Kouluista ja yliopistoista

Kouluvuoden alkamisen hengessä edelleen...

kuva kirjasta Finland in the Nineteenth Century: by Finnish authors. Illustrated by Finnish artists. Digitointi British Library, jakelu Flickr Commons

Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogissa kirjoitettiin kevään lopussa kansakoulun käsitöistä: Kovaa peliä kansakoulussa & Kurkista kansakoulun kevätnäyttelyyn

Internet Archive tarjoaa digitoituna Viljo Hytösen kirjan Suomalaista sivistystaistelua 1858-1908: suomalaisten oppikoulujen 50-vuotiseksi muistoksi.

Maatalouskerhoihin olen 20-luvulla hieman tutustunut, mutta liittyykö vuoden 1920 paikkeilla ilmestyneessä kirjassa Peoples of All Nations Vol. 3B. Esthonia to France julkaistu kuva koululaisten viljelypalstoista niihin vai johonkin muuhun kokeiluun. Aika paljon lapsia pellolla on.

Yleisradio esittelee verkkosivuillaan lyhyin videopätkin suomalaiset pedagogit Uno Cygnaeus, Mikael Soininen ja Viktor Julius von Wright. Heidän(kin) jälkiään lienee koulujemme, oppilaitostemme ja yliopistojemme historiaa käsittelevissä opinnäytteissä

• Jossfolk, Karl-Gustav: Bildning för alla : En pedagogikhistorisk studie kring abnormskolornas tillkomst i Finland och deras pionjärer som medaktörer i bildningsprocessen 1846-1892
• Salminen, Jari: Alamainen sivistysprojekti, tasa-arvo ja edistys : Suomen yksityisten oppikoulujen rakenteellinen kehitys 1872-1920
• Tähtinen, Jaana: Moninainen, moniarvoinen, arvoton : määritelmiä koulukurille ja -kuritukselle 1890-luvulta yleiseen oppivelvollisuuteen 
• Puranen, Karoliina: Kiltit tytöt, vilkkaat pojat? : sukupuoli ja koulukuri 1800-1900-lukujen vaihteen oppikouluissa 
• Savolainen, Anu; Toura, Outi: Kuurojen opettajien ammattilehden diskurssit 1892-2005 : näkemyksiä opetustyöstä, oppilaasta ja suomalaisesta viittomakielestä 
• Alatalo-Romunen, Sari: Kasvatuksen arvojen ja roolien muuttuminen sukupolvittain ja suvuttain 
• Harjumaa, Tiina: ”Sain syksyllä alkaa kaiken alusta”: Petsamon siirtolaisten koulunkäynti Tervolan Varejoella 1940–1950-luvulla
• Maatela, Mervi; Sarpila, Jukka: Kasvatuslehtien diskurssi koulumenestymättömyyden tekijöistä kolmena eri aikakautena (1915-1925, 1965-1975, 1992-1997)
• Viinikka, Jukka-Pekka: Opetussuunnitelmien kasvatuspäämäärät ja niiden taustatekijät : tarkastelussa vuosien 1925, 1946, 1952 ja 1970 opetussuunnitelmat
• Krekelä, Tuuli: Kaikille pääsy kohti korkeinta sivistystä. Yhtenäiskouluhanke Oskari Mantereen ratkaisuna pohjakoulukysymykseen
• Silventoinen, Pekka: Kouluromaanien opettajakuva 1930-luvulta 1990-luvulle : ihanteellisia, kapinallisia ja oman tien kulkijoita 
• Kivistö, Timo: Sotavuosien opettaja elokuvan silmin : opettajakuvaus elokuvassa Varaventtiili
• Sulkava, Anri: Kansakoulun opettajakuva talvi- ja jatkosodan oppilaiden muistelemana
• Ahlholm, Maiju: Haapaveden kanteleensoiton opetus vuoteen 1952
• Valli, Thony: Yhteiskunnallisen Korkeakoulun Oppilaskunnan lehti Teisku Yhteiskunnallisen Korkeakoulun ja sen opiskelijoiden, sekä opiskelijamuodosteiden kehitykseen liittyvien ristiriitojen ja identiteettien ilmentäjänä ja rakentajana 1948-1960
• Annunen, Päivi; Honko, Marjo: Hyvä opettaja 1950-luvulla, entä nykypäivänä? : opettajaan kohdistuneiden yhteiskunnallisten arvojen ja odotusten muuttuminen 1950-luvulta 2000-luvun alkuun
• Holm, Marianne: Trigonometria Suomen kouluopetuksessa 1950-2000-luvuilla
• Jokinen, Salla: Vektorialgebran kouluopetus Suomessa
• Aalto, Sauli; Saarinen, Mika: Olenko auktoriteetti? Käsiteanalyysi ja opettajan auktoriteetin muutos 1960-luvulta tähän päivään
• Häikiö, Antti: Yhteiskunnan koulu ja koulun yhteiskunta : eksploratiivinen lähestyminen yhteiskunnallisuus-diskurssiin peruskoulun opetussuunnitelmateksteissä 1960-luvulta 2000-luvulle ja teoreettisen tutkimustyökalun mallinnus
• Nurminen, Tuulia: Haaveiluvelliä ja polttamatonta pihlajan tuhkaa. Miten ja miksi muistoja kerrotaan Lyttylän koulukartanosta
• Laitala, Marjo: Yhteiskunnan merkitsemät - kokemukset koulukodista 1950 - 1985 ja niiden muisto
• Korpela, Aarno: ESKOL ja perilliset : puoli vuosisataa kauppaopetusta Huittisissa : historiikki
• Päärnilä, Ossi: Hengen hehkusta tietostrategioihin : Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan viisi vuosikymmentä
• Ajan särmä. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1949 - 2009 
• Vatanen, Marika: Itäsuomalaisen keskiluokan aivohiomo. Joensuun yliopiston opiskelijarakenne 1969-2003
• Kähkönen, Merja: Taloustieteilijöiden harjoittelijavaihdosta poikkitieteelliseen johtajuuteen : AIESEC Jyväskylä 1969–2009
• Megerild, Raigo: Taipuneet ja taipumattomat? Helsingin yliopiston osakuntien yhteydet pakolaisvirolaisiin ylioppilasjärjestöihin 1960- ja 1970-luvuilla
• Pesola, Antti: Sosialistinen Suomi, demokraattinen yliopisto ja maailmanrauha : kansandemokraattiset opiskelijajärjestöt Oulun yliopistossa 1964-1990

