Yhteyksiä Lyypekkiin

Keväällä SukuForumilla kerrottiin Aulis J. Alasen kirjan "Perinteitä ja paljastuksia" tarjoamasta kirjallisuusvinkistä:  "Ainakin seuraavien sukujen, joko suoraan Saksasta tai Baltian hansakaupungeista muuttaneiden, olisi syytä tutkia sukuvaakunoitaan mainitusta Lübische Genealogie-teoksesta - ehkä myös valtavankokoinen Geschlechtbuch antaisi lisävalaistusta mm. suvuille Boisman, Bonsdorff, Brander, Bremer, Cleve, Crohns, Creutlein, Duncker, Enckell, Gejtel, Festing, v. Hertzen, Fleege, Wichman ja Winter. Asia lienee myös monissa piireissä tunnettu, vaikka itse en ole sattumoisinkaan nähnyt mainintaa näistä tunnettujen kulttuurisukujen porvarisvaakunoista." (s. 13)

En ole vieläkään luopunut toivosta saada Suomeen päätyneelle Gabriel Gottlebenille todennetut juuret Lyypekissä, joten klikkasin linkatun FamilySearchin listan auki. Pettymyksekseni juuri mikään ei ollut vapaasti käytettävissä, joten eksyin Googleen.

Totesin saksalaisen Gottsleben-tutkijan sitten viime näkemän lisänneen sivustolleen Gottleben-tietoutta, vaikka aikanaan asiaa tiedustellessani hän ei uskonut sukunimien olevan samaa sukua. Mutta strategia on validi ja tuttu, kun tutkimus liikkuu vähälähteisessä ajassa, kannattaa kerätä kaikki tieto talteen ja jonain päivänä palaset voivat loksahtaa paikalleen.

Tämä ei kuitenkaan ollut se päivä, mutta Gottleben-googlauksella osuin lehden Zeitschrift des Vereins für Lübeckische Geschicte und Altertumskunde digitointeihin. Volyymissä 53 vuodelta 1973 on Herbert Schultin työn Lübecker Wirtschaftsbeziehungen nach Dänemark, Finnland und Schweden 1775 bis 1809 im Spiegel Lübecker Schuldforderungen ensimmäinen osa ja sen toinen osa on volyymissä 55 vuodelta 1975. 

Ruotsin pohjalta arvaa, että kyse on velkasuhteista ja alkuosan konekäännöksen perusteella veloista, joissa lyypekkiläinen osapuoli kaipasi rahojaan. 

Sukusuhteisiin listoista ei ole apua, mutta liikesuhteita esim. porilaisille ja oululaisille selviää. Ja onhan se aika hauskaa tai ovelaa, että Gabrielin jälkeläinen piti yllä yhteyksiä esivanhempiensa kotikaupunkiin. Tiesi sitä tai ei.

Kreivin aikaan?

Kaikenlaisten sanontojen historiikit useimmiten esitetään ilman minkäänlaisia lähteitä ja kansanetymologisella lemahduksella eli pääsääntöisesti epäilen niitä. Jopa fraasia "krevin aikaan", vaikka Brahen toiminta vaikuttaa ihan järjelliseltä selitykseltä. Mutta kuinka vanhasta sanonnasta on edes kyse?

Todistettavasti ainakin yli 200 vuotta vanhasta. 

Stockholms Posten nimittäin otsikoi 8.12.1795 yhden pätkänsä "Uplysning angående Talesättet: komma i Grefwens tid". Juttu alkaa toteamuksella, että sanonta on (siis tuolloin ruotsiksi) ahkerassa käytössä. Mutta sillä oli kaksi erilaista merkitystä. Toinen tarkoittaa - nykyisen suomalaisen kreivin ajan tapaan - sitä, että jotain on tapahtunut sopivaan aikaan, ja toinen taas täysin päinvastoin sitä, että jotain on tapahtunut erityisen huonoon aikaan. Kirjoittaja ei ole varma, mutta epäilee jälkimmäistä alkuperäiseksi merkitykseksi. Epävarmasta ilmaisusta huolimatta hän pitää yleisesti tunnettuna, että ilmaisun negatiivinen merkitys liittyy Pohjolan sotatilaan vuosina 1533-1536 eli kreivisotaan. Tarkemmin sanottuna sanonnan kreivi oli Christopher af Oldenburg, joka onni kääntyi sodan aikana.

Positiivisen merkityksen kirjoittaja yhdistää Pehr Braheen. Mutta ei vaikutukseensa koko Suomeen, kaupunkien perustamiseen jne., kuten olen tottunut tarinan kuulemaan. Ei, kirjoittaja yhdisti hyvän kreivin ajan Brahen vapaaherrakuntiin Kuopiossa ja Iisalmessa. Brahen kevyt verotus synnytti sanonnan. 

Kartanosta köyhäinavun varaan

Kyläkirjaston kuvalehti 11/1888

Lovisa Lucia Stenberg syntyi jossain päin Ruotsia vuonna 1750. Mahdollisesti hän solmi siellä myös avioliittonsa Anders Blohmin (s. 1734) kanssa. Vanhin tunnettu yhteinen lapsensa Johan Adam syntyi jossain 10.12.1771.  

Viimeistään syksystä 1772 Anders oli Kuitian tilan kamreeri/pehtoori Paraisilla. Tilalla syntyivät Carl Anders 3.10.1772, Simon Petrus 19.12.1774 (k. 26.12.1774), Lovisa Fredrica 4.5.1776, Lars Gustaf 21.11.1778 ja Adolph Ludvic 18.9.1780. Anders kuoli 15.7.1780 kuukautta ennen kuopuksen syntymää eli perheen tilanne ei ollut paras mahdollinen, mutta he saivat jäädä asumaan Kuitiaan. (RK 1769-74 s. 351, 1775-80 s. 72, 1781-86 s. 72, 1787-92 s. 85)

Pojista ainakin Lars Gustaf kävi koulua Turussa ja Johan Adam aloitti yliopisto-opinnot vuonna 1797. Carl Anders on 1780-luvun lopulla turkulaisen apteekkarin taloudessa, todennäköisesti jonkinlaisena oppipoikana (RK ruots 1786-91 SQ5)

Carl Andersin elosta seuraavina vuosikymmeninä en löytänyt jälkiä. Mahdollisesti tähän väliin mahtuu myöhemmin mainittu työskentely Strömbäckin lasitehtaalla Uumajassa. Vuoden 1801 paikkeilla Carl Anders ilmaantyy Iihin Nybyn lasitehtaalle kirjanpitäjäksi (RK 1801-1807). Vuoteen 1813 mennessä hän on edennyt pehtooriksi ja mennyt naimisiin Johanna Catharina Unanderin (s. 1776) kanssa. Heille syntyivät lapset Lovisa Johanna 26.1.1813, Carl August 13.11.1814 ja Mathilda Gustava 13.12.1816. Vuonna 1819 perhe otti muuttokirjat Vaasaan. (RK 1814-18)

Ehkä Vaasassa käytiinkin, mutta vuonna 1820 perhe ylitti valtakunnanrajan etsiäkseen elantoa Ruotsista. Mutta jo parin päivän päästä Carl Anders sai halvauskohtauksen ja menetti sekä henkiset että fyysiset kykynsä. Häntä piti nyt hoitaa ja ruokkia kuin pientä lasta. Vaimokin oli heikko ja sairaalloinen, joten kolme lasta saivat itkeä sekä nälkää että kylmyyttä. Näin kirjoitti 30.4.1821 Nordmalingin kirkkoherra Åbo Tidningariin 27.6.1821. Hän tiesi, että todennäköisin raha-apu irtoaisi maanmiehiltä.

Eikä joutunut pettymään, sillä lehdessä julkaistiin sittemmin pitkät listat lahjoituksia.

Åbo Tidningar 29.08.1821

Åbo Tidningar 15.12.1821

Åbo Tidningar 08.05.1822

Vakuuttavan kerronnan kyseenalaistaminen

Kerään edelleen YouTuben videoita soittolistoille History stuff, Historia på svenska ja Historiaa Suomesta ja suomeksi. Kriteerini eivät ole ylen tiukat, mutta lisäämättä jäävät toki videot, joiden sisällössä tai esitystavassa on mielestäni jotain olennaista päin mäntyä. Tietoni ja tarkkaavaisuuteni eivät vaan aina ole parhaalla mahdollisella tasolla, joten viime viikolla Johnny Harrisin How Europe Stole the World solahti listalle. Tiedostin toki Harrisin esittävän tulkintaa aiheesta, josta on esitetty lukuisia erilaisia versioita. Mutta vasta kun YouTube tyrkytti vastinetta How Johnny Harris Rewrites History minulle selvisivät Harrisin tietoiset tai tahattomat mokat. Tarinanrakennus faktoista välittämättä ei ole hyväksyttävää.

Mitä poleemisempi aihe, sitä helpommin on varovainen. Minulla ei ollut mitään erityistä syytä epäillä Knowing Better -kanavan videota The Part of History You've Always Skipped | Neoslavery, mutta "kertomatonta historiaa" -kehystys on niin kulunut, että kaipasin vahvistusta, jonka viiveellä sain Dan Allossonin videosta Historian Reacts to Neoslavery. Enkä ollut ajatuksieni kanssa yksin, sillä yksi kommentoija aloitti "Thank you. I wanted to see a second opinion as to whether any of his facts were challenged and appreciate your corroboration. Though I'm trained as a lawyer and knew about convict leasing, I never knew about debt peonage (neoslavery). "

On myös helpompaa olla varovainen, kun esittäjän kerrontaa viiraa säännöllisesti samaan suuntaan. Tästä on malliesimerkki Christopher O'Regan, jonka videot Dagligt Allehandan luennasta ovat puolessa vuodessa menettäneet merkittävän osan viehätystään. Alussa O'Reganin Kustaa III-hehkutus jaksoi vielä hymyilyttää, mutta kun teema löytää tiensä lähes jokaiseen videoon eikä saa minkäänlaista sävytystä, huumorintajuni alkaa loppua. Viimeisiä vedeltiin, kun Kustaa III:n määräykset painovapauden rajoituksista onnistuttiin kääntämään (jälleen) erinomaisuudekseen.

Ironisesti huumorintajuni loppui täydellisesti pätkässä En syrlig feminist. Elokuun 2. päivän Dagligt Allehandan numerosta O'Regan luki kommentin jumalanpalveluksen jälkeisestä käytöksestä. Kirjoittaja identifioituu naiseksi ja kirjoittaa 

... så finner jag mig, som Fruntimmer, skyldig Er, eho Ni är, 1000:dee tacksägelser, som behagat göra den anmärkningen, den jag flere gånger gjordt, men aldrig wågat framställa, emot et Kön som har så många sjelftagna rättigheter framför oss; och önskar at denna mönstring hädanefter kunde uteblifwa.

Esimerkit naisten sanomalehtikirjoittamisesta ovat väikkärilleni merkityksellisiä ja olen tutkimuksessani yrittänyt perehtyä 1700-luvulla muuttuviin sukupuolikäsityksiin. Omka tulkintani eroaa O'Reganin esityksestä, mutta varsinaisen herneen vedin nenään, kun tämä totesi (5:50 paikkeilla)

Flickorna gick i skolan i lika hög utsträckning som pojkarna vid den här tiden.

Kauniisti sanottuna harhaanjohtavaa, mutta ehkä kyse oli vain vahingosta? Ehei. Viikkoa myöhemmin videossa Att lära av 1700-talet om 1700-talet

Den här läroboken, den skulle jag nog vilja påstå, den var allmänt förekommande. Vid alla skolor runt om i landet [...] jag vågar påstå att de flesta svenska skolbarn vid den här tiden - vilket betyder dom flesta barn överhuvudtaget - fick läsa den här [...] Därför att barn - till skillnad från vad många av oss tror idag - gick i skolan vid den här tiden. Och inte bara aristokratins ungar eller det rika borgerskap utan till och med de mest utsätta i samhälle: barnhusbarnen och soldatbarnen. Både pojkar och flickor gick i skolan i slutet av 1700-talet.

