keskiviikko 19. helmikuuta 2025

Pilalaulu Kuopion tyttökoululaisista

Tampereen sanomissa 7.12.1910 julkaistut nimimerkki Civiksen muistelmat Kuopion lyseosta sijoittuvat yhden tapahtuman perusteella 1870-luvun alkupuolelle. Civis haluaa esittää lukiolaiset hyvässä valossa, mutta hän on kuitenkin kertonut ikävämmän tapauksen.

Herrastyttöjä varten oli kaupungissa ruotsinkielinen tyttökoulu, joka, samoin kuin suomalainenkin kansan lapsia varten, alussa lienee syntynyt yksityisten alotteesta, mutta oli jo kuuskymmenluvun alussa joutunut valtion huostaan ja saanut siitä syystä nimen ruununkoulu. Toisina niminä oli rouvasväen koulu ja tipokoulu. Tämän perin siivon oppilaitoksen oppilaista syntyi lukion viimeisen edellisenä talvena kaksikielinen pilalaulu tai oikeammin ruotsinkielinen, vaikka siihen sinne, tänne oli siroiteltu suomalaisiakin säkeitä sekä loppuvärssy kokonaan suomeksi:

Laulu on tehty monista 

Tyttöraukoista somista 

Minulta, sinulta, häneltä 

Kaikilta kolmelta hyvältä

Mitään vaarallista tai häpeällistä ei laulu tytöistä tiennyt kertoa, mutta kun siinä mainittiin laulettavat oikeilla nimillään ja arvosteltiin ilkeällä tavalla heidän näköään ja esiintymistään, herätti se kylläkin apeata mieltä ei wain asianomaisissa itsessään, vaan myöskin heidän vanhempainsa ja ylipäänsä ruotsitaitoisten kaupunkilaisten kesken. Tyttökoululaiset pukeutuivat mustiin pukuihin ja palvelija pantiin saattelemaan, kun he kulkivat kouluun tai muuten liikkuivat kaupungilla. Laulua levitettiin ainoastaan muutamia kirjoitettuja kappaleita, joten sen sisällys ei saattanut tulla yleisesti tunnetuksi eikähän se ruotsinkielisenä olisi yleiseksi levinnytkään, vaikka sillä olikin kaikki yleislaulun, rekiveisun ominaisuudet. Kaikki, jotka sen tulivat tuntemaan, olivat yksimielisiä sen tuomitsemisessa halpamaiseksi ilkityöksi.


tiistai 18. helmikuuta 2025

Kauppiaiden ja käsityöläisten määrä Suomen (Ruotsiin kuuluneissa) kaupungeissa 1801-1805

Tukholmassa ilmestynyt Handels Tidning julkaisi 30.3. ja 2.4.1802 listan Ruotsin kaupunkien kauppiaiden ja käsityöläisten määrästä vuonna 1801. Lähteenä olivat maistraattien kauppakollegioon lähettämät tilastot ("Utdrag ur de till Kongl. Kommerse-Collegium af Magistraterne insända Tabeller"), mutta joukosta puuttuu useita Suomen kaupunkeja, kuten esimerkiksi Helsinki ja Porvoo.

  • Björneborg: 11 Bodhandlande, 9 andra Handlande, 82 Borgare, 76 Handtwerckare
  • Brahestad: Handlande 35, Handtwerkare 17 med 15 Gesäller och 7 Lärlingar
  • Cajana: 2 Handlande, och 8 Handtwerkare
  • Cristinestad: 32 Handlande, 27 Handtwerkare med 2 Gesäller och 2 Lärlingar
  • Ekenäs: 6 Handlande och 5 Bodswenner, 55 Handtwerkare med 11 Gesäller och 28 Lärlingar
  • Gamla Carleby: tillsammans 85 Handlande och Handtwerkare, 19 arbets och Förwars-karlar samt 237 Sjömän
  • Jakobstad: 29 Handlande, 38 Handtwerkare, 15 Gesäller och 7 Lärlingar
  • Kaskö: 7 Handlande, 14 Handtwerkare och 1 Lärlinge
  • Lovisa: 17 Handlande, 51 Handtwerkare med 23 Gesäller och 47 Lärgossar
  • Nystad: 106 Borgare, 9 Borgare Enkor, 2 Kryddkrämare, 25 diverse Handtwerkare
  • Wasa: 23 Handlande och 86 Handtwerkare med 36 Gesäller och 47 Lärgossar
  • Åbo: 41 Handlande, 202 Handtwerkare med 315 Gesäller och 294 Lärlingar 
Myös vuoden 1802 tiedot julkaistiin epätäydellisinä, mutta eritellen erilaiset käsityöläiset:
Vuodesta 1803 ei julkaistu yhdenkään B:llä alkavan kaupungin tilastoja
Vuoden 1804 tilastoja julkaistiin entistä useammasta kaupungista, mutta ei edelleenkään Helsingistä.