Aakkosia sosialistien lapsille

Kouluteemassa pysyen ja vanhaan lempparikirjailijaan palaten, esittelyssä A. B. Mäkelän toimittama Aakkosia sosialistien lapsille, joka painettiin Yhdysvalloissa 1912. Tarkoitettu siirtolaisille eikä Suomeen, olettaisin.

Kirjan nimi valmistaa odottamaan varsin propagandahenkistä sisältöä, mutta alkusivut ovat hyvin tavanomaisia aapisille.

Vasta sivulla 39, kieliopin jälkeen on tarjolla

Nämä "aatteen alkeet" päättyvät sosialistien määritelmään:

Sosialistit vaativat olot muutettaviksi niin,
että kaikilla ihmisillä on oleva oikeus elää työllänsä;
että työkoneet, tehtaat, kaivokset, maat ja kaikki työpaikat tulevat koko kansan omaisuudeksi;
että kenenkään ei huoli kerjätä toiselta työtä eikä ruokaa;
että kukaan ei saa olla toisen orja;
että toisen täytyy tehdä työtä elääksensä niinkuin toisenkin.
Sosialistit eivät ketään vihaa, vaan rakastavat kaikkia.
Sosialistit rakastavat kaikkia yhtä paljon.
Sosialistit tahtovat tehdä kaikki yhtä vapaiksi ja onnellisiksi.

 Jos kaikkien on pakko tehdä työtä, miten kaikki voivat olla vapaita ja onnellisia?

Meijän provastin elämäkerta 4:ssä kuvassa

Koulunkäyntiin liittyvä kuvaelämäkerta Tuulispäästä 49-51/1911

1. Matkall' Turun lyseosse

2. Helsinkist päi.

3. Kappalaiseks meill'.

4. Provastiks meill'.

Aakkoset vuosimallia 1746

Ruotsalainen aapinen vuodelta 1746 opetti eri malliset kirjaimet näin. Aika eksoottisia eläimiä mukana.

Koululakko Heinolassa syksyllä 1908

Hupilehdessä Flugsvampen oli vuonna 1908 tällainen kuva koulumatkasta Heinolassa

Mistä kyse? Lehden runosta ei selviä kuvaa enempää: poliisisaatolla on viety lapsia kouluun. Sopiva selostus on julkaistu Otavassa 10.10.1908:

Heinolan alkeiskoulun jatkoluokkien oppilaat ovat kauan aikaa olleet hyvin tyytymättömiä koulun matematiikan opettajaan, maisteri Wilho Tommiseen, jonka opetus oppilaiden mielestä ei vastaa tarkoitustaan. Tyytymättömimpiä ovat olleet kahdeksanen luokan oppilaat. Viime maanantaina jättivät vihdoin mainitun luokan oppilaat koulun rehtorille K. E. Sonckille kirjelmän, jossa he pyytävät rehtoria ryhtymään toimenpiteisiin että maisteri T. poistettaisiin opettajan toimestaan, sekä selittivät että ellei tähän pyyntöön suostuta, niin oppilaat omat päättäneet yksimielisesti olla saapumatta matematiikan tunneille.

Kun rehtori ei voinut pyydettyihin toimenpiteisiin ryhtyä, toteuttivat kahdeksannen luokan oppilaat seuraavana päimänä, tiistaina uhkauksensa ja poistuivat matematiikan tunnilta. Tämän johdosta kääntyi rehtori Sonck kaupungin pormestarin puoleen pyytäen poliisin avustusta oppilaiden keskuudessa vallitsevan niskoittelevan kapinahengen kukistamiseksi. Pian saapuivatkin poliisikonstaapelit oppilaiden koteihin käskien heitä lähtemään tunnille. Käskyä noudattaen saapuivatkin oppilaat luokalle matematiikan tunnin lopulla. Sittenkin kieltäytyivät oppilaat yksimielisesti rehtorin kehotuksista ja ankaran rangaistuksen pelotuksista huolimatta opetusta seuraamasta ja toistivat maanantaina rehtorille jättämässä kirjelmässä esitetyn vaatimuksen.

Ja tämä siis ennen oppivelvollisuutta! 

Piikkilangalla ympäröity koulu Espoossa

"Toinen uusi valtakunta Espoossa on luotu,
suojaks' aasain aasien on piikkilangat tuotu
Teenkö pienen ehdotuksen? Pannaan piikilangat
yli kaikkein katujen ja vielä ketunsangat!
Näinhän tulisi turvatuksi varmaan ruotsinkieli,
kun ei usko muuhun valtaan enään miesten mieli."

Näin runoiltiin Velikullassa 2/1908 ja kansikuvassa on "Nykyaikainen ruotsalaisten kiinalainen muuri eli Avellan-nuorukaisen piikkiaita estämässä Lahnuksen kansakoulua levittämästä sivistystä Uudellemaalle."

Mistä oli kyse?

Erik Johan ja Maria Katarina Eriksson myivät 16.9.1898 Luukin ratsutilan pehtori August Juslinille, jättäen itselleen ja kuolemansa jälkeen tyttärelleen Mathilda Lovisalle nautintaoikeuden Luukin Nedergårdin asuinrakennukseen sekä puutarhaan. Juslinin perikunta myi Luukin tilan 8.7.1907 ylioppilas Carl Gustaf Avellanille.

Mathilda Lovisa meni naimisiin Axel Ahlforsin kanssa ja muutti Helsinkiin. Kun Nedergårdissa ei enää asuttu, siellä alkoi toimia Lahnuksen suomalainen koulu.

