Printtibisneksestä opittua

Lontoon matkan pääkohde oli British Museumin skyyttinäyttely, mutta ehdin kierrellä museota muutenkin. Itseasiassa kahtena eri päivänä.

Vaihtuva näyttely The business of prints muodostui ilmaisesta annista parhaimmaksi. Kun olen taustoista mitään ymmärtämättä painokuvia digitoituna paljon katsonut. Fyysisinä esineinä niissä oli (tietenkin?) toinen tuntu. Kun näki koon, jonka eroja heti alkuun tuotiin esille.

Muuta opittua. Kuin kertauksena Ruotsista kuululle esitykselle pariin otteeseen tuotiin esiin, että kuviin ei voi luottaa. Esimerkiksi kun uudesta mannermaalta tulevasta kuningattaresta ei vielä ollut kuvaa, kaivettiin varastosta käyttämättä jäänyt, modattiin kampausta ja lisättiin teksti. Ja ei kun myyntiin.

Yhdessä osassa näyttelyä esitetiin erikoisempia ja käytännöllisempiä painotuotteita. Painamalla oli 1500-luvun lopulla tehty kaiverrusta halvemmin  aurinkokelloja, painamalla kuviot paperille ja liimaamalla ne ohuelle puunpalalle. Samalta ajalta oli ilmeisesti puurasioiden koristeluun tarkoitettuja kuvia, mistä tuli tietenkin mieleen Ruotsin kistebrevit. Ajan realistinen pupu puolestaan oli kai tarkoitettu tarkkuusammuntaan.

Tietenkin selostettiin tarkkaan painokuvien tekniikkaa ja esimerkit näyttivät selvästi, miten painolevyt kuluivat ja myöhemmät painatteet olivat huonompia kuin ensimmäiset. Mutta koska kyse oli liiketoiminnasta kuvia kai painettiin niin kauan kuin niistä sai jotain tolkkua. Näyttelytekstien mukaan mahdollisten tekstitysten kieli valittiin markkinoiden maksimoimiseksi eli usein käytettiin latinaa. Nykykieliä puolestaan saattoi olla pari rinnakkain. Kiistatta siis pyrittiin ja päästiinkin kansainvälisyyteen.

Painotuotteiden myynnistä oli kaksi kuvaa ja olisi todella kiva tietää onko Suomessa nähty vastaavaa. Vasemmalla painotuotteet on kiinnitetty sauvaan , jonka ympärille kiedottuna ne kulkevat kätevästi. Oikealla arkkiveisun kauppias vetää showta ja apurinsa (vaimonsa?) myy printtejä.

Laki on kuin se luetaan?

Paluulentoni Lontoosta viime yönä oli myöhässä, mutta ei onneksi niin paljon, että en olisi ehtinyt ja jaksanut lähteä seuraamaan Charlotte Cederbomin (aik. Vainio) väitöstilaisuutta Helsingin yliopistolle.

Kuva: Anu Lahtinen

Cederbom puolusti väitöskirjaansa The Legal Guardian and Married Women. Norms and Practice in the Swedish Realm 1350-1450, joka nimensä mukaisesti käsittelee Ruotsin valtakunnan oikeuskäytäntöjä keskiajalla koskien naisten mahdollisuuksia toimia, erityisesti taloudellisissa asioissa kuten maakaupoissa. Käytäntöön päästäkseen Cederbom on käynyt järjestelmällisesti läpi tuhansia asiakirjoja. Valitettavasti tätä hän ei voinut jatkaa enää 1400-luvun loppupuolella, sillä säilyneiden asiakirjojen määrä on suurempi.

Vastaväittäjä Maria Sjöberg käytti aikaa lähdekriittiseen pohdintaan olemassaolleiden ja säilyneiden asiakirjojen suhteesta. Tämä on siis tarpeellista, mutta päästäänkö siitä koskaan muuhun kuin arvailuihin? Kun pitkään säilyneetkin pergamentit ovat saattaneet tuhoutua vasta 1800-luvun pikkuvandaalin kätösissä.

Cederbomin mielenkiintoisiin tuloksiin kuului se, että naisten asema lähteissä näyttää olennaisesti erilaiselta eteläisemmässä Ruotsissa kuin pohjoisemmassa. Tätä voi selittää aiempi oikeuskäytäntö tai paikalliset olosuhteet kuten maanomistuksen luonne ja kirkon vaikutusvalta. Niin tai näin, olemassa ollutta maanlakia ei ensimmäisen sadan vuoden aikana tulkittu joka puolella samalla tavalla.

Eikä jatkuvasti samalla tavalla vaan tilanne muuttui. Ulkomaisten vaikutteiden johdosta? Kirkon kanonisen oikeuden vaikutuksesta? Muiden ajan ilmiöiden seurauksena? Vastaväittäjän kommentin perusteella Cederbom ei näihin kysymyksiin ollut pyrkinytkään vastaamaan. Mutta oli siis osoittanut, että naisien toimintavapaus oli suurempi kuin miltä lain kirjaimeen tuijottamalla näyttää.

Olisikohan niin, että elävä elämä aina poikeaa laeista ja normeista?

2 taloa 1700-luvulta Lontoossa

Viime sunnuntaina lähdin Lontooseen hakemaan etäisyyttä Suomi100-juhlintaan. Heti keskustaan päästyäni suuntasin Dennis Severs' Houselle, jonka ainoa aukiolo matkani aikana oli alkamassa. Onneksi en viivytellyt, sillä jonossa ehdin seisoa. Sisään kun päästettiin vain kymmenisen henkilöä kerrallaan.

Tämä talo ei ole "kulttuuriperintöä", "paikallishistoriaa", "antiikkia" eikä "museo", esitettään lainaten. Dennis Severs on lavastanut 1700-luvun ja 1800-luvun interiöörejä, joiden on tarkoitus olla hetkiä kuvitellusta eletystä elämästä. Vain kynttilöillä (!) ja takkatulilla valaistut huoneet ovat täynnä tavaraa ja yksityiskohtia, kuten puolityhjät viinilasit, kampauspöydän pinnit ja kampaan jääneet hiukset. Vaikuttavin oli päättyneet bileet, joiden punssimaljassa oli enää mausteita ja sitrushedelmän palanen.

Talossa ei saa valokuvata ja kierros olisi pitänyt tehdä hiljaisuudessa, mutta yksityiskohtia ei ympärilläni maltettu olla kommentoimatta. Ääniefektejä huomasin vain muutaman enkä tuoksujakaan varsinaisesti, mutta tunnelma oli kokonaisuudessaan aivan toinen kuin tavallisissa tyylihuonemuseoissa, joissa ruokapöytä on "katettu" lavasteruualla. Yhtäaikaa romanttinen ja realistinen. (Kuten ullakkohuoneen sisäkatto, joka oli mukamas rikki tai romahtamassa.) Ja lämmin, sillä liekit.

Myöhemmin reissulla katsastamani Dr. Johnson's House oli aivan muuta.

Ihan oikea 1700-luvun talo, jossa oli asunut se "jos olet kyllästynyt Lontooseen, olet kyllästynyt elämään" -mies juuri silloin, kun oli kirjoittanut sanakirjaansa eli pääteostaan. Autenttisuutta riitti, samoin kuin kerrottavaa.

Muutama Johnson'in ajan esine ja huonekalu oli esillä, mutta kokonaisuutta ei oltu paikattu tyylihuonekaluin vaan vierailijoiden käyttöön tarkoitetuin pöydin ja istuimin. Huoneet olivat siis käytännöllisesti katsoen tyhjiä ja hiljaisuus (ollessani yksi kolmesta vieraasta, ei jonoja) paljon täydellisempi kuin Severs' Housessa.

Kun taas Johnsonin aikaan talo oli täynnä ihmisiä, jotka eivät pelänneet sanoa sanottavaansa. En käyttänyt ääniopasta, mutta olisin siitä mielelläni maksanut, jos olisi luvattu kuuluvan menneisyyden dramatisoituja keskusteluja. Huoneiden infolappusissa oli mielenkiintoistakin asiaa, mutta kokemus jäi valjuksi.

Jääkolulla liikkuminen

Karl Henrik Hornborgin (1853-1921) kertomuksessa Karsikko (Taloista ja taipaleelta, 1898) "Murtoselän levottomat laineet oli vanginnut syksyinen jää, kierä, sileä kuin lasi. Hevosella ei sitä vielä päästy kuin mataloista salmista, vaan jalkamiehen kesti jo huoletta kulkea. Sitten tuli suoja ilma, joka pani jäät vesille."

Jäätä ylittäneet miehet eivät malttaneet kävellä.

Mutta kun jää oli sileä ja liukas, niin päättivät he käyttää jääkoluja. Ne ovat kulkuneuvot, jotka tehdään jäästä siten, että otetaan kaksi tarpeenmukaista jääpalasta, hakataan niihin mukavat kolot, pannaan polvien alle ja työnnellään jalkain välistä jollakin sopivalla teräaseella, joko kirveen kasalla tahi sitä varten rautapiikillä varustetulla kepillä. Kierällä, sileällä jäällä on tällä tavoin kulku erinomaisen joutusata ja hupaistakin, ainakin mukavampaa kuin käveleminen liukkaalla jäällä. Tällaisilla kulkuneuvoilla olivat sulhanen ja puhemies varustautuneet Ahokaarteessa. Ja kun tuuli oli myötäinen ja jääkolut vesilivulta huilasivat hyvin, niin olivat he arvatenkin kulkeneet aika vauhtia pitkin Murtoselän kirkasta jäätä, jäätä, joka ei ollenkaan näyttänyt jäältä, vaan oli kuin rasvatyyni kesäisen järven pinta…

Toisaalta tarinasta käi ilmi, että jääkolu on jääpalasen toinen nimi. Liikkumatavalla voi siis olla toisaalla toinen nimi. Jääkolua ei verkkohaku tunne kuin paikannimenä.

Itsenäisyyden aikana

Kodin kuvasto 48-49/1917

Jo perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän kunniaksi vuoden aikana löytynyttä tai syntynyttä opinnäytettä (ja vähän muutakin tutkimusta) itsenäisyyden ajasta

Edeltävästä ajasta aloittaen 

• Grahn, Arja; Pulkkinen, Lahja; Vallinkoski, Susanna: Sairaanhoitajan työnkuvan kehittyminen : -historiallinen kirjallisuuskatsaus
• Sarkio, Maria: Sairaanhoitajaksi kasvattaminen : Sairaanhoitajakoulutus ja siinä käytetyt oppikirjat Suomessa vuoteen 1967 asti
• Kivinen, Jussi: Sisävesien mikrotonnisto : pienet höyrylaivat Suomen ja erityisesti Kainuun sisävesiliikenteessä 1870-luvulta 1960-luvulle
• Kuha, Jukka: Suomen musiikkioppilaitoshistoriaa : Toiminta ulkomaisten esikuvien pohjalta vuoteen 1969
• Vuorenniemi, Paula: Kätilö Alva Forsius - sähköinen teosluettelo
• Mantila, Miina; Ranta, Venla: Suomalaisen kätilön työnkuvan historiaa : kätilölaukku ja synnytyksessä käytetyt työvälineet
• Tauriainen, Maija; Mulari, Helene: Kätilö tuberkuloosin ja isorokon vastustustyössä vuosien 1896—2014 Kätilölehtien mukaan
• Pöyhönen, Riikka: Onni Savola 1876–1957 – Lausuntataiteilijan elämäntyö kaunoluvun opetuksen kehittäjänä
• Marita Kilpimaa: ”Paljon olen mailimata kulkenut, paljon olen kokenut ja nähnyt. ”Andreas Alarieston lauletut elämänpolut ja resilienssi.
• Mäkinen, Juuso: Siveellinen ja isänmaallinen ihminen. Historiallis-filosofinen analyysi Mikael Soinisen ja Matti Koskenniemen kasvatusajattelun lähtökohdista ja päämääristä.
• Rapo, Mikko: Heinäpellolta leipäjonoon : suomalaisen köyhyyden kokemuksen muutos 1900-luvun aikana
• Sohlman, Annukka: Linnunkiikut ja kallen kaulukset : Kotitekoiset kuukautissiteet 1900-luvun alkupuolen Suomessa
• Laurent, Helene: Asiantuntijuus, väestöpolitiikka, sota : Lastenneuvoloiden kehittyminen osaksi kunnallista perusterveydenhuoltoa 1904–1955
• Ajo, Martti: Punainen eskatologia : Jumalan valtakunta ja työväenliike Sigfrid Sireniuksen teologis-aatteellisessa ajattelussa ja kristillis-yhteiskunnallisessa toiminnassa vuoteen 1924 asti
• Jaakkonen, Asta: Mielisairaanhoitajien koulutus Suomessa vuosina 1906 - 1969
• Virtanen, Liivika: Kirjailijan kuva 1900-luvun kirjeenvaihdossa. Aino Kallaksen ja Friedebert Tuglasin kirjeiden tarkastelua
• Svanbäck, Andrea: Efterlyses: Goda ögon och litet kapital. Könsroller och könade ideal i kontaktannonser ur Hufvudstadsbladet – En komparativ studie av åren 1910, 1950 och 1990
• Pajunen, Henni: -OittA- ja -OttA-verbien normittaminen 1910-luvulta 2010-luvulle 
• Liippo, Elli: Kuvatoisinto kurinpidon ja hoitotyön kehyksenä : Turun Psykiatrisen vankisairaalan seinämaalauskokoelma laitoshoidon historian näkökulmasta 
• Tuokkola, Jarkko: Sosialismi ja kommunismi Suomen tietosanakirjojen artikkeleissa 1912-2005
• Kiviniitty, Laura : Sukupuolittunut koulukuri Oulun lyseossa ja Oulun tyttölyseossa 1912 - 1974
• Salo, Jaakko: Uskonnonopetuksen tunnustuksellisuus koulun kiistakysymyksenä : Evankelinen herätysliike oppivelvollisuuskoulun kristillisyyden asialla 1912-1926
• Luoti, Joonas: Humalaa hakemassa : korvikealkoholeihin kuolleet 1914-1921

Vuodesta 1917 alkaen

• Juuti, Petri S.; Katko, Tapio S.; Rajala, Riikka P.: Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917-2017
• Siltanen, Teemu: Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijöiden poliittinen toimijuus vuosina 1917-1918 
• Fred Karlsson: Suomen kielet 1917–2017
• Linnavuori, Johanna: Ihannenuorisoa kasvattamassa – Partioliikkeen arvokasvatus vuosina 1917–1919 Ole Valmis ja Partiolainen –lehtien näkökulmasta
• Jörgensen, Antti: "Hartaasti toivottu vapauden laki" – Kristillisten vähemmistöyhteisöjen suhtautuminen uskonnonvapauteen Suomessa vuosina 1917–1923
• Heikkilä, Johannes: Kristillisen Työväen Liiton politiikasta vetäytyminen 1917-1922
• Lavonius, Jenny: Folkskolan som disciplinerande instans: En närstudie av den åländska folkskolan 1917-1947
• Järvenpää, Anna: Ystävyyttä ja kauppaa ennakkoluulojen varjossa : Suomen suhteet Meksikoon 1917-1964

Sisällissota ja sen muistaminen

• Eifrém, Marcus: "Drivfjädrarna voro inte alltid desamma" - de svenska frivilligas motiv för att delta i det finska inbördeskriget 1918
• Hirvelä, Jesse: Kahden sisällissodan vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918–1920 
• Ortamo, Simo: “Juhlapäivinä on oikeus lukea valikoiden historiaa” Suomen itsenäisyyden 20-vuotisjuhlat ja sisällissodan muisto
• Oinonen, Janne: Muuttuva sota : sisällissodan kuvaus WSOY:n kansakoulun historian oppikirjoissa 1918-1972
• Ellefson, Merja: The Hero's Mother: Lotta Svärd and mediated memories
• McKeough, Andreas: Kirjoittaen kerrottu sota
• Ilmolahti, Oona: Eheys ja ennakkoluulo : Työväenyhteisön ja kansakoulunopettajiston jännitteinen suhde Helsingissä sisällissodasta 1930-luvulle
• Karttunen, Lauri: Ullavan suojeluskunta ja Lotta Svärd : paikallisosastojen synty, toiminta ja jäsenet 1917-1944
• Ojakoski, Arto: Marssit ja manöverit, Sotilaallinen koulutus ja urheilutoiminta Ikaalisten suojeluskunnan alueella 1917-1939

