.1805 (94):
• Handels Tidning 26.11.1805 (95): Wasa, Åbo

Vasta vuoden 1805 tilastoissa on mukana Helsinki:

• Handels Tidning 2.9.1806 (N:o 70): Björneborg, Borgo, Brahestad, Cajana, 
• Handels Tidning 5.9.1806 (N:o 71): Christinaestad, Ekenäs
• Handels Tidning 9.9.1806 (N:o 72): 
• Handels Tidning 12.9.1806 (N:o 73): Gamla Carleby, Helsingfors
• Handels Tidning 14.10.1806 (N:o 81): Jacobstad, Kaskö, 
• Handels Tidning 14.10.1806 (N:o 82):
• Handels Tidning 17.10.1806 (N:o 83): Lovisa
• Handels Tidning 31.10.1806 (N:o 87): Ny-Carleby, Nystad
• Handels Tidning 7.11.1806 (N:o 89): Nådendal, Raumo
• Handels Tidning 18.11.1806 (N:o 92):
• Handels Tidning 28.11.1806 (N:o 95):
• Handels Tidning 12.12.1806 (N:o 99):

Käsityöläisperheen monivaiheinen ja liikkuva elämä

Turun tullimiehen poika Carl Gustaf Ström syntyi Turussa 16.9.1776 ja asui äitinsä ja sisarustensa kanssa vielä 1780-luvun lopulla (RK Turku I Aa1:14, 290; I Aa1:11, N:o 130; I Aa1:15, N:o 162). Seuraavalla vuosikymmenellä hän päätyi Porvooseen ja tuli sieltä muuttokirjan kera Tampereelle vuonna 1801 (RK Tampere 1801-1807, 60). Hän oli nyt värjäri.

Tampereelta löytyi morsiameksi Maria Christina Sahlstedt (s. 1783, oik. 10.3.1782 Kustavi), joka ennen avioliittoa oli palveluksessa leskikenraalitar Helena Catharina Ramsayn taloudessa (RK Tampere 1795-1800, N:o 83; 1801-1807, 45). Häät vietettiin 15.7.1802. Esikoistytär Maria Charlotta syntyi 1.6.1803 ja sai muutama päivä myöhemmin kastekummeikseen muun muassa kapteeni ja parooni P. W. Carpelanin ja leskikenraalitar Ramsayn. 

Nousujohtoiselta vaikuttanut yhteiselämän alku kariutui alkuvuodesta 1805, kun Carl Gustaf Ström vaimoineen lähti luvattomasti Tampereelta jättäen taakseen velkoja ja rakentamattoman tontin. Maria Charlotan kummina ollut Tampereen järjestysmies luutnantti E. F. Tihlman kuulutti pariskunnan perään koko valtakunnassa. Turun läänissä kuulutus lähti liikkeelle 1.5.1805.

Ehkä asiat Tampereella tulivat hoidetuksi, sillä perhe oli Mikkelin kirkonkirjoissa vuotta myöhemmin, kun tytär Ulrica Amalia syntyi 10.7.1806. Hänkin sai kummeikseen upseereja vaimoineen.

Kolme vuotta myöhemmin Maria Christina Sahlstedt tuli vanhempiensa suutari Anders Simonssonin (s. 1759) ja Maria Eriksdotterin (s. 1756) luo Taivassaloon tyttäriensä kanssa. Hänet merkittiin kirkonkirjoihin leskenä. (RK Taivassalo 1805-1810, 512). Hän muutti yksinään Kustaviin vuonna 1814 ja isän kuoltua seuraavana vuonna muuttokirjan ottivat myös äitinsä ja tyttärensä (RK Taivassalo 1811-1821, 426; Kustavi 1814-1820, 57, 38). Nuorempi tyttäristä lähti palvelukseen Turkuun jo 12-vuotiaana ja palattuaan vuoden kuluttua Kustaviin, jatkoi uraansa (RK Kustavi 1814-1820, 33),

Kustavissa Maria Christina Sahlstedt merkittiin rippikirjaan värjäri Strömin vaimoksi ja muutettuaan Turkuun karanneen värjäri Strömin vaimoksi. Turusta hän otti vuonna 1820 muuttokirjan Lemuun (RK Turku I Aa2:8, 195). Lemusta hän tuli virallisesti vuonna 1826 Kustaviin ja asui jälleen äitinsä ja tyttäriensä kanssa (RK Kustavi 1821-1827, 40). 

