Suomalaiset maailmalla

Kuva Doriasta, Kansalliskirjaston kokelmista

Amerikkalainen blogi Dear Myrtle poimi tällä viikolla internet-lähteiden listaan Emigrant Tracking sivuston, josta löytyy June Pelon siirtolaislista. Lisäksi linkattiin hieman surullisen näköinen SSS-sivu, johon ainakaan minulla ei latautunut vasen puoli ollenkaan.

Siirtolaislistoja löytyy verkosta vähän sieltä ja täältä. Sarjassa, kiva jos olisi yksi tietokanta. Asiallinen ja hieno. Tiedonantajat ja lähteet merkittyinä...

Emigrant Tracking muistutti sisällöltään The Swedish-Finn Historical Society sivustoa. Heillä on Finlander-keskustelupalsta, jossa käsitellään usein Pohjanmaalta Amerikkaan lähteneitä. (Hakiessani tätä Googlella löytyi New York Times-juttu päiväyksellä 10.9.1910.
"Finlander, Wanted for Slaying Brother-in-Law in Hoboken, Arrested at Fall River.
ADMITS QUARREL WITH HIM
Victim's Wife Finds Him Dead With Severed Jugular Vein In Hallay of His Home
FALL RIVER, Mass., Sept. 19. -- Gustave Mattson, a Finlander, aged 28 years, was taken into custody here at an early hour this morning for the alleged slaying of his brother-in-law, Frederick Johnson of Hoboken, N.J., and he is now held without bail at the Central Police Station awaiting the arrival of an officer from Hoboken, where the murder is alleged to have been committed... " En finne igen, as it were.)

SSS:n sivuston syövereistä löytyy huomattava määrä siirtolaisuusaineistoa, joka ymmärtääkseni oli Leif Metherin erityisen kiinnostuksen kohteena. Nykyinen toiminnanjohtaja on muutamaan kertaan sanonut minun kuulleni, että tälle aiheelle tarvittaisiin uusi innokas tekijä. Eli kiinnostuneet voinevat ilmoittautua. Myrtlen linkkama tietokanta (?) löytyy vasemman hakemiston yleistä otsikon alta, Tunnistettuja siirtolaisia. Aukeaa tästäkin ilman vasenta kehystä. Ilmeisesti kehitys on jäänyt kesken, alareunassa todetaan olevan testikäytössä.

Siirtolaisia on lähtenyt niin suuret määrät, että tutkimuksia pitää jotenkin rajata. Merja Syrjämäki on kerännyt Parkanosta lähteneitä. Tämän innoittamana kokosin itse Siirtolaisuusinstituutin luetteloiden ja Ancestry.comin pohjalta Kokemäeltä Amerikkaan lähteneitä. Perheenjäsenien ja muiden rönsyjen kera koossa on 256 henkilöä. Viimeistely vaatisi runsaasti työtä, rippikirjojen ja muuttaneiden luettelojen tutkimista yms. Osa palasi lisäksi takaisin, joka aiheuttaa omat mutkansa. (Tämäkin kokeilu nitoutui taas vanhoihin aiheisiin. Haistilan talojen kadotessa kartalta, niiden nuoriso kokeili onneaan Atlannin toisella puolen.)

Knorring-työn osana katselin mikrofilmattuja passiluetteloita 1800-luvun alkupuolelta. Siellä ei näkynyt Amerikkaan lähteneitä, mutta kylläkin Kokemäeltä Pietariin passin ottaneita. Näitäkin voisi joku päivä katsoa...

Perheen vuosisata

Knorring-työn kirjallisuustutkimukseen osui Kai Häggmanin kirja Perheen vuosisata. Perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa. (Historiallisia Tutkimuksia 179. 1994). Kirjan nimi kuullostaa varsin yleiseltä eikä takakannestakaan käy ilmi, että tekstissä analysoidaan yhden ainoa perheyhteisön elämää.

