Nimetön matkailija löysi ilmeisesti Tampereelta kielitaitoista seuraa, sillä matkakertomukseensa sisältyy kaksi pätkää tarinointia seudulta. Näistä ensimmäinen saa alkunsa joltain Tampereen kalliolta näkyvästä kuilusta/solasta, jota paikalliset kutsuivat antiikin historiaan viitaten nimellä Thermopylae eli suomalaisittain Thermopylai. Verkkohaulla tämä löytyy Pyynikiltä eli ainakin tarinan alku on paikallaan. Mutta muussa sisällössä on lievää epäuskottavuutta.
Pyynikillä "pari kymmentä vuotta aiemmin" (1830-luvulla?) oli kallionkoloissa asunut kuuluisa rosvo Lind. Tämä oli työmiehen poika, joka oli aloittanut rikosuransa varastamalla muutamia hopealusikoita. Paettuaan virkamiehiä metsään hän palellutti molemmat jalkansa niin pahasti, että elämänsä säästääkseen Lind hakkasi ne kirveellä poikki polven alta. Hän sitoi leikkauspinnat räsyillä ja heinällä ja veti sitten tyngät saappaisiinsa. Haavat parantuivat ja mies oppi kulkemaan neljällä raajalla, kuin kissa.
Lind hankki elantonsa uhkailemalla taloja polttamisella. Aikanaan hänet saatiin kiinni ja lähetettiin Turun vankilaan. Hän suostutteli sellitoverinsa luovuttamaan vaatteensa köydeksi, jolla molemmat pääsisivät vapauteen. Mutta päästyään itse katolle Lind jatkoi matkaansa jättäen toverin selliin ilman vaatteitaan.
Paetessaan Lind ei halunnut jättää jälkiä, joten hän hyppäsi veneeseen ja souti vastarannalle. Siellä hän ehti työntää veneen takaisin veteen ennenkuin ymmärsi olevansa saaressa. Hän huusi apua, mutta kukaan ei kuullut. Pari viikkoa hän eli raaoilla sienillä ja karpaloilla, kunnes yhtenä aamuna saarta lähestyi vene, jossa oli kaksi naista. Näiden rantauduttua Lind kaappasi veneen ja jätti naiset samaan pulaan, josta itse oli nyt pelastautunut.
Tämän jälkeen Lind asettautui Thermopylain maastoon. Hänen öisistä ryöstöretkistään syntyi tarina, että hän oli paholainen. Kun Lind sai tietää viranomaisten etsivän häntä hän ryömi Tampereelle ja piiloutui tutun maalarin kotiin.
Viranomaisten etsiessä häntä Tampereelta joku huomasi, että eräs tyttö lukitsi juuri tutkitun vaunuvajan. Tämä tuntui oudolta, sillä tähän aikaan ei ovia yleensä lukittu, joten vaja tutkittiin uudelleen ja Lind löytyi kyyryssä tyhjästä tervatynnyristä oljilla peitettynä. Nyt Lind vietiin Viaporiin, jonka vankina hän oli 15 vuotta.
Vapauduttuaan hän oli kuusikymppinen ja asettui asumaan Tampereen lähelle Haiharan kylään, jossa nimetön matkailija on hänet nähnyt. Lind oli rakentanut asumuksensa kahden tuvan väliin niin, ettei tarvinnut muuta lämmitystä. Kyläläiset uskoivat hänen hoitoonsa lapsiaan ja jonkinlaista elantoa hän sai kai sorvauksesta, jonka ääressä englantilainen matkailija hänet tapasi. Ehkä oli sorvannut puujalkansakin, joilla käveli kuin muut miehet.
Kenraalikuvernööri Bergin vieraillessa Tampereella Lind kutsuttiin hänen kanssaan keskustelemaan ja sai illallisen palvelijoiden tiloissa. Berg oli kenraalikuvernöörinä 1855-61, mikä ajoittaisi Lindin rikokset 1830-luvulle. Bergin vierailusta (vierailuista?) Tampereelle on varmasti sanomalehtiuutisia, mutta en onnistunut niitä löytämään.
Olin tarina-aineksista niin kiinnostunut, että kävin tarkistamassa SKS:n Kansanrunousarkiston laatikotkin, mutta niissä ei ollut Lindiä. Jos joku on ylläolevaan tai sen osiin aiemmin törmännyt, niin kommentoikaa. Alkuperäinen, maksumuurin takana oleva teksti:
