lauantai 29. joulukuuta 2012

Mielenkiintoisia otsikoita 1768-1775

Jatkan Vakan kopiointia. Ensimmäisessä osassa on linkityksen taustoitus, lyhyesti sanottuna katsaus mennen elämän monipuolisuuteen.

1768
  • Valitus kihlakunnantuomari Fredrik Böckelmania vastaan salavuoteudesta
  • Pietarin kuvernementinkanslian alistus, joka koskee Avdotja Borisovalta varastettua hevosta, jonka väitetään nyt olevan Raudun kirkkoherra Strandmanin luona
  • Alistus, joka koskee sitä, että Matts Borkman on antanut kaupunginpalvelija Anders Jerfvelinin ilmi murhasta
  • Alistus, joka koskee sitä, että kollegiregistraattori Parlamon Wentzel on tehnyt väkivaltaa Haminasta olevalle peruukintekijä Herman Schultzille
  • Alistus, joka koskee avioeron myöntämistä Anna Thomaksentyttärelle hänet jättäneestä miehestään kaupunginvahti Michel Simoninpojasta
  • Anna Katarina Brotteruksen o.s. Wallerian valitus miehestään rahastonhoitaja Erik Brotteruksesta koskien elatusta
1769
  • Alistus, joka koskee viidennen kerran juoppoudesta tuomittua Haminasta olevaa työmies Adam Nilsinpoikaa
  • Rouva Anna Katarina Brotteruksen o.s. Wallerian valitus Käkisalmen kihlakunnanoikeuden menettelytavoista hänen avioerojuttunsa käsittelyssä
1770
  • Lapjärveltä olevan Margareta Sigfridintyttären valitus, että kappalainen Peter Gestrin on rikkonut avioliittolupauksen
  • Rahastonhoitaja Erik Brotteruksen anomus hänen karanneen vaimonsa Katarina Wallerianin haastamisesta
  • Viipurista olevan kirjansitoja Johan Henrik Grönrothin valitus kaupankäynnistä, jota papit harjoittavat virsikirjoilla ja katekismuksilla
  • Vaimonmurha, syytettynä talonpoika Jöran Kristerinpoika Seppänen Koivulasta (Valkjärvi)
1771
  • Kihlakunnantuomari Wireniuksen esitys välikäräjistä ryöstön, johon Ilmeen Änkilän talonpojat ovat syyllistyneet, tutkimiseksi
  • Haaksirikon aiheuttaminen Lavansaarella, syytettynä laivuri Nikita Nikitin
  • Maanmittari Henrik Herman Argillanderin anomus saada mennä naimisiin serkkunsa Katarina Charlotta Sorénin kanssa
1772
  • Kauppias Johan Ringin anomus tulla vapautetuksi velkavankeudesta Pietarissa
1774
1775
  • Alistus, joka koskee ravintolaa, jota entinen kollega Passelberg pitää Huusniemellä Viipurin lähellä
  • Räätäli Daniel Zollenkopfin anomus avioerosta Viipurista olevasta vaimostaan Maria Elisabeth Meibaumista
  • Luotsi Bertel Bertelinpoika Eskon ja Maria Andersintytär Kurjen anomus erivapaudesta avioitua sukulaisuussuhteesta huolimatta

perjantai 28. joulukuuta 2012

Mielenkiintoisia otsikoita 1754-1766

Jatkan Vakan kopiointia. Ensimmäisessä osassa on linkityksen taustoitus, lyhyesti sanottuna katsaus mennen elämän monipuolisuuteen.

1754
  • Alistus, joka koskee ruoskimisen ja polttomerkinnän käyttöä vankien Rågervikiin lähettämisen yhteydessä
1758
  • Alistus, joka koskee sitä, että kihlakunnantuomari Östring tutkisi Raudun pastori Strandmanin ja Koiviston apulainen Schröderin välistä riitaa
  • Salassa pidetty rahalöytö, syytettynä tilaton Henrik Rautia Purovaarasta (Sortavala)
1759
  • Johanneksen kappalaisen K.J. Melartopaeuksen anomus saada mennä naimisiin serkkunsa Margareta Weckmanin kanssa 
 1760
  • Äitinsä rakuunan leski Helena Pålintyttären pahoinpitely, syytettynä Helena Mårtenintytär Pilke  (Viipuri)
  • Alistus, joka koskee Viipurista olevan ajuri Matts Erikinpojan luutnantti de Colleria kohtaan tekemää loukkausta
  • Kihlakunnantuomari Rennerin alistus, joka koskee Virolahdelta olevaa lukkarin leski Maria Mattsintytärtä, joka on tuomittu viidennen kerran juoppoudesta
1761
  • Alistus, joka koskee entisen rajatarkastajan Mörschoviuksen ja hänen vaimonsa Katarina Eskilintyttären välistä avioerojuttua
1762
  • Tarkastajan lesken Anna Katharina Löwen o.s. Sparre valitus kihlakunnanoikeuden päätöksestä jutussa, joka koskee tilanhoitaja Johan Fredrik Salmeniuksen tekemää varkautta
1763
  • Alistus, joka koskee Impilahdelta olevan tilattoman Henrik Arposen rikollista puhetta venäläisiä vastaan
  • Huolimaton vahtipalvelus, syytettyinä vankivahtimestari Salomon Helms ja vahtimies Anders Erikinpoika Summasta 
  • Valitus, että Lappeenrannan kämnerinoikeus on menetellyt laittomasti majuri Karavatkan ja hänen vaimonsa Anna Katarina Weckströmin välisessä avioerojutussa
1765
  • Kihlakunnantuomari Gudseuksen tiedustelu, joka koskee Kymistä olevan Anna Jöranintyttären avioerojuttua
  • Ulkoasiainkollegion lausunto, joka koskee sitä, että Uukuniemen talonpojat ovat harjoittaneet väkivaltaa kesälahdelta olevaa Ruotsin alamaista talonpoika Matts Kotolaista kohtaan 
  • Kirkkoherra Anders Langellin anomus pidennetystä valitusajasta hänen vaimoaan Maria Helenaa o.s. Gröön vastaan olevassa kunnianloukkausjutussa 
  • Sisarusten Helena Kristina, Lovisa ja Maria Beijerin valitus kunnianloukkauksista
1766
  • Kihlakunnantuomari Gudseuksen ilmoitus, että häneltä on varastettu virallisia asiakirjoja sisältävä matka-arkku 

torstai 27. joulukuuta 2012

Mielenkiintoisia otsikoita 1747-1753

Jatkan Vakan kopiointia. Edellisessä osassa on linkityksen taustoitus, lyhyesti sanottuna katsaus mennen elämän monipuolisuuteen.

1747
  • Väärä syytös venäläisten pyhäinkuvien kaatamisesta, syytettyinä nimismiehen poika Pål Ruotsalainen ja sotilaan poika Simon Petterinpoika (Lappee)
1748
  • Alistus, joka koskee Juustilan tilan omistusoikeutta (Couper ym.)
  • Tiedustelu, minkä oikeuden pitäisi käsitellä rahanväärennyksestä epäiltyä Ruokolahdelta olevaa sotilas Abraham Argillanderia vastaan oleva juttu 
  • Kirkonpahennus, syytettyinä kauppias Johan Nybomin vaimo Margaretha Vallia ja hänen tyttärensä Helena Sofia Nybom sekä juomanpanija Henrik Bohmin vaimo Gertrud Smolander (Hamina)
  • Alistus, joka koskee Taipalsaaren talonpoikien Grels Petterinpoika Tukian ja Pål Johaninpoika Jurvin sekä heidät ja eräät ruotsin alamaiset piiskauttaneen luutnantti Ivan Priklonskin välistä juttua 
  • Alistus, joka koskee Jakob Voivalinin seurassa rajan yli luvatta tulleen ja nyt väärällä nimellä Pietarin lähistöllä oleskelevan Helsingistä olevan Carl Gaedichin vangitsemista 
  • Alistus koskien sitä, että edesmennyt kirjuri Lorentz Ågren Kurkijoelta on sivuuttanut testamentissaan karanneen vaimonsa Anna Margareta Ahlbomin ja heidän poikansa Gottfridin sisarustensa eduksi
  • Alistus, joka koskee Haminasta olevaa postitarkastaja N. Röslingiä, joka on avustanut virkamies Meitziä tämän paossa
1749
  • Alistus, joka koskee sitä, että Raudun kappalainen Karl Molander haluaa purkaa kihlauksen serkkunsa Barbara Grotenfeltin kanssa omantunnonepäilyksien takia (pariskunta kuitenkin meni naimisiin)
  • Miehensä Johan Litmasen myrkyttämisen yritys, syytettynä Agneta Mårtenintytär Friiari Tyrjästä  (Parikkala)
1750
  • Ruplien salakuljettaminen rajan yli, syytettyinä ajuri Mårten Henrikinpoika sekä matruusit Matts Jakobinpoika ja Jöran Jöraninpoika (Hamina)
  • Väkivaltaiset kunnianloukkaukset anoppiaan kohtaan, syytettynä porvari Henrik Bohm (Hamina)
  • Yritys saada vilpillä omakseen naapurinsa lehmä, syytettynä talonpoika Karp Kuismov Tymmänäinen (Soanlahti)
  • Viidennen kerran juoppous, syytettynä Jakob Danielinpoika Turku Huttulasta
  • Viidennen kerran juoppous, syytettynä talonpoika Johan Samuelinpoika Niemi
1751
  • Jöran Mårteninpojan myrkytysmurha, syytettyinä uhrin puoliso Margareta Johanintytär ja hänen tyttärensä Lisa Kivimiehestä (Luumäki)
1752
  • Kihlakunnantuomari Rennerin tiedustelu koskien juttua, että Fredrika Procopaeus on lyöttäytynyt yhteen venäläisen kanssa ja kääntynyt kreikkalaiskatoliseksi, vaikka hänen miehensä Nils on yhä elossa
  • Kruununjauhojen kavaltaminen, syytettyinä nimismies Petter Ruotsalainen, maakomissaari Andersin ja muita henkilöitä
1753
  • Herjaus Regina Nilsintytärtä kohtaan hänen kreikkalaiskatoliseksi tulonsa takia, syytettynä talonpoika Jakob Hämäläinen Kilpolasta  (Hiitola)
  • Säkkijärven "Mooseksen kallioilla" haaksirikkoutuneen Sibrand Jansen de Boer -nimisen laivan hylynryöstö 