Sotien välinen aika

• Waltå, Göran O:son: Poet under black banners the case of Örnulf Tigerstedt and extreme right-wing Swedish literature in Finland 1918-1944
• Isotalo, Heikki: Hitaasti kiiruhtaen kohti Paneurooppaa. Euroopan yhdentymisen aate Suomessa 1918—1939
• Miller, Anu: IVAR HÖRHAMMER TAIDEKENTÄN TOIMIJANA 1918–1930
• Heinonen, Jussi-Pekka: Pirtulaivoja ja spriikätköjä : alkoholin salakuljetus Hailuodon alueella kieltolain aikana vuosina 1919–1932
• Saalas, Tommi: Maallistuva mieskuoro. Turun Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen Mieskuoro ja sen ohjelmistokehitys vuosina 1919–2004
• Hiltula, Teemu: SUOMEN KANSAINVÄLINEN URHEILUYHTEISTYÖ VUOSINA 1919-1939
• Päivärinta, Annemari: Sukupuolen rakentuminen setlementtinuorisotyössä 1920-luvulta 2010-luvulle
• Hiltula, Kimmo: Korpilakkoja vai leipätaisteluja? : pohjoisten sanomalehtien suhtautuminen Peräpohjolan vuosien 1920 ja 1926 saha- ja satamalakkoihin
• Suni, Anni: ”Kuin Helsinki, iloinen ja maallinen” - Pääkaupungin uskonnollisuuden kuvat suomalaisessa kaunokirjallisuudessa vuosina 1920–1929
• Tammisto, Ossi: "Toivola tulee pakanain kirjaan" – luterilainen vapaaseurakuntaliikehdintä Marttilan seudun yhteisöissä 1920–1930 -luvuilla
• Sjöblom, Max: Sotahistorian opetuksen kehitys puolustusvoimien vakinaisen väen upseerikoulutuksessa : sotahistorian opetuksen kehittyminen 1920-luvulta 1950-luvulle 
• Heikkilä, Katja-Leena: Ryssänranta ja Suomen Alaska. Petsamo Helsingin Sanomien, Kalevan ja Rovaniemi-lehden kirjoittelussa vuosina 1921 - 1923  
• Marttila, Terho: Luonnonmuistomerkit Suomessa 
• Klemola, Jari: Joukkuepelillä voittoihin : jalkapalloilu ja muu tehdasurheilu Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiössä 1924-1975 
• Perälä, Heikki ja Seppälä, Esko: Liikunnan muutokset tavoitteiden ja sisältöjen osalta valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa 1925-2014
• Jekunen, Lasse: Talouselämän sisäiset lait ja terveet periaatteet. Taloudellisen neuvottelukunnan talouspoliittinen ohjelma 1928–1932. 
• Ahola, Topias: Ajankuvaa jazzin rytmeissä, Ernst Křenekin Jonny alkaa soittaa -oopperan vastaanotto Suomessa
• Vahosalmi, Ville: Taistelu pienviljelijästä : Suomen pienviljelijäin puolueen perustaminen ja populismi 1929-1930
• Malinen, Netta: "Havet har varit mitt allt" : beskrivning av kultur och identiteter hos finlandssvenska skärgårdsbor på 1930-1970-talen i tre biografier
• Porsanger, Rosa-Maria: ”Rehellisyyttä arvostethin”: hyveet kotikasvatuksessa 1930-1950 -luvulla Keski- ja Etelä-Lapin maalaiskylissä
• Sandvik, Suvi: Vaate kuin uni : surrealististyylisen muodin tulo Suomeen 1930–1950-luvuilla
• Uusikallio, Irja: Palkkiona on oleva köyhän lapsen kasvoissa kiitollinen loiste, minkä höyryävän kupin ilmestyminen lapsen eteen koulupulpetille tuottaa – Honkajoen Vatajan kansakoulu aterioinnin muistin paikkana 1930–1970-luvuilla
• Villonen, Evelina: Suomalaisuuden kulisseissa – Leningradin Suomalainen teatteri 1932–1937
• Sajaniemi, Päivi: Sairaanhoitajattarena Suomessa vuosina 1933-1940: tapaustutkimus lähestymistapana
• Korhonen, Samu: Puserokauhua lietsomassa vai kansanvaltaa puolustamassa? : Yhteiskuntarauhaan liittyvä sisäpoliittinen keskustelu vuoden 1934 valtiopäivillä 
• Siirtola, Marko: Metsä – rajoite vai mahdollisuus? : Uomaan ampumakokeilu suomalaisen metsätaistelun suunnannäyttäjänä vuonna 1934 
• Suihkonen, Jaana M: Pelastakaamme "esi-isiemme henkisen perinnön viime rippeet". Kalevalan Riemuvuoden 1935 kilpakeruu kansallisen perinnön ohjaajana 
• Posio, Lauri: Sibelius kulttuuridiplomatian välineenä Saksassa 1935–1944
• Mitts, Linda: Boende åt alla – Kaj Englund som arkitekt - Ideologierna, standarderna och bostadsproduktionen i Helsingfors förorter 1937 – 1962
• Carlson, Jonna: Risto Rytin talouspoliittinen työskentely Kansainliiton alaisissa toimielimissä 1937–1939
• Takaveräjä, Katri: Kun maailma ympärillä muuttuu : nuorisoseuraliike yhteiskunnan murroksessa 1937-1968
• Saarinen, Henry: Kansallis-isänmaallinen nainen - Naisen tehtävät ja velvollisuudet Uusi Huomen -lehdessä 1938–1944 
• Leinonen, Jussi: Matti Mefodi Lehmonen 1938 - 1950 : munkki, suomentaja ja toimittaja 
• Tallavaara, Riitta: "Voi sen ajan terveyssisaria!" : lappilaisen terveyssisaren muisteltu työ 1930-luvun lopulta 1960-luvun alkuun 

Sota vaikutuksineen

• Pöppönen, Rosa: ”Pois pakoon pakanuuden pimeydestä” – toinen maailmansota Suomessa Hiljaisen seurakunnan näkökulmasta vuosina 1938–1947.
• Kesseli, Pasi: Suomalaisen prikaatin esikunnan organisaation ja aseman kehittyminen 1939-1952 
• Slotte, Simon: Finlands sak var vår... eller?: En historiografisk studie om Sverige under det finska vinterkriget åren 1939-1940
• Hemmilä, Ilkka: Valkohangilta valkokankaille. Talvisodan kulun ja osapuolten kuvaaminen suomalaisissa uutisfilmeissä 1939–1940.
• Arjen sirpaleita ja suuria tunteita : Kirjeet sodan sanoittajina ja ihmissuhteiden ylläpitäjinä 1939–1944
• Salminen, Niko: Kuopion hiippakunta ja jatkosota 1941-1944 
• Isosaari, Mika: TK-miesten kirjoituksia asemasodan aikana vuonna 1943 
• Ekebom, Malin: Bästa föreståndarinna! Föräldrakänslor i brev till tre svenska barnhem för finska krigsbarn 1944-1947
• Aittola, Johanna: Tanskaan lähetettyjen suomalaisten sotalasten muistoja kielenoppimisesta ja kielenvaihdosta sekä näkökulmia sosiaalisten suhteiden vaikutuksesta kaksikielisyyteen kehittymisessä...
• Immonen, Pauliina: Muisteltu sotalapsuus : sotalasten yhteisö ja sotalapsuudesta kertominen
• Hellstén, Maria: Naiskansakoulunopettajan tarina : muistelukerronta talvi- ja jatkosodan kokemusten välittäjänä
• Mikkonen, Sauli: Elämää rautatien varrella : saksalaiset Sallassa jatkosodan aikana 
• Niemelä, Tuomo: Lapin sodan evakoiden henkinen huolto ja kirkollinen jälleenrakennus Oulun hiippakunnassa 1944-1947 
• Melamies, Mikko: Petsamolaisten etujärjestötoiminta Suomessa 1944 - 1953 
• Fyrqvist, Sami: Kotimaa-lehden kuva ortodoksisesta kirkosta sotien jälkeisellä kaudella 1944-1949 
• Tuovinen, Johanna: ”Nuoriso yhdistää maaseudun!” – Petsamon siirtolaisnuorten Raivaajalehti jälleenrakennuseetoksen representoijana
• Pyötsiä, Katja: Näytelmä hirsipuun varjossa : Nürnbergin oikeudenkäynti Suomen sanomalehdissä 1945-1946
• Väänänen, Tapio: Hävityksen ja paon kuvaukset : Lapin sodan sekä sodan evakoiden käsittely suomalaisessa lehdistössä 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla
• Eskola, Katariina: Neuvostosotavangit suomalaisten muistoissa
• Anna Hynninen: Minä, lotta, vaimo, äiti. Kerronnan variaatio ja toimijuus aktiivikertojan muistelukerronnassa
• Kalaniemi, Antti: Henkistä Suur-Suomea rakentamassa. Upseeriherätys 1945–1948
• Juuso Säämänen: Suurmaihinnousun uhkasta kaappaushyökkäyksen torjuntaan - Suomen meripuolustuksen maihinnousuntorjuntakyvyn kehittyminen jatkosodan päättymisestä 1960-luvulle
• Koistinen, Mikko: Sodan kuvan muutos 1950-luvun operatiivisissa sotapeleissä 
• Korhonen, Pekka: 2. Divisioonan puolustussuunnittelu Etelä- ja Lounais-Suomessa vuosina 1945-1966 
• Tuomisto, Ilkka: 3. Divisioonan puolustussuunnittelu vuosina 1945-1966 
• Jääskeläinen, Mika: Pääkaupunkiseudun puolustus vuosina 1944-1953 
• Värri, Kristian: Hevosesta traktoriin : liikkuvuuskokeilujen kautta jalkaväen moottorointiin 