Avellan, syystä tai toisesta, ei tästä pitänyt ja haastoi marraskuussa 1907 käräjille "Suomalaisen Kansakoulun Ystävät". Oikeudessa kävi kuitenkin ilmi, ettei sillä ollut vuokrasopimusta Nedergårdiin. Niinpä Avellan haastoi seuraavaksi oikeuteen Ahlforsit ja ryhtyi "oman käden oikeudella koulun pitämistä estämään aidaten rakennuksen rautapiikeillä varustetulla aidalla, minkä vuoksi koulu ei vielä ole voinut kevätlukukauttaan alkaa".  (Lähde: Työmies 21.1.1908)

Ja perusteellisesta Espoon perinneseuran selvityksestä saan loputkin selville:

Asia pitkittyi käräjien vuoksi tammikuun lopusta maaliskuun puoliväliin ja piikkilanka-aita oli paikallaan saman ajan, minkä vuoksi myös koulutyö oli keskeytyksissä. Käräjien päätöksen julki tultua, koulu sai jatkaa vuokraamassaan rakennuksessa, ja Avellanin tuli purkaa liikkumista estävä piikkilanka-aita. Vuokrasopimusta Avellan ei saanut purkaa.
Kaksivuotinen vuokra-aika päättyi kesällä 1908. Kun Mathilda Ahlfors teki uuden vuokrasopimuksen kysymättä Avellanin mielipidettä, tämä vei asian jälleen käräjille syyskuussa 1908. Huhtikuussa 1909 asiasta tuli päätös ja nyt Avellan voitti vuokrausta koskevan riitakysymyksen. Suomenkielisen koulun oli muutettava nopeasti pois.

Matka saaristomaisemiin lauantaina

Lauantaina oli aika perinteiselle kesäyliopiston bussiretkelle. Järjestäjät olivat vaihtuneet ja me veteraanit kyselimme toisiltamme "Kuis ny tällee?". Monet kaipasivat aiemmin jaettua paperista kohdeselostusta, joka teki retkestä hieman kurssimaisemman.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Paraisten kirkko, jossa saimme opastusta sekä paikalliselta (papilta?) että retkemme paikaallisoppaalta Aaro Söderlundilta. Molemmat kyseenalaistivat monipuolisin perustein Markus Hiekkasen "yhden päivän" vierailun perusteella tekemän ajoituksen 1400-luvusta ja kannattivat 1300-lukua.

Kirkko ei ollut aivan suorakulmainen ja rakennusvaiheita oli mutkista tulkittu. Söderlundin mukaan rakennustyöt olivat topanneet 1480-luvun islantilaiseen tulivuorenpurkauksen aiheuttamiin sääilmiöihin. Tästä täytyy joskus hakea lisätietoa.

Sisällä oli todella hienoa tiilityötä, joka oppaiden mukaan viittaa pohjoiseen Saksaan. Maalauksista vain osa oli säilynyt, mutta näyttivät hienoilta nekin.

Simonkylän lukuisista haudoista tarkistimme pronssikautisen röykkiön Kiuasvuorella. Söderlund selitti nimen juontuvan kesäpäivän lämmittämien kivien vesihöyrystä iltasateessa. Minä olen luullut, että pelkkä kiuasmainen ulkonäkö riittäisi. Muuta Söderlund ei röykkiöstä (kuulleni) sanonutkaan vaan käsitteli ilmastonhistoriaa esihistorian käänteiden selittäjänä.

Nauvon vierassatamassa nautitun lounaan jälkeen ehdin omatoimisesti tutustua Nauvon merenkulkutaloon. Sen kesänäyttely kertoi Operaatio Pinatovasta, jossa Suomen ja Neuvostoliiton rauhanteon jälkeen Neuvostoliitto vaati käyttöönsä pieniä (pienehköjä?) aluksia saadakseen sotilaita ja varusteita Hiidenmaalle ja Saarenmaalle, jotka edelleen olivat saksalaisten hallussa. Yksityishenkilöiltä takavarikoitiin aluksia ja suomalaiset kuljettivat ne Viroon, jossa sitten tekivät vaadittuja kujetuksia. Ainakin kerran saksalaisten tulittaminakin. "Moni laiva ei palannut Hankoon ja useita miehistön jäseniä kuoli operaation aikana."

Merenkulkutalo, jossa oli myös perusnäyttely merenkulun historiasta, oli aivan Nauvon kirkon vieressä. Tässäkin kirkossa osaavalla opastuksella rakennusvaiheet erottuivat seinistä.

Jatulintarhan muoto antoi Söderlundille ponnahduslaudan kansainvälisyyteen ja hän kertoi meille linja-autossa lyhyen version Gilgamesh-tarusta, jonka vedenpaisumustarinan Nagu voisi olla Nauvo?! Jos tunnetumman Mustanmeren maakannaksen tuhoutumisen tilalle otettaisiin Itämeri ja Tanskan salmet. Ottikohan joku tämän tosissaan? Ainakin Söderlundin kuvainnollinen ilmaisu (?) aiemmin päivällä Thomas Malthusin käynnistä Suomessa herätti hämmennystä.

Päivän viimeinen kohde oli Kaasivuori, jonka kansainvälisesti vaatimattomasta 64,3 metrin korkeudesta näki kymmenien kilometrien päähän. Söderlund kertoi lähietäisyyden saaresta värikästä merirosvotarinaa, jonka alku ja ajoitus jäi minulta kuulematta. Italialaisen matkaajan latinaksi kirjoittama selostus oli löytynyt jonkun lattian alta?

Vanha kunnon retkipruju kirjallisuusviittein olisi tehnyt luotettavamman vaikutuksen.

Kasvissyönnistä sekä muutakin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta

Jos mikä uusi aate ilmestyy ihmisten keskeen, niin pitävät he kyllä aina huolta sen pilaamisesta, joten aate saapi taistella kauvat ajat puhdistaakseen päältään sen pahan maineen, minkä tyhmät ihmiset ovat sille hankkineet. Samasta syystä on kasvien syöminenkin joutunut naurun alaiseksi ja ihmiset ikään kuin katsovat pitkään semmoisiin, jotka ovat tätä lajia "ehdottomasti raittiita".

Noin voisi kasvissyönnistä kirjoittaa vielä tänäänkin, mutta P. A.:n juttu Kun meidän piti ruveta kasvien syöjiksi julkaistiin Uudessa Kuvalehdessä 22/1896. Sille saisi taustaa lukemalla gradun

• Vornanen, Jukka: Kaswisruokaiset wegetariaanit. Kasvissyönnin varhaisvaiheet Suomessa vuosina 1865-1910

(Ruokailevan miehen kuva Velikullasta 24-25/1903)

Muita opinnäytteitä 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta

• Luoma-aho, Kiti: Palkkaan vaikuttaneet tekijät 1800- ja 1900-lukujen vaihteen panimoteollisuudessa ja historiallisten henkilötietojen tutkimuskäyttö 
• Ilmonen, Karoliina: TUTKIMUS MESSINGISTÄ, SINKISTÄ, KALKKIKIVESTÄ JA MARMORISTA KELLONKOTELOIDEN MATERIAALINA 1850–1950 : ominaisuudet, konservointi ja restaurointi
• Metsärinne, Helmi: Telegrafisti, piletinmyyjä, kirjuri: virkanaiset rautateillä ja muissa ammateissa Suomessa autonomian aikana 1860-1917
• Rekonen, Petri:  Raha, aika, itsekuri. Modernin maailman synty paikallisena ilmiönä. Modernisaatio Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla 1870-1917
• Männistö-Funk, Tiina: Itse tehty moderni. Gramofoni, polkupyörä ja valokuvaus suomalaisten elämässä 1880-luvulta 1940-luvulle
• Fält, Katja: Locality, nation and the primitive - notions about the identities of late medieval non-professional wall painters in Finnish historiography from 1880 to 1940
• Ahlbeck-Rehn, Jutta: Diagnostisering och disciplinering : medicinsk diskurs och kvinnligt vansinne på Själö hospital 1889-1944
• Nurmi, Jaakko: Juutalaiset Kangasalan karhun kynsissä - Agathon Meurmanin kannanotot juutalaiskysymykseen valtiopäivillä ja julkisessa keskustelussa
• Rankinen, Vuokko: Raamatunselitystä ja huolta lähimmäisistä : Jyväskylän NMKY:n ja Jyväskylän NNKY:n viisi ensimmäistä toimintavuotta [1891-1895, 1897-1901]
• Niemelä, Juho: Isänmaan kuvista rajattuun luontoon : julkinen kansallispuistokeskustelu Suomessa vuosina 1880-1910
• Stewart, Timo R.: Ja sana tuli valtioksi: Suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoria
• Max Engman: Pigutvandringen från Finland till Danmark och södra Sverige vid förra sekelskifte
• Enqvist, Ove: Kellä saaret ja selät on hallussaan… : rannikkopuolustuksen aluekysymykset autonomisessa ja itsenäisessä Suomessa
• Salminen, Johanna: Lähde maaltasi, mene lähetyskouluun – Nuorten miesten motiivit pyrkiä Suomen lähetysseuran mieslähetyskouluun vuosina 1901–1926 
• Mähönen, Mikko: Kisakenttien ja voimailusalien esimerkkikansalaiset : urheilijoiden ja voimistelijoiden valokuvat Suomen Urheilulehdessä 1905-1913
• Karjalainen, Maija: Liberal Impact in the 1906 Parliamentary Reform of Finland
• Westerbom, Thomas: Folkets suveränitet förstenad : Lantdagens hus som politiskt problem i Finland före självständigheten år 1917, med särskild fokusering på perioden 1906-1912 
• Karvala, Samu: Sisäradalta lukien sosialisti, porvarisherra ja ruotsikko .. : poliittiset kiistat sanomalehtien urheilukirjoittelussa 1906-1917
• Muhonen, Veera: Työväen naiset vapaalla : Jyväskylän ja lähiseudun työläisnaiset loman ja vapaa-ajan järjestäjinä 1906-1939 
• Parjo, Oili: Koti on kansan sydän : Kotikasvatusyhdistyksen perustaminen ja toiminta 1907-1917
• Mäki, Joonas: Rikos ja raja : Tornion raastuvanoikeudessa käsitellyt rikokset 1908-1918
• Nygård, Stefan: Filosofins renässans eller modern mystik : Bergsondebatten i Finland 
• Iisakkila, Eeva-Riikka: Kristillisyyttä, feminismiä ja pasifismia : väkivallan, sodan ja rauhan diskurssit Naisten Ääni -lehdessä vuosina 1918-1939 
• Strömmer, Pentti: Osuustoiminta ja poliittisuus 1920-luvun Pienviljelijä-lehdessä
• Kuusama, Antti: Suomen ilmavoimien hävittäjätaktiikan kehitys 1920- ja 1930-luvuilla
• Björk, Mikael: Myö karjalaizet: Karelskspråkiga inslag i tidningen Laatokka under 1920- och 1930-talen 
• Seppo Hentilä: Bewegung, Kultur und Alltag im Arbeitersport – Liike, kulttuuri ja arki työläisurheilussa
• Janttonen, Juha: Kauhun lyhyt historia : tutkielma vuosien 1930–1960 kauhuelokuvista

1930-luvulle päästyämme lopuksi kielihistoriaa:

Minkätähden Lasse kävelee tuntikaupalla Peltisen Maijan kanssa? Kalle kysyi sitä minulta.
- Onko Maija sinusta hoobo? kysyin asettuakseni nuoren polven kannalle.
Mutta unohdin kuinka nopeasti suomenkieli nykyään kehittyy.
- Hän on dille, sanoi Kalle.

Tet (eli Kirsti Bergroth): Suloisia aikaihmisiä (1936)