"Tutkimus osoittaa, ettei viikinkien matkoista itään olisi tullut mitään ilman itämerensuomalaisten apua. Itämerensuomalaiset tunsivat idän vesireitit ja niillä tarvittavat venetyypit. Heitä tarvittiin kun viikingit solmivat kauppasuhteita arabien valtakuntaan"
Näin todettiin (suomeksi!)
SVT:n ohjelman Östersföfinnarna alkuminuuteilla ja minä taisin sanoa ensimmäisen kerran "täh". Erilaisia äännähdyksiä ja kirosanoja tuli jatkossakin, kun ohjelma osoittautui jonkinlaiseksi "Suomi on ruotsalainen" -prologiksi. Tai ohjelmaksi "itämerensuomalaiset, joilla emme tarkoita itämerensuomalaisia kansoja vaan vain suomalaisia ja karjalaisia, olivat merkityksellisiä, sillä heillä oli yhteyksiä Ruotsiinkin". Tai siis tarkoitamme kuitenkin itämerensuomalaisia kansoja, mutta emme mainitse virolaisia yms. kuin kerran emmekä haastattele virolaisia asiantuntijoita ollenkaan emmekä muita virolaisia löytöjä kuin Salmen laivahaudat.
Koska ensi vuonna tarkoitukseni oli perehtyä rautakauteen, niin kirjoitin tähän muistiin ohjelman pointteja ja niistä heränneitä ajatuksia. Toisella katselukerralla faktoja hakemalla negatiivinen ensi vaikutelma hälveni hieman, mutta loppulausetta myöden pointtina oli todistaa "itämerensuomalaisten" ja ruotsalaisten esihistoriallisista yhteyksistä. Ehkä alleviivaus oli vain tv-kerronnalle tyypillistä yksinkertaistusta, jota en enää vaan kestä.
~1:19 Ingrid Gustin puhuu Suomen ja Mälarinlaakson yhteyksistä, joiden ilmeisesti pitäisi olla katsojille jotain uutta ja hätkähdyttävää. Minulle tämä oli tuttua ja
kuuntelin tutkijaa livenä vuoden 2015 lopussa
~2:10 Mats Roslund selittää "itämerensuomalaisten" ilmaantuneen ajanlaskumme alussa ja suomen kielen roomalaisella rautakaudella
~2:40 Anna Wessman selittää pysyvän asutuksen kattavuutta. Karjalan kannakselle vasta 800-luvulla! Toimittajan äänellä todetaan, että sisämaassakin on voitu asua, vaikka siitä ei ole arkeologisia todisteita. Wessman jatkaa sitten todeten, että erämaiden merkitys liittyi turkiskauppaan.
~3:25 Johan Callmer esittää, että suomalaisilla oli turkiskaupassa tärkeä rooli yhteyksien luojana. Suomalaiset eivät olleet (?) itse metsästäjiä, vaan heillä oli "tieto" metsästäjistä, jotka olivat saamelaisia tai heihin myöhemmin yhdistettyjä ryhmiä. (Aika rohkeita johtopäätöksiä, minusta.) Lisäksi suomalaiset pystyivät kielensä ja kulttuurinsa (!) avulla yhteistyöhön idemmässä asuvien suomalais-ugrilaisia kieliä puhuneiden kansojen kanssa. (Eli annetaan ymmärtää, että suomalaiset ovat kulkeneet pitkällä idässä.)
~4:59 Toimittajan äänellä kuulimme, että suomalaisia turkiksia vaihdettiin usein ruotsalaiseen rautaan. Turkikset kaupattiin abbasiidikalifaattiin.
~5:15 Callmer jatkaa kertoen, että kalifaatista saatiin hopeaa ja jo 700-luvun lopulla Laatokan alueelle on tehty merkittäviä hopeakätköjä. Tämän jälkeen Callmer palaa suomalaisten yhteyksiin "Itämeren rannoilta aina Uralvuorille saakka". Ei tietenkään välttämättä suorista yhteyksistä. Näistähän todistavat lähinnä permiläiset esineet, joista ohjelmassa sitten esitellään vyöt. Alkuperäisalueella ne kuuluivat naisten pukeutumiseen, mutta Suomessa niitä on löytynyt "hienoista soturihaudoista". Joitakin vöitä on löytynyt myös Ruotsista. (Permiläisistä soljistä puhuttiin
2015 SKAS:n seminaarissa)
~8:30 Hypätään Staraja Ladogan (Laatokanlinna) syntyyn, vaikka hopeat tulivat jo aiemmin seudulla maahankaivetuiksi. Jussi-Pekka Taavitsaisen mukaan "suomalais-ugrilais-skandinaavinen kaupunki" perustettiin vuoden 750 paikkeilla eli juuri ennen aarteiden lisääntymistä. Kaupanteon lisäksi paikalla vaihdettiin kulkuvälineitä alussa vihjattuihin itämerensuomalaisiin pienempiin veneisiin.
~9:50 Mats Roslundin mukaan "itämerensuomalaisilla oli ratkaiseva osuus Rusien maan synnyssä.", sillä he tunsivat idän reitit ja heillä oli kontaktit kansoihin. Kauanko viikingit tällaista apua tarvitsivat?
~10:20 Johan Callmer selittää, että läntisistä kulttuurikontakteista Moskovan koillispuolella on havaintoja jo 700-luvun lopulla ja 800-luvulle tultaessa. Samalta alueelta on löydetty 800-luvun puoliväliin ajoitettuja hautoja, joissa on samoja erikoisia esineitä kuin (aiemmissa?) haudoissa Ahvenanmaalla.
~12:00 Ingrid Gustin palaa Taavitsaisen mainitsemaan kulttuurisekoitukseen Staraja Ladogassa. Siitä todistaa rakennusjäännökset, jotka yhdistävät paikallista salvosta skandinaaviseen paalutaloon. Myös tulisijojen muoto kertoo skandinaavisista yhteyksistä. Keramiikka puolestaan kertoo yhteyksistä Suomeen ja Viroon.
~13:35 Hyppäys länteen Mälarinlaaksoon, jossa Matts Roslundin mukaan "svealaisten ja suomalaisten yhteys näkyy selvästi 700-luvulta tuhatluvun puoliväliin". Sekä Birkassa että maaseudulla. Tästä todistaa suomalaista keramiikkaa edustavat "ohutseinäiset, hiotut, kauniisti koristellut juomakulhot". Gustin jatkaa teemasta kertoen, että 4%:ssa Birkan haudoista on Suomeen viittaavia esineitä. Keramiikka on tehty Ruotsissa, mikä viittaa naisten muuttoon alueelle Suomesta.
~17:20 Viikingit siirtyivät Suomeen? Taavitsainen kertoo kulkuvälineistä ja -reiteistä. Kauppareitit ovat itämerensuomalaisten ja tulevat sitten tärkeiksi viikingeille, jotka tarvitsevat suomensukuisten paikallisten apua oppaina sekä tulkkeina.
~21:20 Nyt vasta selitetään mitä tarkoitetaan otsikon "Itämerensuomalaisilla". Matts Roslundin mukaan "Turun ja Helsingin välillä", Hämeen järviseuduilla ja myöhemmin Karjalassa Laatokan ympäristössä asuneita. "Ryhmiin kuuluivat myös virolaiset ja monet pienehköt ryhmät Suomenlahden eteläpuolella". Näistä vepsäläisillä oli merkittävä rooli Staraja Ladogan perustamisessa. Erillinen ryhmä on saamelaiset.
~22:30 Hyppäys Perämeren rannikolle Jari-Matti Kuuselan kanssa.
~26:00 Viime tingan hyppäys Uudellemaalle, jossa Ulrika Rosendahl ja löytötyhjiön selitys jätetään cliffhangeriksi kakkosjaksoon.
~0:00 Kerrataan Staraja Ladogan merkitys laivasta veneeseen siirtymisen paikkana. Taavitsainen selittää venetyyppiä.
~3:50 Anna Wessman selittää, että svealaisten kiinnostus Suomen alueeseen ei syntynyt yhtäkkiä, mutta tiivistyi huomattavasti merovinki- ja viikinkiajalla. Toimittajan äänellä arvellaan, että viikingit eivät käyttäytyneet väkivaltaisesti itämerensuomalaisia kohtaan riippuvuussuhteiden vuoksi. Mutta tätä ennen oli mainittu Salmen laivahaudat ja virolaisethan olivat myös itämerensuomalaisia... Suomalaisista polttokalmistoista on löydetty venehautauksiin viittaavia nauloja! Missähän päin?
~6:24 Wessman kertoo Isokyrön Pukkilassa 1920 kaivetusta venehaudasta, jonka runsas esineistö viittaa Keski-Ruotsin lisäksi Baltian ja Venäjälle. (Huom, edellisessä jaksossa esitetty kartta itämerensuomalaisten asutuksesta ei ulottunut lähellekään Isokyröä.)
~8:15 Taavitsainen jatkaa kulkuvälineistä toistaen osittain edellisen jakson pointteja.
~11:05 Johan Callmer kommentoi viikinkien itätien yhteydessä usein mainittua orjakauppaa. Hän ei pidä harvaan asuttuja pohjoisia erämaita hedelmällisenä orjien otoille, varsinkaan jos haluttiin pitää yllä turkiskauppaa.
~12:28 Hyppäys (takaisin) arabialaisiin rahoihin. Ensimmäistä jaksoa tarkemmin Mats Roslund kertoo varhaisimman Staraja Ladogan hopeakätkön ajoittuvan vuoteen 786. Suomesta ja Mälarinlaaksosta kätköt ovat hieman myöhäisempiä, 800-luvun alusta. Yleisempiä niistä tuli vuoden 900 jälkeen. Tosin "merkillistä kyllä Suomesta ei ole löydetty montakaan kätköä". Tässäkään kohdassa ei itämerensuomalaisessa hengessä manita Viroa, jonka kolikkoaarteiden suhteellista runsautta korostettiin
taannoisessa museonäyttelyssä.
~13:40 Suomen aarteita vähän tutkimuksen puutteen vuoksi? Matts Roslund kommentoi Suomen ohitusta viikinkitutkimuksessa.
~14:40 Roslund jatkaa ja kertoo, että 900-luvun puolivälissä tapahtuu merkittävä muutos. Arabialaista hopeaa ei enää tuoda pohjoiseen vaan se jää Kiovan seudulle. Venäläisten kronikoiden mukaan tähän aikaan prinsessa Olga tuli valtaan ja alkoi kerätä aiempaa tehokkaammin veroja.
~15:50 Taavitsainen selittää slaavien 600-luvulta alkaen muuttaneen aiemmin suomalaissukuisten kielten puhujien alueelle. Kiovan seudulle?
~16:58 Toimittajan äänellä "Läheisen yhteistyön sijaan itämerensuomalaiset" (mukaanlukien virolaiset ja vepsäläiset?!) "alkoivat yhä enemmän keskittymään riistoretkiin Pohjois-Suomen saamelaisseuduille. Suomalaisilla vaikuttaisi myös olleen oma suora yhteys Novgorodiin. Karjala kytkeytyi lähemmäs Novgorodia ja kaupungin kulttuurikerrostumista löydetäänkin suomalaisia koruja." Mutta ei muita itämerensuomalaisia? Termit ovat auttamattomasti sekaisin ohjelman lisäksi näissä muistiinpanoissa.
~18:23 Kun Suomen ja Ruotsin kulttuurivaihto on jo väitetty näivettyneeksi Ulla Moilanen kertoo Tampereen ympäristön 1100-luvulla keihäänkärjillä suljetuista haudoista, joiden tapaisia on myös Mälaren ympäristössä. Hän mainitsee myös solkityypin, joka kertoo kulttuuriyhteyksistä.
~20:44 Wessman kertoo vuoden 550 paikkeilla Suomessa käyttöön otetuista polttokalmistoista, jotka tallentavat suhteellisen vähän arkeologista tietoa. Näitä ei käytetty Skandinaviassa. Yhteisöllisten kalmistojen rinnalla oli ilmeisesti eliitin hautoja, joissa luut oli kerätty kilvenkuvun alle.
~22:25 Vihdoinkin paluu Rosendahliin ja Uudenmaan löytötyhjiöön rautakauden lopulla. Siitepölyanalyysi on paljastanut jatkuvan viljelytoiminnan jo rautakauden lopulla.