Sodasta eteenpäin:

• Appel, Kaj: "Hyvä lapsi kasvattaa itse itsensä" : moraalipuhe Lapsi ja nuoriso -lehdessä 1940- ja 1950-luvun kasvatuskäsitysten, ihmiskuvan ja arvojen sekä niiden muutoksen kuvaajana
• Tuomela, Eeva: Arkistojen kätköistä: Merikarvian kuntaa muokanneet poliittiset päätökset vuodesta 1947 vuoteen 2016
• Malmivuori, Maija: Yhtenäistä metsäkauppalaa muodostamassa : yhteisöllisyys ja alueidentiteetti Alvar Aallon Imatralla  
• Mäkelä , Tuulikki: Valittu kansa -idea Karmel-lehden Israel-näkemyksessä ajalla 1949 - 1967 : Israel-ystävyyden tarkastelua retorisena merkityksenantoprosessina
• Långvik, Katja: En egen vrå i ett delat hem : hållbara lösningar för ökad trivsel i Erik Bryggmans (1891-1955) Tavasthem (1950) 
• Tupamäki, Pihla: Olipa kerran äiti, isä ja neljä tytärtä, Eeva-lehden "Mitä onnestani puuttuu?"-kirjoituskilpailun vastaajien ajankuvaus sodasta ja pitkästä 50-luvusta 
• Vanha-Similä, Maria: Yhtiöön, Yhtiöön! : Lapsiperheiden arki Forssan tehdasyhteisössä 1950–1970-luvuilla
• Suomalainen, Heidi: Aapisten pojat. Aapisten poikahahmojen kuvaus 1950-luvulta 2010-luvulle.
• Pitkänen, Jarmo: ''ISÄNMAALLISUUTTA UUDELLA TAVALLA'' : MAANPUOLUSTUSLEHTIEN VÄLITTÄMÄ KUVA MAANPUOLUSTUSTAHDOSTA 1950-LUVULTA 1990-LUVULLE
• Hilska, Minna: Maalaistyttöjen ponnahduslauta. Kotiapulaiset Helsingissä 1950-70-luvuilla
• Abney (ent. Jallinoja), Venla: Kunnon vanki - Vangin roolin ja vankeinhoidon muutos vankisäännöissä 1950–1980-lukujen Suomessa
• Elena Kochetkova: "The Soviet Forestry Industry in the 1950s and 1960s - A Project of Modernization and Technology Transfer from Finland". 
• Mutka, Sari: UUDENMAAN LÄÄNIN TERVEYDENHUOLLON OPETUSKENTTÄ 1950–1958 SOSIAALIHUOLTAJAN NÄKÖKULMASTA
• Dahl, Niklas: ”Länsikauppakin meille sentään jotakin merkitsee” : Johan Nykopp Suomen Washingtonin -lähettiläänä 1951– 1958
• Haatanen, Jani: "Coubertinilaisen hengen" jäljillä : Olympismin ilmeneminen Helsingin vuoden 1952 olympialaisten järjestelyissä ja kisatapahtumissa
• Länsivuori, Marjo: Perheenemännästä kuluttajakansalaiseksi : kuluttaminen ja ympäristö Marttajärjestön Emäntälehdessä 1953-1975 
• Virta, Mikko: Hävittäjäseikkailu 1954 – Suomen MiG-suihkukonekaupan nousu ja tuho kylmän sodan kulisseissa
• Ala-Äijälä, Jutta: Iskelmätytöt : Naiset toimijoina suomalaisessa iskelmämusiikissa 1955–1965 
• Toropainen, Hannele: Sanomattakin on selvä : Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajan valintaprosessin demokraattisuus ja jäsenistön rooli siinä ajanjaksolla 1955-2016
• Virta, Mika: SUOMEN TIE YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN RAUHANTURVAJOUKKOIHIN Suezin kriisi 1956
• Rönkkö, Sami: KIRKKOHERRA OPPIKOULUVISIONÄÄRINÄ : LAURI ORAVAINEN LIMINGAN YHTEISKOULUN PERUSTAJANA JA KEHITTÄJÄNÄ VUOSINA 1956–1964
• Lampinen, Erkki: "Kristus lähetti minut evankeliumia julistamaan" Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen vuosien 1959-1961 suviseurojen radiosaarnojen sisältö ja retoriikka 
• Mikkonen, Heikki: Uusia tuulia ja vanhoja linjoja: Inflaation ja työttömyyden välinen suhde Kansantaloudellisessa Aikakauskirjassa 1960-1981
• Kilpinen, Kai: ”Herkkä-omatuntoiset” : Alamaisideologia ja aseistakieltäytyminen 1960-luvun Suomessa
• Kemppainen, Teemu: Disorder and insecurity in a residential context : A study focusing on Finnish suburban housing estates built in the 1960s and 1970s
• Moilanen, Teppo: Insinööri-identiteetti 1960-luvun teknologisoituvassa Suomessa
• Rämö, Matti: Mielenosoitukset demokratian ilmapuntarina – Mielenosoittamisen mediarepresentaation muutos 1960-luvun kukkaiskansasta 2000-luvun globalisaatiokriitikkoihin 
• Partanen, Juha: Israel, kärsivä Herran palvelija Ristin Voitto -lehden Israel-keskustelu Israelin sotilaallisten konfliktien aikoina 1960 – 1990-luvuilla
• Manelius, Kristian: Tasavallan presidentti Urho Kekkosen valtiovierailu Ranskaan 1962
• Oja, Aleksi: Filmin, valokuvan ja äänilevyn käyttö maakuvatyössä Suomen Algerin-suurlähetystössä vuosina 1963–1978
• Rydman, Ina: Vinylskivor, Nivea och Teinitalo, Genus- och åldersperspektiv på reklam i ungdomstidningen Suosikki 1964
• Hanhikorpi, Ruut: Lähetysharrastus ja -kannatus Vihdin seurakunnassa 1965-1980 
• Väänänen, Rainer: Lähetysharrastus ja -kannatus Muhoksen seurakunnassa 1965-1993 