Erittäin hyväntahtoisesti molemmat lausunnot on selitettävissä sillä, että Tukholmassa, joka muodostaa O'Reganin "1700-luvun lopun Ruotsin", oli kouluja, joihin pääsi tyttöjäkin. Mutta tämä ei todellakaan tarkoita, että kaikki lapset olisivat käyneet koulua Tukholmassakaan vuonna 1792. Eihän silloin olisi ollut tarvetta perustaa kaupungin ensimmäistä ilmaiskoulua vuonna 1794. 

Helsingistä von Linnélle 1755 kirjoitettua

Johan Christian Forsskåhl syntyi Tukholmassa 1725 ja opiskeli Uppsalassa, mutta on sujuvasti laskettavissa suomalaiseksi, sillä isänsä oli syntynyt Sauvossa ja oli Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra. Voi kyllä hyvin olla, ettei Johan Christian laskenut jalkaansa valtakunnan itäosaan ennen kuin 1755 sai paikan Cronhielmin rykmentin pataljoonansaarnaajana.

Pettymyksekseen merimatkalla Suomeen ei ollut mahdollisuutta moneen maissakäyntiin eikä näin ollen luonnonhistorialliseen harrastukseen. Helsinkiin päästyään Johan Christian totesi maaston möyrityksi pitkältä matkalta ja virkatehtävien sallivan vähän matkustusta kauemmaksi. Paitsi, että heti tultuaan hän oli käynyt Hämeessä, kolme peninkulmaa Hämeenlinnasta pohjoiseen. Tuolloin havaintojen tekoja oli kuitenkin haitannut sadesää. Retki ajoittui kevääseen tai alkukesään, sillä villivadelma (norrländska åkerbären) kukki.

Kasvihavaintonsa Hämeestä, Viikin latokartanon ympäristöstä ja Porvoon tien vierestä Johan Christian Forsskåhl lähetti professori Carl von Linnélle kirjeessä 17.7.1755. Mahdollisesti tätä oli pyydetty tai sitten "kaikki" Uppsalassa opiskelleet tiesivät, että professori arvostaisi tiedonantoja. Sillä, että Johan Christianin Pehr-veli oli Linnén oppilas, saattoi olla myös vaikutusta.

Myöhempiä kirjeitä Johan Christianilta ei ole von Linnén arkistossa. Johan Christian Forsskåhl kuoli vuonna 1756, mahdollisesti ennen kasvukauden alkua.

Runolla avusta kiittänyt Brita Catharina

Vuosikymmen sitten SukuForumilla kaivattiin tietoa Tenholassa asuneen kruununvoudin Anders Myhrin vanhemmista ja vaimonsa Brita Katarina Sahlstedtin alkuperästä. Tuolloin totesin "Anders Sahlstedt med familjen här. Har dotter Brita Katarina f 1732." Tuohon aikaan ei ollut verkossa Lewenhauptin karoliinimatrikkelia, josta Andersin eteneminen ratsumestariksi olisi selvinnyt. Hän oli eronnut armeijasta lokakuussa 1723. Trollshovdan ruukkialueen kulttuuriympäristöselvityksestä näkyy, että 

År 1725 köptes Bovik skattehemman av ryttmästare Anders Sahlstedt. År 1739 grundade Sahlstedt i byn en såg som sålde virke bl.a. till Åbo. Samma år fick han även tillstånd att grunda en mjölkvarn i Trollshovda.

Sahan perustamiseen sopii se, että Geni-puuhun on selvitetty, että ratsumestarin vaimo Helena Stålhammar kuului äitinsä puolelta Thorwösten sukuun ja oli itsensä Elin Sågerin jälkeläinen. Rippikirjassa 1732-1738 kasvava perhe oli kuitenkin Lindön kartanon sivulla 73 ja 82. Tytär Helena Margareta oli syntynyt 23.?.1730, Beata Magdalena 19.9.1731, Brita Catharina 17.12.1732 ja Eric Anders 16.12.1733. Kauniisti kirjoitetussa rippikirjassa 1739-1745 perhe on vielä yhdessä. Seuraavassa on merkitty perheen äidin kuolema vuonna 1748 (RK 1746-1752 s. 164).

Juuri ennen tätä perhe oli kirjoilla Trollshovdassa, jossa syntyivät Lovisa Eleonora 23.5.1745, Thore Gustav 30.7.1746 ja Adolph Amandu 26.10.1747. Ehkä joku heistä oli joutunut odottamaan vuoden hautausta ja sai ratsumestarin kutsumaan kirkkoherraa sielunmurhaajaksi.

Vid urtima tinget i Tenala 29.3.1750, där ryttmästaren Anders Sahlstedt på Lindö bötfälldes till 30 daler krmt för att ha kallat von Glan »själamördare», beskyllde Sahlstedt kyrkoherden för att ha vägrat begrava Sahlstedts barn, så att det »ett helt åhrs tid legat obegrafwit», för vägran att kyrktaga Sahlstedts dåmera avlidna fru, varom han riktat förbud jämväl till det övriga prästerskapet, samt för vägran att låta fru Sahlstedt nyttja sina salighetsmedel. (Werner W:son Wickström: Tenalagrenen av släkten von Glan. Genos 14(1943), s. 120-125)

16-vuotiaana äitinsä menettänyt Brita Catharina eli Lindön kartanossa kunnes isänsä kuoli 26.2.1765 (RK 1753-59 s. 91, RK 1760-65). Mahdollisesti Lindössä oli puhuttu Kullaan ruukilla piian 7.8.1760 synnyttämästä lapsesta, jonka isäksi merkittiin vouti Anders Myhr. 

Vuoteen 1766 mennessä Brita Catharina Sahlstedt oli Anders Myhrin vaimo ja asui Tenholan Lindsbyn Lillahemmanetissa (RK 1767-1773, 100). Avioliitossa syntyi Helena Catharina 11.6.1766, Johan Eric 12.4.1768 ja Anna Sophia 28.2.1774. Mutta jo seuraavaan rippikirjaan Brita Catharina on merkitty leskeksi (1774-1779 s. 191). Kaksi vanhinta lasta lähtivät kotoaan 1780-luvulla (RK 1780-1785, 183 1786-1791, 177, 1792-1797, 143). Nuorin tytär kuoli 27-vuotiaana kesäkuussa 1801 (RK 1798-1803, 139).

Jollekin oli tullut tietoon Brita Catharinan taloudellinen ahdinko ja hän sai ilokseen Tammisaaren postikonttoriin kirjeen, jossa oli kaksi kahden riikintaalarin seteliä ja yksi yhden. Lähetys oli nimetön, joten Brita Catharina päätti esittää kiitoksen runona, jonka hän lähetti Åbo Tidningariin, jossa se julkaistiin 14.12.1803.

I min halmbetäkta koja
hwilande på sorgens bädd
litet född, än sämre klädd,
b?nden hårdt af nödens boja,
låg jag hungande och gret:
djup war sucken, tåren het,
wiss war min erfarenhet
att jag swalt och billigt gret.
Bekymrande öden
och sorgen och nöden
och åldren och döden
mig hotade, tryckte: o christmilde blöden!
blöden med en känslans tår.
Rike dig ej nöden fårar,
lyckan ror med bräckta årar:
brutne, - nöd dig förestår.
förra behofwet i ditt hus
skymt sin sol med sorgens dimma
lät af hjelpsamhet en strimma
i min koja sprida ljus.

Brita Catharina Myhr, o.s. Sahlstedt kuoli vuonna 1809 (RK 1804-1809, 141)

Historiantutkimuksen tutkimuskäytännöt

Toissapäivänä repostelemani kirjan  Avaimia menneisyyteen. Opas historiantutkimuksen menetelmiin johdantoluvussa oli käsittämättömien käsitteiden ohella ripaus konkretiaa:

Tutkimuskäytännöllä voidaan myös viitata siihen konreettiseen tapaan, jolla tutkimusta tehdään. [...] Monesti tutkijoilla on omat vakiintuneet ja yksilöllisesti hiotuneet tutkimuskäytäntönsä. Aloittelevan tutkijan kannattaa haastatella kokeneempia tutkijoita saadakseen ideoita erilaisista konkreettisista tutkimuskäytännöistä mutta muistaa myös se, että mikä toimii yhdellä ei välttämättä toimi toisella.(s. 12)

Täh? Kaikki muu on julkista tietoa, paitsi se, miten tutkimus tehdään käytännössä tehokkaasti ja hyvin. Ja tätä viisautta pitää käydä hipsiä kyselemään lukittujen ovien takana salaisen kädenpuristuksen kera?

Onneksi elämme 2020-luvulla, jossa tietoa voi siirtää toisinkin. Vuosien varrella olen nähnyt useita (mutta en suinkaan tarpeeksi monia) tiedusteluja somessa erityisesti koskien muistiinpanojen hallintaa. Vuosi sitten linkitin jatko-opiskelun kuukausirapsaan videoita, jotka paljastavat (hui!) ulkomaanelävien käytäntöjä. Näitä on tullut sittemmin vastaan lisää, mutta useimmiten yhdestä ja samasta ohjelmistosta, joka myös sponssaa sisältöä, joten on lähtökohtaisesti epäilyttävä. 

Mutta äskettäin googlaus väikkäriin liittyvän tutkijan nimellä (sillä väitöskirjaa voi tehdä googlailemalla) heitti aivan uuteen YouTube-kuplaan. Siellä onni ja autuus on Niklas Luhmannin Zettelkasten -systeemi ja sen softaversio Obsidian. Luhmann oli luonut itselleen kakkosaivot kortistoon, jonne hän merkitsi kaikki mahdolliset ajatukset. Korttien välille luodut suhteet toivat esiin valmiita uusia ajatuksia (tms.) ja kirjoittamistyönsä oli erinomaisen tehokasta. Softaversiossa homma näytti järkevämmältä ja 50-vuotias sydämeni itki menneitä mahdollisuuksia. (Mikään videoista ei ollut muita olennaisesti parempi. Niitä löytyy hauilla Luhmann / Zettelkasten / Obsidian. Jos tämä nyt pitää aukikirjoittaa.)

Yksi Zettelkastenista ja Obsidianista videoissaan puhunut on amerikkalainen hissan proffa Dan Allosso, joka on juuri julkaissut omakustanteen How to Make Notes and Write. Että kehtaa jakaa moista sisäpiirintietoa! (Kirjansa sisältöä hän selittää videoilla, joista on jo julkaistu Inspiration, Interest, Anxiety & Writing is Thinking.)

Koskaan ei tietenkään ole liian myöhäistä opetella edes tehokkaampia muistiinpanotekniikoita - mutta siihenkin olisi ollut itselleni parempi ajankohta kolme vuotta sitten.  Jolloin asiasta olisi voitu huomauttaa esimerkiksi Opinahjon Tiedekunnan järjestämässä ja pakollisessa jatko-opiskelijoiden sisäänheittotilaisuudessa. 

Muistiinpanotekniikoiden ja viitteidenhallinnan lisäksi tutkimuskäytäntöihin kuuluuvat tehokkaat kirjallisuushakutekniikat. Näihin Opinahjossa oli sentään kursseja, mutta niin yleisiä, että anti jäi itselleni olemattomaksi. Omat käytäntöni ovat "selkäytimessä" ja "tarpeeksi tehokkaita", joten en ole kokenut tarpeelliseksi dokumentointia, jota prosessin kehitys vaatisi. Sillä korjaustoimenpiteitä varten pitää tietää, mikä toimii ja mikä ei.

Muistiinpanoihin rinnastuu arkistokuvien hallinta, jolle ainakin amerikkalaiset sukututkijat ovat kehittäneet ratkaisuja jo yli kymmenen vuotta sitten. Äskettäin tuli vastaan Zoteron kanssa organisatorisessa klimpissä oleva Tropy, mutta jäi epävarma olo siitä, kuinka vankalla pohjalla se on. YouTubesta löytyy käyttäjäkokemuksia. Twitter-kuulutteluni ei tuonut Suomesta esiin yhtään testaajaa, mutta ehkä nämä ovat tietoisia siitä, että ovet pidetään lukossa ja tieto omien keskuudessa.