Seuraavassa rippikirjassa Maria Christina Sahlstedtin titteli hustru vedettiin yli ja tilalle kirjoitettiin enka (RK Kustavi 1828-1834, 40, 33). Kustaviin saatiin siis tieto Carl Gustaf Strömin kuolemasta Mäntsälässä 24.4.1832, vaikka tämä oli merkitty haudattujen listaan naimattomaksi. Tietämättömyyttä selittänee se, että muuttokirjansa Porvoosta vastaanotettiin vasta kuolemansa jälkeen! Tästä huolimatta hänet oli kirjattu Mäntsälän ripppikirjaan. (RK Mäntsälä 1830-1840, 677)

Yhteisiä merkkipäiviä vuosina 1818-1825

Alexandra Feodorovna, 
Alexander ja
Maria Nikolaevna
Wikimedia

Ruotsin vallan aikana kiitosjumalanpalveluksia oli erityisesti vietetty kuningasperheen lapsien syntyessä. Venäjän vallan aikana tilanne oli toinen. Ensimmäisinä vuosina Aleksanteri I:lle ei syntynyt aviolapsia, joten ilmeinen kruununperijänsä oli veljensä Nikolai. Tämän solmi avioliiton 13.7.1817, mitä ei ilmeisesti Suomessa huomioitu. 

Nikolain esikoispojan Alexanderin syntymä 29.3.1818 tuotti kiitosjumalanpalvelumääräykset, jotka lähtivät Turun tuomiokapitulin kiertokirjeessä 2.6.1818 ja Porvoosta päivää myöhemmin. Mukana oli kiitosteksti Kaiken hywyyden Isä ja kaiken siunauxen Jumala! Sinun etees kannamma me iloisilla ja kiitollisilla sydämillä nöyriä kiitosuhreja siitä uudistetusta armosta, jonga Sinä taas olet andanut tapahtua meidän Isänmaallemme. Hänen Keisarillisen Korkeudensa Suuren Ruhtinaan NICOLAI PAWLOWITSCIH korkiasti rakastettu Puoliso, Hänen Keisarillinen Korkeudensa ALEXANDRA FEODOROWNA on onnellisesti kirwoitettu raskaasta synnyttämisen Kiwusta: Sinä 29 päiw. wiimein kuluneesa Huhtikuusa on meillen syndynyt poikainen Suuri Ruhtinas, joka pyhäsä Kasteesa sai nimen ALEXANDER. [1]

Perheeseen syntyivät vielä Maria 18.8.1819, Olga 11.9.1822, Alexandra 24.6.1825, Konstantin 21.9.1827, Nicholas 8.8.1831 ja Michael 25.10.1832, jotka kaikki selvisivät aikuisikään. Ainoastaan Alexandralle löytyi tuomiokapitulin kiertokirjeissä määrätty kiitosjumalanpalvelus, josta ilmoitettiin Turusta 19.10.1825 ja Porvoosta 14.9.1825.[2]  Hän on myös ainoa lapsista jonka lisääminen esirukouskaavaan mainittiin kiertokirjeissä.[3] Joissa ei kertaakaan mainittu hallitsijan tai vallanperijän puolison raskauden puolesta lausuttua esirukousta, jotka olivat vakiokäytäntö Ruotsin vallan aikana.

Alexandran syntymää edeltäneenä vuonna esiruokoukseen oli lisätty kiertokirjeellä keisari Aleksanteri I:n Michail-veljen uusi vaimo [4] sekä juuri ennen Alexandraa heidän esikoistyttärensä [5].

Virallisen totuuden mukaan Aleksanteri I kuoli 19.11.1825. Turun tuomiokapituli ilmoitti seurakunnille 14.12.1825 kaavan uskollisuudenvalasta seuraajalle.[6] Neljä päivää myöhemmin määrättiin sekä Turusta että Porvoosta käsin kiitosjumalanpalvelus, josta alkaen soitettaisiin päivittäin kirkonkelloja tunnin ajan (12-13).[7] 

Lähteet:

[1] ÅCB 187, IV:305; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 251
[2] ÅCB 217, VI:467; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 252
[3] Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 141
[4] ÅCB 210, VI:427; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 141[5] Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 141
[6] ÅCB 218, VI:471
[7] ÅCB 219, VI:473; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 252