• Repo, Riina: Yhteiskunta, trauma ja psykosomatiikka : Oulun psykiatrian klinikan tutkimushistoria 1965-1979 
• Ville Okkonen: Peruskoulua vastaan - yksityisoppikoulut ja yhteiskuntajärjestys 1966–1975
• Holmberg-Nordman, Lise: Kunnian kentät -- suomalaisen kulttuuridiskurssin muutos vuosien 1966 ja 2016 valossa
• Anttinen, Emma: Från internationell studentradikalism till taistoism. Studenttidningen Soihtu 1966-1970
• Riekkinen, Tanja: Akateemista edunvalvontaa vaikuttajien verkostossa : Oulun yliopiston akateemiset ry 1967-2010
• Viitamies, Janne: Kenen Aleksi, sen Helsinki : Kluuvin kävelykatutaistelut 1968 - 2003
• Avelin, Liisa: Kåren Kellari : karhulalaisdisko ja sen yhteisöt 1969-1979
• Gröndahl, Arto: ”I certainly have not seen anything like this in Finland before” The debate and discussion in Finnish newspapers about the demonstrations against the Shah of Iran during the summer of 1970
• Okkonen, Aleksi: Vuoden 1970 työsopimuslaki, työsopimuslakikomitea ja Erkki Salomaan eriävä mielipide
• Pylkkänen, Antti: Konkurssiharavan katveessa Kotitalouksien osamaksun käyttö 1970-luvulla -–empiirinen tutkimus 
• Virtanen, Markus: Säveltäjä Ann-Elise Hannikainen. Säveltäjäntyön ja reseption tarkastelua
• Herala, Erika: Juokse poika juokse - Nicky Cruzin omalämäkerrallisen kirjan vastaanotto Suomessa
• Heikkinen, Saara: ”MITÄ PARAS KANSANMIES JA POLITIIKKAHI SOPPII” : URHO KEKKONEN KAINUULAISTEN 1970-LUVUN HAASTATTELUISSA
• Pohjanen, Tiina: Taide ja kulttuuri - peruseväitä elämään : suomalaisen lastenkulttuuripolitiikan kehittyminen lastenkulttuuripoliittisissa ohjelmissa 1970-luvulta 2010-luvulle
• Hänninen, Reetta: "Ei orgasmi kolahda kuin limupullo automaatista" : seksuaalisuuden ilmentymiä Bees & Honey palstalla 1974-1993 
• Lehto, Nea: ”SITÄ ON VAIKEA KÄSITTÄÄ, SITÄ ON MAHDOTONTA UNOHTAA” : OULUN TURVAKODIN ASIAKKAAT 1979–1999
• Lappalainen, Joonas: Arvo Kemppaisen toiminta eduskunnassa koskien Kainuun aluekehitystä 1979-1991
• Parikka, Laura: Muistakaa, heille kallis ol' maa. Suomen Juutalaiset Sotaveteraanit veljespiiri juutalaisen ja kansallisen identiteetin lujittajana vuosina 1979-2014
• Marttila, Jouko: Hillitty markkinatalous : Kokoomuksen ja SDP:n talouspoliittinen lähentyminen ja hallitusyhteistyö 1980-luvulla
• Heikkilä, Tiina: Jälkimaterialistinen haaste - SKDL, vaihtoehtoliikkeet ja ympäristökysymys 1983-1984
• Pousi, Mikko: Sdp:n suhtautuminen Länsi-Euroopan yhdentymiskehitykseen 1985–1991 
• Metsalo, Ilmar: Vallanvaihto suomalaissilmin. Suomen ulkoasiainministeriön analyysit Baltian itsenäistymiskehityksestä 1986–1991 
• Viljamaa, Tuomas: Punakoneen hiipuva gloria: Yleisradion ja Helsingin Sanomien urheilujournalismin suhde Neuvostoliittoon sekä entisiin neuvostotasavaltoihin vuosien 1988–1994 olympialaisissa
• Aarni, Mari: ”Samaa maata”: suomalaisuuden representaatiot kotimaisissa 1990-luvun televisiomainoksissa

Ja vielä

• Ojanen, Maria: Lauantain toivotuista Aamulypsyyn. Radiomuistot ja radion kuuntelu suomalaisten elämässä
• Jaakola, Sara: Muistellut yhteisöt muuttuvassa maailmassa : muistitietotutkimus Vihannin Lampinsaaren ja Pyhäjärven Ruotasen kaivoskylien yhteisöistä
• Roivainen, Päivi: Puettu lapsuus. Löytöretkiä lastenvaatteiden saarille
• Kouri, Jaana: Vesi kuljettaa ääntä : Autoetnografinen tutkimus Lypyrtin kylän historiantuottamisesta
• Jaakola, Hanna: Eletty, suojeltu ja museoitu. Makkarakosken sahan jaettu maisema
• Pietikäinen, Tarja: Tuntemattomat lukijat : miten Väinö Linnan Tuntematonta sotilasta nykyisin tulkitaan?
• Mikander, Pia: Westerners and others in Finnish school textbooks
• Bergwall, Isac: Medborgarbildning genom historieundervisning: En undersökning och jämförelse av styrdokument för historia i Sverige och Finland med syfte att bättre förstå historieämnets medborgarfostrande funktion

Suomen sodasta karanneet

Olisikohan armeijakarkuruus Suomen historiaa, josta harvemmin puhutaan? Dagligt Allehandassa kuulutettiin joitakin suomalaisia, jotka Suomen sodan aikana ja vähän sen jälkeen hävisivät erilaisista laivaston riveistä. Listaus on puuduttava luettavaksi (puhumattakaan kirjoittamisesta), joten nostona mielenkiintoinen yksityiskohta: muutamasta miehestä sanotaan, että he puhuivat vain suomea. Jos kielitaidosta ei mainita mitään, on puhunut vain sujuvaa ruotsia?