maanantai 17. helmikuuta 2025

Käsityöläisperheen monivaiheinen ja liikkuva elämä

Turun tullimiehen poika Carl Gustaf Ström syntyi Turussa 16.9.1776 ja asui äitinsä ja sisarustensa kanssa vielä 1780-luvun lopulla (RK Turku I Aa1:14, 290; I Aa1:11, N:o 130; I Aa1:15, N:o 162). Seuraavalla vuosikymmenellä hän päätyi Porvooseen ja tuli sieltä muuttokirjan kera Tampereelle vuonna 1801 (RK Tampere 1801-1807, 60). Hän oli nyt värjäri.

Tampereelta löytyi morsiameksi Maria Christina Sahlstedt (s. 1783, oik. 10.3.1782 Kustavi), joka ennen avioliittoa oli palveluksessa leskikenraalitar Helena Catharina Ramsayn taloudessa (RK Tampere 1795-1800, N:o 83; 1801-1807, 45). Häät vietettiin 15.7.1802. Esikoistytär Maria Charlotta syntyi 1.6.1803 ja sai muutama päivä myöhemmin kastekummeikseen muun muassa kapteeni ja parooni P. W. Carpelanin ja leskikenraalitar Ramsayn. 

Nousujohtoiselta vaikuttanut yhteiselämän alku kariutui alkuvuodesta 1805, kun Carl Gustaf Ström vaimoineen lähti luvattomasti Tampereelta jättäen taakseen velkoja ja rakentamattoman tontin. Maria Charlotan kummina ollut Tampereen järjestysmies luutnantti E. F. Tihlman kuulutti pariskunnan perään koko valtakunnassa. Turun läänissä kuulutus lähti liikkeelle 1.5.1805.

Ehkä asiat Tampereella tulivat hoidetuksi, sillä perhe oli Mikkelin kirkonkirjoissa vuotta myöhemmin, kun tytär Ulrica Amalia syntyi 10.7.1806. Hänkin sai kummeikseen upseereja vaimoineen.

Kolme vuotta myöhemmin Maria Christina Sahlstedt tuli vanhempiensa suutari Anders Simonssonin (s. 1759) ja Maria Eriksdotterin (s. 1756) luo Taivassaloon tyttäriensä kanssa. Hänet merkittiin kirkonkirjoihin leskenä. (RK Taivassalo 1805-1810, 512). Hän muutti yksinään Kustaviin vuonna 1814 ja isän kuoltua seuraavana vuonna muuttokirjan ottivat myös äitinsä ja tyttärensä (RK Taivassalo 1811-1821, 426; Kustavi 1814-1820, 57, 38). Nuorempi tyttäristä lähti palvelukseen Turkuun jo 12-vuotiaana ja palattuaan vuoden kuluttua Kustaviin, jatkoi uraansa (RK Kustavi 1814-1820, 33),

Kustavissa Maria Christina Sahlstedt merkittiin rippikirjaan värjäri Strömin vaimoksi ja muutettuaan Turkuun karanneen värjäri Strömin vaimoksi. Turusta hän otti vuonna 1820 muuttokirjan Lemuun (RK Turku I Aa2:8, 195). Lemusta hän tuli virallisesti vuonna 1826 Kustaviin ja asui jälleen äitinsä ja tyttäriensä kanssa (RK Kustavi 1821-1827, 40). 