Toivottavasti Waseniuksista tai samantapaisista perheistä kiinnostuneet kirjan ovat löytäneet. Esimerkiksi hyödyntämällä SSS:n kirjaston luetteloa, jossa kirjaan on liitetty asiasana Wasenius sekä "naisen asema; naishistoria; mikrohistoria; perheet; historia; perhe-elämä; säätyläiset; perhe; sääty-yhteiskunta; elämäntapa; sivistyneistö; arkielämä; suvut; kauppiaat; Suomi; Helsinki; 1800-luku". Ja klikkailemalla löytäisi taas lisää kirjoja ja lisää kirjoja...

Mainitusta kirjasta huomasin nopeahkossa selauksessa Suku-otsikon alta sukututkijalle mielenkiintoista tekstiä (s. 38):

... sukututkimuksellinen mielenkiinto esi-isiin (lineaarinen sukutunne). Tämänkaltainen mielenkiinnon herääminen konkretisoitui Waseniuksilla ja Collaneilla 1860-90-luvuille, jolloin ensimmäiset sukuselvitykset valmistuivat. Tässäkin tapauksessa suvun käsitettä rajattiin, nyt menneisyyteen suuntautuen ja mieskantaisesti. Etsittiin kantaisää, ”ensimmäistä” Waseniusta tai Collania, ja tämän miespuolisia jälkeläisiä. Suvun tärkein tuntomerkki oli tässä tapauksessa yhteinen sukunimi. Clas Collanin harrastama sukututkimus oli ennen muuta oman perhe- ja suku-yhteyden korostamista ja etsimistä. Collanin sisarukset säilyttivät, lukivat ja siteerasivat vanhempiensa kirjeenvaihtoa ja hakivat näiden elämänvaiheista ja luonteenpiirteistä esimerkkejä ja yhteyksiä omaan aikaansa. Erityisen suosittua oli etsiä lapsista suvulle tunnusomaisia fyysisiä ja henkisiä piirteitä, oikealla Waseniuksella esimerkiksi tuli olla kuoppa leuassa.

Suvulle annettiin mielellään yhdistäviä, positiivisia sukuominaisuuksia. Waseniuksien kohdalla käytettiin usein käsitettä ”Waseniuska lynnet”, jolla viitattiin ihmisen yritteliäisiin, iloisiin ja reippaisiin luonteenpiirteisiin. Käsite ”Collanska blodet” taas viittasi enemmänkin vanhan pappissuvun opillisiin saavutuksiin ja vastaaviin luonteenpiirteisiin.

Kalenterit esille

Äidílleni toivotan Superkivaa pyöreänumeroista syntymäpäivää!

Muille huomautan, syksyn opintojen ohjelmia on alkanut ilmestyä verkkoon. Helsingin työväenopistossa tarjolla muunmuassa:

085997 Minkä aika tuhoaa, sen muisti tallentaa - ja kirjoitus säilyttää

085560 Elämänkaari-kirjoituskurssi
084701 Muistot ja elämä sanoiksi ja tekstiksi
085851 Graafisen suunnittelun ja kuvankäsittelyn perusteet

085657 Vuotuisperinteet suomalaisessa ajanlaskussa (maksuton luento)

085262 Suomalaisten juurilla (maksuton luento)
083672 Helsinki 1918 (maksuton luento)
083858 Pikkukaupungista pääkaupungiksi - Helsinki 1800-luvun alussa (maksuton luento)
085485 Ihana Itä-Helsinki (maksuton luento)
085484 Mellunkylän historiaa (maksuton luento)

085776 Vanhat käsialat
085738 Sukututkimuksen peruskurssi
083414 Sukututkimuksen peruskurssi
085325 Vanhojen käsialojen jatkokurssi

Espoossa taas on esimerkiksi:

Sukututkimuksen perusteiden tehokurssi

Kunnia, häpeä ja väkivalta. Historiallista vai ajankohtaista? (maksuton luento)