1.5.1809: Tukholman pursimieskomppanian pursimies n:o 9 oli Jacob Schultz. Karjaalla syntynyt 38-vuotias, joka ennen pestiään oli puusepän kisälli ja käytti nimeä Holmberg. Tuntomerkit: "korrt och undersättsig till wäxten, med mörka hår och ögonbryn samt bruna ögon, wid afwikandet klädd uti den wanliga blå Båtsman-Munderingen, Commissskor och swart hatt."

16.5.1809: Edellämainitusta pursimieskomppaniasta lähtenyt kolme Suomessa syntynyttä. N:o 49 Anders Sjödahl, joka oli syntynyt "Markum"in pitäjässä Turun läänissä, oli 19-vuotias eikä osannut ruotsia! Oli ennen pestiään merimies nimellä Grönlund. Tuntomerkit: "af liten och spenslig wäxt, med ljusa hår och ögonbryn samt blå ögon och wid afwikandet klädd i blå Båtsmanströja, samt Bulldanströja och Långbyxor, swart Hatt och Commissskor."

N:o 56 Gabriel Söderling oli syntynyt Kemiössä ja oli nyt 21-vuotias. Ennen pestiään hän oli pitäjänsuutari (vai suutari maaseudulla?) nimellä Westerholm. Tuntomerkit: "af medelmåttig och undersättsig wäxt, med ljust, knällrigt hår, ljusa ögonbryn och blå ögon, äfwen wid afwikandet klädd i blå Båtsmanströja, Bulldanströja och Långbyxor, swart Hatt och Commissskor"

N:o 92 Carl Qwarsell oli syntynyt Maskussa ja nyt 18-vuotias. Hän oli ennen pestiään ollut renki nimellä Wallman. Tuntomerkit: "af medelmåttig och spenslig wäxt, med mörka hår och ögonbryn samt blå ögon, likaledes som de förre klädd i blå Båtsmanströja, Bulldanströja och Lågbyxor, Commissskor och swart Hatt"

28.7.1809: Tukholman Skeppsholmenin telakkaparaatiin 22.7.1809 jäivät saapumatta kolme merimiestä, joilla kaikilla oli juuret Suomessa. N:o 46 Johan Aspelin, matruusi Turusta, 29-vuotias ja naimaton. N:o 149 Johan Rangell, puolimatruusi uudeltamaalta, 26-vuotias ja naimaton. N:o 230 Gabriel Wacker, puolijungmanni Turun läänin Mandermaskon (?) pitäjästä, Humicalan kylästä.

27.11.1809: Kuninkaallisen armeijan laivaston eskaaaderista oli kadonnut 16 miestä, jotka kahta lukuunottamatta olivat suomalaisia.

• Joh. Fr. Schönberg, 24-vuotias, syntynyt Oulussa, "lång till wäxten med ljust hår och ögonbryn, klädd i blå Sjömans-Kläder. 
• Anders Ihalin, 30-vuotias, syntynyt Turun läänissä, "lång till wäxten, med ljust hår och ögonbryn, samt klädd i blå Sjömans-Kläder". 
• Johan Broman, syntynyt Naantalissa, 19-vuotias, "korrt til wäxten, med ljusa hår och ögonbryn, war wid afwikandet klädd i hwita Långbyxor och Tröja". 
• Sam. Wassberg, 20-vuotias, syntynyt Raumalla, "medelmåttig till wäxten, med swarta hår och ögonbryn, war wid afwikandet klädd i Bulldans Sjömans-Kläder".
•  Joh. Malmström, 23-vuotias, syntynyt Turun läänissä, "korrt och undersättsig till wäxten, med swarta hår och ögonbryn, klädd i blå Sjömans-Kläder". 
• Joh. Fredr. Lindblom, 36-vuotias, syntynyt Turussa, "korrt och undersättsig till wäxten, swarta hår och ögonbryn, samt klädd i blå Sjömans-Kläder". 
• Joh. Österberg, 26-vuotias, syntynyt Uudessakaupungissa, "lång till wäxten, mörkt ansigte, swarta hår och ögonbryn, klädd i blå Sjömans-Kläder". 
• Hendr. Blomros, 24-vuotias, syntynyt Uudessakaupungissa, "medelmåttig till wäxten, ljusa hår och ögonbryn, klädd i hwita Långbyxor och Tröja". 
• Michael Lagerström, 25-vuotias, syntynyt Turun läänissä "af medelmåttig wäxt, swarta hår och ögonbryn, bruna ögon, klädd i Bulldans-Kläder". 
• Joh. Palmros, 25-vuotias, syntynyt Turun läänissä, "af korrt och undersättsig wäxt, ljusa hår och ögonbryn, klädd i blå Sjömans-Kläder". 
• And. Forss, 24-vuotias, syntynyt Turun läänissä, "lång och undersåttsig, med ljust hår, bruna ögon, samt klädd i blå Långtröja och Byxor". 
• And. Melander, 40-vuotias, syntynyt Turussa, "af medelmåttig wäxt, swarta hår och ögonbryn, samt klädd i Sjömans-Kläder". 
• Jacob Sandelin, 27-vuotias, syntynyt Vaasan läänissä, "af korrt och undersättsig wäxt, med swarta hår och ögonbryn, klädd i blå Sjömans-Kläder". 
• Jonas Lagerström, 24-vuotias, syntynyt Turun läänissä, "medelmåttig till wäxten, med swarta hår och ögonbryn, samt wid afwikandet klädd i Buldans-Kläder".

2.12.1809: Kuninkaallisen armeijan laivastosta häipynyt kontra-amiraali Aschlingin komppanian n:o 64, Gust. Brunberg. Mies oli syntynyt Rauman kaupungissa, oli nyt 31-vuotias ja 5 sekä 9 tuumaa pitkä. Tuntomerkit: "fatt och stark till wäxten, med ljust trindlagt ansigte, blå ögon, ljusa hår ögonbryn sant wid afwikandet klädd i blå Klädeströja, med Knappar af samma slag och deröfwer en Skjorta af Bulldan, grå Wallmars-Byxor med Bulldans-Långbyxor utan uppå, hwita Ullstrumpor, Commissskor och swart Hatt"

Ja vihoviimeinen, reippasti sodan päättymisen jälkeen

28.11.1810: Kuninkaallisen armeijan laivaston eskaaaderista oli kadonnut 10 miestä, joista kuusi oli suomalaisia.

• Thomas Curlander, syntynyt Raisiossa, 32-vuotias, puhuu vain suomea, "liten till wäxten, med koppärrigt ansigte, ljusa hår och ögonbryn", karannut 10.9.1810. 
• Abraham Fagerlund, syntynyt Kemiössä, 30-vuotias "af medelmåttig wäxt, med koppärrigt ansigte, ljusa hår och ögonbryn", karannut 14.8.1810. 
• Jacob Broman, syntynyt Naantalissa, 30-vuotias, puhuu vain suomea, "med långlagt ansigte, swarta hår och ögonbryn, klädd wid afwikandet uti Bulldans-Långbyxor och Tröja", karannut 22.8.1810. 
• Fredr. Caijander, syntynyt Uudessakaupungissa, 51-vuotias, puhuu suomea ja ruotsia, "lång till wäxten, med bruna hår och ögonbryn", karannut 22.10.1810. 
• Michael Lundgren, syntynyt Vaasan kaupungissa, 48-vuotias, puhuu vain suomea, "liten till wäxten, med ljusa hår och ögonbryn, klädd i blå Sjömanströja och Buldansbyxor", karannut 23.10.1810. 
• Matts Flemmilla, syntynyt Turun läänin Pirkkalassa, 38-vuotias, puhuu suomea ja ruotsia, "liten till wäxten, klädd wid afwikandet uti Buldansbyxor och Tröja", karannut 15.8.1810.

Huittisten kirkkoherrasta Reinhold Hertzberg

Edvard Berghin mieleen tuli kirjoittaessaan juorukroniikkaansa En skvallerkrönika från Helsingfors 1855 (Människor och minnen. Personliga hågkomster och släkthistoriska skildringar VI ) muutama juttu Huittisten kirkkoherrasta Reinhold Hertzberg.

Ensinnäkin tämä oli toista virkaa hakiessaan ansioluettelossaan maininnut aikomuksensa perustaa rahvaalle koulun, jossa näistä kasvatettaisiin keisarin ja suuren isänmaan puolesta taistelevia oikeuden sotilaita. Lisäksi hän oli nähnyt tarpeelliseksi kertoa antaneensa pitäjän läpi kulkeneelle armeijan väelle keittoa ja voileipää.

Toiseksi. Huittisissa oli Suomen sodan aikana venäläisistä joukoista karannut sotilas, joka oli mennyt naimisiin paikallisen kanssa ja elättänyt itsensä käsityöllä. Kun tämä tuli Hertzbergin tietoon, hän vangitutti miehen ja lähetti tämän Turkuun. Venäläinen komendantti Derschau totesi, ettei voisi kuin seurata lakia ja määräyksiä, mutta arvioi Hertzbergin toiminnan kunniattomana sekä ihmiselle että papille.

Tarina sotilaasta levisi ehkä Robert Vilhelm Ekmanin ja Georg Theodor von Chiewitzin kautta. He viettivät kesän (1855?) Huittisten pappilassa. Mitä tekemistä taidemaalarilla ja arkkitehdilla siellä oli, ei verkkolähteistä selviä.

“Huittisten vanha pappila, Lautta-kaluste,”
DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa,

Ainakin miehet levittivät havaintoaan pappilan sisustuksesta. Förmaakissa oli punaisella kankaalla peitetty alttari. Sen ja rukousjakkaran edessä oli peili. Ekmanin kysyttyä tästä Hertzbergiltä, tämä kertoi käyttävänsä kokoonpanoa rukoillessaan keisarin ja tämän pyhän asian puolesta.

Satunnainen sitaatti huiveista

Niinkuin tunnetaan, suojaa maalaisnainen meillä kaikkialla päätään huivilla, joka peittäen korviakin jättää otsan paljaaksi ja on useimmiten liian ohut suojaamaan pään lakea kylmältä. Sentähden näkeekin maalaisnaisten pakkasessa matkoilla, pistävän päähänsä kaksi tahi kolmekin huivia, jotka solmitaan leuvan alle, ja kiedotaan siihen päälle vielä pari kolme isoa saalia, niin että vihdoin pää on ihan kuin höyryävässä kattilassa ja kaula kankeana kuin pölkky. Täten koti-oloissa takaraivo, otsa ja päälakikin talvella on ulkona kovin ohuessa suojassa, mutta matkoilla näitä osia liiaksikin kuumennetaan. 

Kirkkoon tullessa taas ei sovi istua tuollaisessa matkapuvussa. Saalit ja huivit jätetään rekeen tahi majataloon ja usein yksinkertainen "silkki" pistetään päähän. [...] 

Huivia ei lisäksi käytetä ainoastaan ulkona, vaan useimmiten sisällä huoneessakin, tavallisesti tietysti tottumuksesta, mutta usein siitäkin syystä, että korvia muka palelee, jos jättää ne peitotta, mikä ei olekaan kumma, kun niitä kesähelteessäkin peitetään. Ja lapset, kun aina näkevät vanhempansa sekä ulkona että sisällä huivi päässä, omistavat tietysti tuon tavan pysyväiseksi perinnökseen, ja siten kiintyy huivi naisten päähän lapsuudesta saakka niin, ettei tahdo irtautua siitä yölläkään.

Karl Loveson: Vähän terveydenhoito-oppia illan kuluksi.
Suomen terveydenhoito-lehti no 6/1898