Yhteisiä merkkipäiviä vuosina 1810-12

Wikimedia

Venäjä saavutti 9.9.1810 Batinissa (nykyisessä Bulgariasssa, lähellä Romanian rajaa) Turkin armeijasta niin merkittävän voiton, että Suomen seurakuntiin määrättiin kiitosjumalanpalvelus. Turusta seurakuntiin 3.10.1810 lähteneessä kiertokirjeessä oli mukana ruotsiksi taisteluselostusta, toisin kuin edellisen vuoden vastaavissa.[1] Suomennosta ei ehditty/haluttu tehdä, joten papit saivat monissa seurakunnissa tehdä työlästä käännöstyötä. Porvoossa kiitosjumalanpalvelus pidettiin 7.10.1810 ja Anders Johan Sjögren piti tätä muistiinmerkitsemisen arvoisena: "Kyrkan och predikoförklaringen do afsjöngs Te Deum i Kyrkan för en seger som Ryssarne vunnit vid Ruschtschuk öfver 40 000 man Turkar."[1a]

Anders Johan Sjögren toteaa päiväkirjamerkinnässään 11.9.1811, että "om aftonen var staden illuminerad, emedan det i dag är Kejsarens namnsdag" [1b] Sjögren merkitsi päiväkirjaansa myös Porvoossa 27.9.1811 vietetyn juhlan, jonka aiheena oli pyöreät 10 vuotta Aleksanteri I:n kruunajaisista. [2] Sekä juhlavalaistuksen 26.10.1811, leskikeisarinnan syntymäpäivänä. [2a] Venäjän evlut-kirkoissa vietettiin joka vuosi kymmeniä "valtiollisia" rukoushetkiä, jotka osuessaan sunnuntaihin tai muuhun pyhäpäiviin huomioitiin tavallisessa jumalanpalveluksessa. Näitä merkkipäiviä olivat keisarin valtaanastumisen ja kruunajaisten vuosipäivät sekä keisarillisen perheen syntymä- ja nimipäivät.[2b] Sjögren ei mainitse juhlia seuraavina vuosina ja merkkipäivien vietto jumalanpalveluksin päättyi Vanhassa Suomessa (johon Porvoo ei tietenkään kuulunut), kun se liitettiin vuoden 1812 alkaessa Suomen suuriruhtinaskuntaan, jonne käytäntö määrättiin vasta vuonna 1867.[2c] Erityisesti keisarien nimipäiviä kuitenkin juhlittiin jo ennen tätä. 

Venäjän ja Turkin välinen sota päättyi 28.5.1812 allekirjoitettuun ja 5.7.1812 vahvistettuun rauhansopimukseen. Tämän johdosta tuomiokapitulit eivät lähettäneet ohjeistusta kiitosjumalanpalvelukseen. Ehkä siksi, että 13 päivää vahvistamisen jälkeen Napoleon aloitti hyökkäyksen Venäjälle. Turusta lähetettiin seurakuntiin sotaan liityvä rukouskaava 12.8.1812 ja Porvoosta 17.8.1812.[3] 

Kiitosjumalanpalvelukset määrättiin Turusta 11.11.1812 ja Porvoosta 13.11.1812 rukoustekstillä Herra, hurskas ja tutkimatoin Sinun Duomioisas, lembiä ja rakas Sinun hywisä Tegoisas, edeskannamme me tänäpäiwänä kijtollisen Ylistyxen niistä kuuluisista woitoista Waldakunnan wihollisten ylitze, joilla armosa olet meidän Sotawäemme urhollisuden siunanut. Kiertokirjeen mukana tulleet raportit kertoivat Tarutinon taistelusta ja Maloyaroslavetsin taistelusta.[4] Niitä ennen ranskalaiset joukot olivat jättäneet Moskovan viiden viikon miehityksen jälkeen.

Turun tuomiokirkon tileihin merkittiin Moskovan vapautuksen johdosta 8.11.1812 vietetty kiitosjumalanpalvelus, jonka jälkeen illalla kirkontorni oli valaistu [5]. Kaupunki oli laajemminkin juhlavalaistu[6]. Porvoossa kiitosjumalanpalvelus vietettiin 15.11.1812.[5a] Tampereella kiitosjumalanpalvelus vietettiin 29.11.1812. Kiitosvirsi laulettiin tykinlaukausten säestyksellä, kaupunki oli illalla valaistu ja lisäksi torilta ammuttiin tykinlaukauksia hurraahuutojen kera.[7]

Ranskalaisten joukkojen u-käännös ei päättänyt sotaa, joten Turusta 23.12.1812 lähetetyssä kiertokirjeessä oli ohjeistus kiitosjumalanpalvelukseen uusien voittojen johdosta ja Porvossa samoin 25.12.1812.[8] Yksi kiitoksen aiheista oli voitto Berezinan taistelussa.

Joulunpyhien vuoksi esimerkiksi Raahessa kiitosjumalanpalvelus järjestettiin vasta 17.1.1813. Kiitosvirttä säestettiin tykinlaukauksin ja kaupungin kerma kerääntyi nostamaan maljoja keisarille ja armeijan johdolle. Maljat juotiin uudelleen illan assembleessa, jossa tanssittiin aamuun asti, kuten tapoihin kuului.[9]

[1] ÅCB 147, 3:63

[1a] Anders Johan Sjögren, Allmänna Ephemerider. Dagböckerna 1806–1855. Esko Häkli, Marja Leinonen & Michael Branch (red.), Helsinki: Kansalliskirjasto 2020, 110-111 

[1b] Anders Johan Sjögren, Allmänna Ephemerider. Dagböckerna 1806–1855. Esko Häkli, Marja Leinonen & Michael Branch (red.), Helsinki: Kansalliskirjasto 2020, 143

[2] Anders Johan Sjögren, Allmänna Ephemerider. Dagböckerna 1806–1855. Esko Häkli, Marja Leinonen & Michael Branch (red.), Helsinki: Kansalliskirjasto 2020, 146

[2a] Anders Johan Sjögren, Allmänna Ephemerider. Dagböckerna 1806–1855. Esko Häkli, Marja Leinonen & Michael Branch (red.), Helsinki: Kansalliskirjasto 2020, 149

[2b] Åbo Tidningar 19.03.1828 no 23 & 22.03.1828 no 24

[2c] Borgåbladet 07.03.1868 no 10

[3] ÅCB 154, 3:113; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872, s. 137

[4] ÅCB 157, 3:129; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 248

[5] Arvi Korhonen, Turun Tuomiokirkko vv. 1700–1827. ThArk3, s. 123

[5a] Anders Johan Sjögren, Allmänna Ephemerider. Dagböckerna 1806–1855. Esko Häkli, Marja Leinonen & Michael Branch (red.), Helsinki: Kansalliskirjasto 2020, 669

[6] Åbo Allmänna Tidning 12.11.1812 no 134
[7] Åbo Allmänna Tidning 03.10.1811 no 117

[8] ÅCB 159, 3:135; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 248

[9] Åbo Allmänna Tidning 06.02.1813 no 16