Seuraavassa rippikirjassa Maria Christina Sahlstedtin titteli hustru vedettiin yli ja tilalle kirjoitettiin enka (RK Kustavi 1828-1834, 40, 33). Kustaviin saatiin siis tieto Carl Gustaf Strömin kuolemasta Mäntsälässä 24.4.1832, vaikka tämä oli merkitty haudattujen listaan naimattomaksi. Tietämättömyyttä selittänee se, että muuttokirjansa Porvoosta vastaanotettiin vasta kuolemansa jälkeen! Tästä huolimatta hänet oli kirjattu Mäntsälän ripppikirjaan. (RK Mäntsälä 1830-1840, 677)

sunnuntai 16. helmikuuta 2025

Yhteisiä merkkipäiviä vuosina 1818-1825

Alexandra Feodorovna, 
Alexander ja
Maria Nikolaevna
Wikimedia
Ruotsin vallan aikana kiitosjumalanpalveluksia oli erityisesti vietetty kuningasperheen lapsien syntyessä. Venäjän vallan aikana tilanne oli toinen. Ensimmäisinä vuosina Aleksanteri I:lle ei syntynyt aviolapsia, joten ilmeinen kruununperijänsä oli veljensä Nikolai. Tämän solmi avioliiton 13.7.1817, mitä ei ilmeisesti Suomessa huomioitu. 

Nikolain esikoispojan Alexanderin syntymä 29.3.1818 tuotti kiitosjumalanpalvelumääräykset, jotka lähtivät Turun tuomiokapitulin kiertokirjeessä 2.6.1818 ja Porvoosta päivää myöhemmin. Mukana oli kiitosteksti Kaiken hywyyden Isä ja kaiken siunauxen Jumala! Sinun etees kannamma me iloisilla ja kiitollisilla sydämillä nöyriä kiitosuhreja siitä uudistetusta armosta, jonga Sinä taas olet andanut tapahtua meidän Isänmaallemme. Hänen Keisarillisen Korkeudensa Suuren Ruhtinaan NICOLAI PAWLOWITSCIH korkiasti rakastettu Puoliso, Hänen Keisarillinen Korkeudensa ALEXANDRA FEODOROWNA on onnellisesti kirwoitettu raskaasta synnyttämisen Kiwusta: Sinä 29 päiw. wiimein kuluneesa Huhtikuusa on meillen syndynyt poikainen Suuri Ruhtinas, joka pyhäsä Kasteesa sai nimen ALEXANDER. [1]

Perheeseen syntyivät vielä Maria 18.8.1819, Olga 11.9.1822, Alexandra 24.6.1825, Konstantin 21.9.1827, Nicholas 8.8.1831 ja Michael 25.10.1832, jotka kaikki selvisivät aikuisikään. Ainoastaan Alexandralle löytyi tuomiokapitulin kiertokirjeissä määrätty kiitosjumalanpalvelus, josta ilmoitettiin Turusta 19.10.1825 ja Porvoosta 14.9.1825.[2]  Hän on myös ainoa lapsista jonka lisääminen esirukouskaavaan mainittiin kiertokirjeissä.[3] Joissa ei kertaakaan mainittu hallitsijan tai vallanperijän puolison raskauden puolesta lausuttua esirukousta, jotka olivat vakiokäytäntö Ruotsin vallan aikana.

Alexandran syntymää edeltäneenä vuonna esiruokoukseen oli lisätty kiertokirjeellä keisari Aleksanteri I:n Michail-veljen uusi vaimo [4] sekä juuri ennen Alexandraa heidän esikoistyttärensä [5].

Virallisen totuuden mukaan Aleksanteri I kuoli 19.11.1825. Turun tuomiokapituli ilmoitti seurakunnille 14.12.1825 kaavan uskollisuudenvalasta seuraajalle.[6] Neljä päivää myöhemmin määrättiin sekä Turusta että Porvoosta käsin kiitosjumalanpalvelus, josta alkaen soitettaisiin päivittäin kirkonkelloja tunnin ajan (12-13).[7] 

Lähteet:

[1] ÅCB 187, IV:305; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 251
[2] ÅCB 217, VI:467; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 252
[3] Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 141
[4] ÅCB 210, VI:427; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 141[5] Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 141
[6] ÅCB 218, VI:471
[7] ÅCB 219, VI:473; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 252