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Mielenkiintoisia otsikoita 1736-1746

Vakan syövereissä eksyin Oikeuskollegion pariin. En tiennyt siitä mitään ja pikainen selvitys paljasti sen liittyvän 1700-luvun Vanhaan Suomeen, jonka kanssa minulla ei ole ollut mitään tekemistä. Mutta juttujen otsikot saivat mielikuvituksen liikkeelle. Eivät tälläisenään ihan minimininovelleja, mutta melkein.

Arkistoluettelon tekstit on kopioitu alle sellaisenaan, joten tarvittaessa toivottavasti Vakan haulla löytyvät uudestaan. Valitsin mitä huvitti, alueesta oikeasti kiinnostuneiden kannattaa tutustua koko luetteloon. Mielenkiinnolla katselin paikkakunnittain lueteltuja rikoksia, mutta poimin niistä vain murto-osan mukaan.

1736
  • Alistus, joka koskee talonpojan vaimoa Brita Kristerintytär Kairasta, joka on hylännyt miehensä
1742
  • Karkaaminen, syytettynä Mårten Kurkon vaimo Anna Thomaksentytär (Viipuri)
1744
  • Epäily kasakan hukuttamisesta, syytettyinä Petter Larsinpoika Lemin Heikkilästä ja Pål Andersinpoika Hilpa ja Michel Eskilinpoika Lapveden Nyrhilästä
1745
  • Esitys nuohooja Giösmanin valitsemisesta pyöveliksi
  • Alistus, joka koskee Sortavalan kaupungista olevaa kauppias Kirila Siverikovia, jota talonpoika Gavrila Germanov on kutsunut valtakunnanvarkaaksi
  • Pahennusta herättävä elämä, syytettynä kapteeni O.M. Nordenberg Stockforsista (Pyhtää)
  • Alistus, joka koskee pormestari Reinecken ja raatimies Lundin matkaa Pietariin suuriruhtinaan häihin
  • Kihlakunnantuomari Rennerin alistus, joka koskee tutkimusta Vehkalahden Pyötsaaresta olevan talonpoika Jöran Larsinpojan ja kalaverkon varastaneen Haminasta olevan varuskuntasotilaan välisessä jutussa 
  • Valitus väkivallasta, jota Savonlinnasta oleva kapteeni Diatkov on käyttänyt rajatarkastaja Sundbladia kohtaan 1745 - 1745
  • 80-vuotiaan naisen piiskauttaminen kuoliaaksi vuonna 1743, syytettynä nimismies Karl Gustaf Grään (Mäntyharju)
1746
  • Kunniaa loukkaavat syytökset kirkkoherra Carmelinia kohtaan, syytettynä lukkarin leski Beata Johanintytär Falck (Ruokolahti ja Rautjärvi)
  • Esitys Käkisalmen pastorin Petrus Beckborgin erottamisesta virasta laiminlyöntien takia ja ylioppilas Jakob Passelbergin nimittämisestä hänen tilalleen
  • Kotirauhanrikkominen seppä Johan Flinckin luona, syytettyinä kuvernementinkivalteri Sven Hardeen, tullimies Johan Wacklin ja porvari Jürgen Teubel  (Lappeenranta)
  • Alistus, joka koskee Karjaalta olevia sotamies Anders Smedbergiä ja Maria Andersintytärtä, jotka ovat rikoksen takia muuttaneet Lappeenrantaan ja jotka nyt pitäisi luovuttaa Ruotsin viranomaisille
  • Alistus, joka koskee Taipalsaarelta olevaa talonpoika Lars Pönnistä, joka on hylännyt Uudenkirkon Hötsölästä olevan vaimonsa Agneta Kristerintyttären

tiistai 25. joulukuuta 2012

Vanhoja tuttuja

Joulupäivän rauhaan sopinee katsaus menneeseen. Daniel Nyblinin valokuvia selatessani löysin muotokuvia viime vuosina tutuiksi tulleista yksilöistä.

Fredrik Ahlstedtin muotokuva arkkipiispa T. Renvallista on vuodelta 1889. Miehestä lähti liikkeelle tekstini Kaukainen sukulainen (25.10.2011).
G. Dumond du Jouvet maalasi noin 1830-1840 Johan Jakob Nervanderin. Hänestä kertovan romaanin lukukokemuksesta lähti liikkeelle teksti Moniäänisesti 1800-luvusta (27.8.2010).
Bernhard Reinhold maalasi 1871 muotokuvan Frans Ludvig Schaumanista. Saman miehen painokuvasta ponnisti tekstini Piispan takana kamarineuvos kirjoineen (8.9.2011).
Eero Järnefelt maalasi 1889 August Engelbrekt Ahlqvistin, jonka kuvan ahdoin mukaan... enpäs olekaan ahtanut minnekään? "Tuttu" mies muuten vaan.
Johan Erik Hedbergin maalaus Henrik Gabriel Porthanista on vuoden 1799 paikkeilta. Aiemmin täällä Porthan jalustalla, sivusta ja edestä (12.9.2011) ja Porthanin kirjeistä (3.10.2012).
Yllä olevan Gunnar Berndtsonin maalauksen vapaaherra V.M von Bornin perheestä vuodelta 1890 näin "livenä" vieraillessani Sarvlahden kartanossa. Taulu ei näköjään mahtunut mukaan raporttiin Creutz-painotteinen retki itään (26.9.2011).

Johan Erik Lindhin noin 1840-1850 maalaama kaunotar on Eva Charlotta Aurora Karamzin. Nainen, joka putkahtaa esiin kerta toisensa jälkeen:
Aurora ja rakkaus (14.6.2010)
Pysäys Ulvilan kirkolla (28.6.2010)
Diakonissojen maailmasta (20.9.2011)
Historia-annostus pe-la (3.10.2011)
Mahdollisesti samainen taiteilija Johan Erik Lindh ikuisti vuoden 1830 paikkeilla Charles Bassin. Hänestä kerroin tekstissä Italialainen maahanmuuttaja perheineen (25.2.2011), jossa on miehestä aika erilainen kuva, mutta nenä näyttää samalta.
Mathias Caloniuksen muotokuva on ajoitettu suunnilleen vuoteen 1800. Muita kuvia hänestä oli koosteessa Kolme kuvaa Caloniuksesta (9.4.2012).
Johannes Messeniuksen muotokuvan näin "livenä" viime kesän Oulun retkellä. Vaikken mitään kirjoittanut edes pätkälistaan Oulusta (23.7.2012). Painokuvapotretti Messeniuksesta oli esillä blogitekstissä Löytöjä (3.4.2011).
David Beckin maalaus Axel Oxenstiernasta on vuodelta 1654. Aiemmin blogissa ollut kuva Axelin reestä (Visuaalista kultturia, 11.8.2009), kuva feikki-Axelista ( Viime viikolla Tukholmassa, 9.11.2009 ) ja kuva Axelin aidoista vaatteista (Tukholma, Historiska museet, 14.7.2010 ).


Felix Nylundin veistos vuodelta 1903 esittää Eugen Schaumania. Kuvia hänen hautajaisistaan oli kirjoituksessa Tulevia elokuvia (17.5.2012).

maanantai 24. joulukuuta 2012

Tapahtui jouluaattona kauan sitten

Yksi unterupsieri H.....n Savosta, joka kohta 1788 vuotisen Suomen soan jälkeen oli kuuen sotamiehen kanssa komentierattu entiselle Suomen rajalle vahtia pitämään, sai kuulla että hänen, vahista päästyänsä, sopi vaeltaa likipitäin seiten-virstaisen asujattoman syvänmaan poikki yhteen taloon, jossa ei milloinkaan syötetty vierasta. Hän löi  vetoa virka-kumppaninsa  kanssa, että hänen piti siinä ruuan syömänsä. -  Mitäs tässä oli!

Joulun aatto-päivänä sotamiehineen, vahista  päästyänsä ja syvänmaan poikki mainittuun taloon tultuansa, heittiikse hän  pöyän taha penkillen lepäämään ja sotamiehet istuivat oven puolellen. Illan kuluissa kantovat vaimot tavallisuuen jälkeen, Juhla-illan kunniaksi, pöyällen isot leipä-röyköt, suuret huttu-vait, nauan, potkat, sian jalat, voit, viinat, olvet ja mitä muuta herkkua talossa löyty.

Kuin rupesi ilta myöhistymään, eikä herännyt vieras, joka makasi ruuan kohalla pöyän takana, meni viimen isäntä ja, nyhästen häntä, sanoi: nouse pois tieltä, että pääsee pere ruuallen. Tämä Unterupsieri, joka makasi koiranunta, ja oli kuulevanaan ihteänsä ruuallen käsketyks, vastasi: suuri kiitos! koska Jumala! tempasiikse samassa istualleen ruuan ääreen ja rupesi syömään.

Isäntä, joka häpeissään ei julennut sanoa ettei hän  vierasta ruuallen käskenyt, istuikse pöyän päähän ja kuhtui pankon luona ällistelevätä väkeänsä syömään. Mutta talon väki, joka ei kuuna päivänä ollut nähnynnä heillä vierasta ruualla, ouosti sitä niin paljon, ettei huomannut isännän kuhtua. Jonka tautta isäntä vähän ajan päästä kiljasi heille: mitä te arvelette, tulkaa pois syömään! Johonka Unterupsieri liitti sen kovan toran sotamiehillensä, - joita hän oli luulevanaan käsketyiksi— : te förbannatut hunsvotit! Kuinka usein Isännän pitää teitä käskeä? furt tänne pöyän taha!

Kuuliaiset ja nöyrät vikansa parantamaan astuivat ne nälkäiset sotamiehet pöyän taha, eivätkä säälineet päästää koiran veistä vieraan pöytään. Hyvään aikaan ei kyennyt se häpeevä isäntä ääneen. Vasta lopulla ruok-aikaa sanoi hän: no osaatte te, Herra, rääpyksen ruotia. — On tuo ennen osattuna, vastasi rohkeest Unterupsieri, joka sotamiehineen söi mahansa täyteen ja voitti vetonsa.

Näin lämminhenkisen tarinan julkaisi Turun Wiikko-Sanomat 29.1.1820. Toivon, että lukijoideni joulupöytiin ei tule epätoivottuja vieraita, ja että muutenkin vietätte
toiveidenne mukaista joulua!

Kuva: Norjan Riksarkivet, Flickr commons

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Kohdattua


Jukka Laajarinne kirjoitti tavarasta:
Suuri osa esineistäni on siis hallussani siksi, että ne muodostavat menneisyyteen osoittavan viiteapparaatin. Jonka siirtämiseen tarvitaan kymmenen ystävää ja asianmukaiseen installoimiseen kolme viikkoa.  [...] Tavaran kertyminen näyttäisi liittyvän kiinteästi elämän ajallisuuteen: takerrumme menneisyyteen ja kannamme sitä kasvavana taakkana mukanamme.
Marxilaisen valtioteorian historiasta gradua kirjoittava Miika on kirjoittanut blogissaan historiantutkimuksen metodista ja kontrafaktuaalisista ajatuskokeista.

Juri Nummelin kertoi joululehtien historiasta.

Hybris-lehdessä Jenni Lares kertoi vierailustaan Vakoilumuseoon. Hietzu kehui Vapriikin näyttelyä Tampere 1918.

Paula mietti Pietariin palvelukseen lähtenyttä. Andreas Koivisto kertaili kesän Mårtensbyn kaivausten löytöjä.

Vuonna 1987 syntynyt Tuuve muistelee 90-lukua blogissa Nuoruusdisko. Kirjoittajaa haastateltiin Ylen ohjelmassa.

Augustintytär esitteli ompelemaansa viktoriaanista pukua in English ja runsain kuvin. Hänen blogissaan oli myös kuvausta ja kuvia Viaporin 1700-lukulaisesta joulubaalista.

Charlotte Vainio kommentoi på svenska elokuvissa toistuvan taistelukohtauksen yksityiskohdan realistisuutta. Ellinor Hjerpe kirjoitti otsikolla Vad skriver Frälsningsarméns första ledare i Finland om julklappar?

Jyrki Ilvan Historiantutkimuksen päivillä pitämän esityksen materiaali Runsaudensarvi vai musta aukko: palvelevatko verkkoarkistot tulevien tutkijasukupolvien tarpeita? toimii luettunakin. 

Amerikasta en ole älynnyt hakea suomalaiseen siirtolaishistoriaan liittyviä blogeja. Niitä on näköjään ainakin kaksi: Finnish American Labor History ja  The 1913-14 Michigan Copper Strike and Italian Hall Book Project. Europeanalla on uusi verkkonäyttely Leaving Europe: A new life in America.

Artefacta listasi museoiden joulukuun esineet. Rupriikki esitteli omansa myös blogissaan, pisteitä!

Thanatos lehdessä 2/2012 on Juha Itkosen artikkeli Kuolleena syntynyt lapsi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirjoissa 1694 – 2003. Kasvatus&Aika-lehdessä 4/2012 kiinnosti Lauri Keskisen artikkeli Pre-modern games in a modern world: A case of public festivals as rational recreation in 19th century Finland ja Riitta Oittisen kriittinen katsaus Historiana: Euroopan historiaan verkolla.

Aino-Maria Savolainen luki Laila Hirvimiehen kirjan Minä, Katariina. Kirsi-Maria tarkasteli kahden tietokirjan eroja. Reetta luki Kirsi Vainio-Korhosen elämäkerrallisia kirjoja. Reijo Valta luki Talon-pojan sää- eli ilma-kirjaa. Hybris-lehdessä Susanna Lindgren arvioi Jan Löfströmin toimittamaa artikkelikokoelmaa Voiko historiaa hyvittää? Historiallisten vääryyksien korjaaminen ja anteeksiantaminen.

Härkiä yms

Näinä "Heinillä härkien kaukalon" -aikoina sopinee kaivettavaksi esiin Turun kenraalikuvernementin kylvö- ja karjaluettelot 1719-1719 (7067a, 1/2 f. 1-289) ja jatko-osansa (7067b, 2/2 f. 290-847). Perusteellisimmin joulun hengen omaksuneet voivat nauttia jopa tästä ruudusta, joka sai minut jossain määrin harmistumaan (Kokemäkeäpä, tottakai.)

Onneksi Kokemäeltä oli muutama lukukelpoinenkin sivu ja pääsin toteamaan, että "normaalia" kyläjärjestystä oli hämäävästi aloitettu noudattamaan, mutta sitten alkaa sekasotku, jossa kylien talot olivat erillään toisistaan. Slaavilaista otetta? Tai entisen tavan osanneet vihollista paossa?

Oikea pitäjä oli yksinkertaista paikantaa, sillä kummankin nidoksen alussa oli konekirjoitettu hakemisto. Mutta mistä löytyvät sarakkeiden selitykset? Niitä ei ole toistettu jokaisen pitäjän kohdalla, mutta jollain ilveellä kaikissa järjestys sama? Muutakaan ei voi olettaa, joten kopsataan Euran kohdalta.

Utsäde eli kylvö on kiitettävän selvä. Vasemmalta oikealle (eli alhaalta ylös käännetyssä otteessani): ruis, ohra ja kaura tynnyreinä ja kappoina.

Karja tarjoaa hieman enemmän haastetta. Vasemmalta oikealle (eli alhaalta ylös käännetyssä otteessani): hevosia, härkiä, lehmiä, nuoria lehmiä, lampaita. Uskallan väittää, korjaukset kommenteihin. (Otsikoista oli keskustelua SukuForumissa. Näköjään eivät kuttaaltaan samanlaiset.)

Karja-aiheen komistukseksi Valentin Serovin (1865-1911) maalaus suomalaisesta karjapihasta vuodelta 1902 (Wikipaintings).