Maatamme muuttaneet maahanmuuttajat - Sinebrychoffeista Fazereihin, Stockmanneis

Luento: Keisarillista loistoa Espoossa

Luento: Salakuljettajien saaristo - Kieltolakiajan Espoo

Luento: Huvilaelämää Espoon saaristossa

Luento: Kuninkaantie Espoossa

Luento: Elämää Albergan kartanossa ja kultakauden taiteilijakodeissa

Luento: Espoon kuuluisia kartanoita ja kartanonväkeä

Luento:Sinebrychoffien Espoo-Hagalundin,Otaniemen kartano ja Sinebrychoffien huv

Luento: Aurora Karamzin -Träskändan kartanon tarunhohtoinen valtiatar

Kävelykierros: Träskända

Kävelykierros: Hietaniemen hautausmaa

Kävelykierros Senaatintorin ympäristössä:Hki kuninkaiden ja keisarien aikaan

Vierailukäynti: Ritarihuone

Ruotsi, Suomi, ...

Eilinen Mirkka Lappalaisen Hesarin kolumni käsitteli vaihteen vuoksi aihetta Suomi Ruotsin valtion osana, vai oliko se osa, vai ei, ...

Minun puolestani Suomi on saanut olla erottamaton osa Ruotsia, mutta sitten ei pitäisi törmätä teksteihin suurvalta-ajasta, joissa käsitellään vain aluetta "Egentliga Sverige" ja jätetään "ulkoalueet" huomiotta.

Google Books -haku osui vuonna 1784 painettuun kirjaan Anecdotes of the Russian Empire. Ajankohtana "Suomi" oli "Ruotsin" osa ja kirjoittaja britti. Ja kirjoittaa venäläisestä sotasankarista: "in defence of his country against the Swedes or Finns." Näkivätkö venäläiset mahdollisesti Suomen irrallisena (vai irroitettavana) osana Ruotsin valtakuntaa? Kenen näkökulma ratkaisee?

Koko soppaan ehdotan seuraavaa ratkaisua: koska Ruotsi Suomen sodan jälkeen oli oleellisesti erilainen valtakunta kuin edeltävänä 700 vuotena ja vaihtoi vielä hallitsijasukuaankin, pitäisi nimi Ruotsi varata Oikealle Ruotsille ja tätä nykyistä tynkämaata kutsua nimellä Bernadotteland. Paljon selkeämpää.

Matkaopas kesäiseen Suomeen vuonna 1938

Kuva Päijänteeltä alla kuvatusta kirjasta

Harvoin saa lukea yhtä positiivista hehkutusta Suomessa matkailusta kuin Sydney A Clarkin kirja Finland on $50. Erittäin outoa oli, että tekstissä tuotiin kerta toisensa jälkeen esille Suomen halpuus. Taalalla oli ollut täällä ostovoimaa vuonna 1938.

Suomen talous on tänä päivänä täysin erilainen ja kirjassa mainitut hintojen väliset suhteet ovat toisia kuin nykyään. Pelkkä inflaatiokerroin ei riitä kertomaan muutoksesta, mikä kannattaa aina pitää mielessä, kun tekstissä on vanha rahasumma ilmoitettu ”nykyrahassa”.

(Nordean taulukon mukaan vuoden 1938 markka on 1,8390 vuoden 2007 euroa. Measuring Worth -sivusto laskee muutosta kuudella eri kriteerillä ja vuoden 1938 dollari vastaa näistä tavanomaisimmilla 12,23 -31,44 vuoden 2007 dollaria)

Joitakin kirjassa mainittuja hintoja:

• 500 markkaa on vähän yli 10 dollaria
• laivamatka Tukholmasta Turkuun, 1 luokka 250 markkaa, 2 luokka 280 markkaa
• laivamatka Tukholmasta Helsinkiin, 1. luokka 400 markkaa, 2 luokka 330 markkaa
• junamatka Turusta Helsinkiin 2. luokka 83 markkaa, 3. luokka 54 markkaa; Tampere-Helsinki 70 / 47 markkaa, Oulu-Tampere 166 / 111 markkaa; Helsinki-Viipuri 108 / 72 markkaa; Imatra-Helsinki 113 / 76
• lento Tukholmasta Helsinkiin 970 markkaa (kesto 2 tuntia, sis. 15 minuutin kahvitauko Turussa)
• Höyrylaivamatka Savonlinnasta Kuopioon 85 markkaa 1 luokassa hytin kera, 55 markkaa 2. luokassa ilman hyttiä
• 1. hengen huone Helsingin Torni-hotellissa 50 markasta ylöspäin, 2. hengen huone 90 markasta ylöspäin
• Tornin ravintolassa: aamiainen 12 markkaa, lounas (seisova pöytä ja lämmin ruoka) 25 markkaa, illallinen 25-35 markkaa
• Lasipalatsin ravintolassa: lounas 11 markkaa, päivällinen 9-14 markkaa ja illallinen 15-20 markkaa
• Savoyssa: lounas 30 markkaa, iltakahvi kerman kera 7 markkaa
• Helsingissä raitiovaunu- tai bussimatka maksaa 1-1,50 markkaa
• Postimaksu ulkomaille 3,50 markkaa, postikortista 2 markkaa
• 25 savukkeen pakkaus 6 markkaa, 20 savukkeen 5 markkaa. Halvempaa laatua 20 savuketta 3 markalla.
• Museosisäänpääsyt Helsingissä 1-2 markkaa (Kansallismuseo kiinni lauantaisin ja sunnuntaisin ilmainen)
• Kansanedustajien palkka 175 markkaa päivä
• Yrjönkadun uimahalli 15 markkaa lippu ja 5 markkaa pyyhkeistä
• 1. luokan elokuvalippu Helsingissä 12 markkaa ja pieni vero
• Suomen kulkuneuvot – kirja 7 markkaa
• Iso lasi tuoretta maitoa Elisenvaaran asemalla 50 penniä
• Soutu- ja pääsymaksu Olavinlinnaan 5 markkaa
• Koskenlasku tervaveneessä Vaalasta Muhokseen 100 markkaa (kesto 5 ja puoli tuntia)

Tervavene kuullostaa houkuttelevalta, kosket nykyään padottu? Enää ei myöskään matkusteta yhtä vaivattomasti Viipuriin, Sortavalaan tai Petsamoon. Viipurin pyöreän tornin 1600-luvun tyylin puetut tarjoilijat olisi ollut hieno nähdä.

Clark lopettaa kirjansa kivaan 50 matkamuiston listaan, josta poimintoina
... ”A pale pink apartment house of Helsinki’s Töölö quarter owned by Paavo Nurmi. If a tenant runs from his obligations the landlord can run faster.”
... “A group of stalwart schoolgirls seen on Liisankatu in Helsinki. Headed for a city playground, each maiden carried an American baseball bat”
... “The cobbled streets of Viborg, friends of the local cobbler but enemies of Anglo-Saxon feet”
... “The delicious fragrance of two locomotives contemplatively puffing in the station yard of Elisenvaara. One knew t a whiff that their diet was good logs of birch”
... “A group of smart cavalrmen seen in Savonlinna. Their trousers were the color of Burgundy, with a broad saffron stripe down the sides” ...

Viikonlopun työputkesta

Tuosta alkoi perjantaina vääntö. Pääsin erinomaiseen työputkeen ja vaikka samat paperit olivat sunnuntaina levällään pitkin ruokapöytää, täytyy olla tyytyväinen. Lukuunottamatta torppareita (ja kuten jo totesin, ne saavat odottaa kunnes muu teksti on kunnossa) ja meijerikoulua Knorring-historiikin luvuista on eka luonnos valmiina.

Mikä tarkoittaa, että jäljellä on vielä paljon työtä, mutta kun on jonkinlainen raami valmiina niin on helpompi jatkaa. Toistaiseksi lähdeviitteiden perusteella paloja on aseteltu tekstiin 406 kappaletta 152 pokkarikokoiseen sivuun.

Työlistalla mm.

• Tarkistaa onko meijerikoulun tytöt rippikirjassa vai ei. Jos ovat saisin tietää minkäikäisiä ovat olleet, mutta toisaalta joutuisin kiusaukseen selvitellä vaiheita eteen ja taaksepäi
• Käydä läpi maatalousnäyttelyiden raportointi sanomalehdissä. Leikkeitä on kertynyt, mutta on todennäköisesti järkevämpää käydä kaikki "kerralla" läpi ja etsiä Knorringien kommentit keskusteluissa ja kartanon väen voittamat palkinnot
• Etsiä Satakunnan maatalousseuran julkaisemaa Knorringin kirjoittamaa maatalousopasta. Vihkonen? Ei löydy tekijän mukaan Fennicasta, joten haastetta riittää
• Pitäisi rohkaistua käyttämään Kansalliskirjaston mikrofilmiskanneria, että saisin talteen sen ainokaisen päärakennuksen autenttisen kuvan
• Soittaa Kokemäen kaupungintalolle ja kysyä pääsisinkö lomani aikana heidän arkistoonsa. Epätodennäköistä heinäkuussa?
  

Kappalainen Kyttälästä

Yksi käteen osunut Tuokko-kortti kertoi, että Kokemäen käräjillä 1654 (mm 8:200v 2.) kappalainen Tyrväältä anoi perinnönjaon suorittajia sisarustensa ja veljensä pojan Jacob Henrikssonin Skyttälästä välillä.

Hockmanin talonhaltijaluettelo Kokemäen ja Harjavallan historiassa tuntee Kyttälästä kaksi taloa vuoden 1654 tienoilla ja Mäkeläksi nimetystä on maksanut kymmenyksiä ”Jacob Hendersinpoika” vuodet 1626-1661. Edellinen isäntä ”Henrik Hendersinpoika” maksoi kymmenyksiä 1581-1618 ja sitä edellinen ”Henric Jönsson Skyttä” 1560-1580. Patronyymihypoteesilla tämä viimeinen olisi siis nimettömän kappalaisen isä.

Suvannon henkilötiedoston perusteella Heikki Juhonpoika Skyttä on ollut Kokemäellä vaikutusasemassa, lautamiehenä kymmenillä käräjillä. Omaisuutta oli vuoden 1571 hopeaveroluettelossa ihan mukavasti, joten yhden pojan lähettäminen koulutielle ei ole mahdoton ajatus.

Piilosen Sastamalan historia 2:n pappisluetteloista löytyy Tyrväältä kappalainen Josephus Henrici Sagittarius, joka on ollut virassa ainakin vuonna 1638 ja kuollut 1659. Oikea ajanjakso, oikea patronyymi ja sanakirjasta tarkistettuna Sagittarius tarkoittaa jousimiestä. Nykysuomen sanakirja ei tunne sanaa skyttä, mutta parhaan muistini mukaan se tarkoittaa metsästäjää.

Tämä metsästäjä on nainen, mutta kun en muuta löytänyt... kuva wikimediasta.

Isännyysvuosiin vertailtuna Josephus vaikuttaa olevan samaa ikäluokkaa veljensä pojan kanssa, mutta tämähän ei ole mikään mahdottomuus. Eli tulipahan melkein todistettua jotain melko merkityksetöntä. Ylioppilasmatrikkelista löytyy Josephin poika, mutta jälkipolvien olemassaolosta ei ole tietoa. Kiva kuitenkin tietää, että Kyttälästäkin käsin on päässyt nousevaan säätykiertoon käsiksi.