lauantai 2. tammikuuta 2016

Teatterialmanakka vuodelle 1787

Uuteen vuoteen kuuluu vanhojen almanakkojen poisheitto tai arkistoiminen. Ennenkuin poistan koneeltani EOD digitoinneista silmiini osuneen Theatre-almanach, för år 1787 ihmettelen sitä vielä hetken.

Tavanomaiselle almanakalle ominaisesti ensimmäisillä sivuilla on kuukausinäkymät nimipäivineen ja kuunvaiheineen. Näiden jälkeen luetellaan Kongl. Directionen Af Hof-Capellet och Spectaclerne. Ensimmäisenä mainitaan Gustaf Mauritz Armfelt, joka "Bor på Kongl. Slottet".

Sitten Kongl. Musicaliska Academiens Stat, johon kuuluu näyttelijöitäkin. Heillekin ilmoitetaan osoitteet. Yksi asuu kruunun kehruuhuoneella, mikä ei kuullosta kovin loistavalta elämältä. Joissain osotteissa on talon numero, mutta enimmäiseen viitataan talon omistajaan ja kadun nimeen. Myöhemmin listassa on iso joukko kuoron laulajia, joiden osotteita ja etunimiä ei mainita. Kuin ei myöskään figuranttien, jotka lienevät taustatanssijoita.

Lista jatkuu ja jatkuu. Lavastajien joukossa on erityinen Fyrvärkare, joka huolehtii ilotulitusten tapaisista efekteistä? Heti jäljessään on sopivasti sprutmästare eli ruiskumestari.

Vahtimestarit eritellään aitioiden sisäänkäyntien tarkkuudella. Pitää tietää ketä kysyä? Heidän jälkeensä alkaa uusi lyhyempi listaus otsikolla Kongl. Fransyska Troupens Stat.

Kun henkilöt on esitelty almanakka jatkuu listauksella niistä kappaleista, jotka kuninkaallisessa ruotsalaisessa teatterissa on esitetty sen perustamisesta 13.1.1773 alkaen. Minua kiinnostanut esitys ei vedonnut tukholmalaisiin.


Näiden jälkeen on pari sivua kotimaisia teatteriuutisia ja anekdootteja. Jälkimmäisten joukossa perinteinen maalaistollon pilkkaaminen: Tukholmassa ensi kertaa ollut kauppias ei erottanut näytelmän nimeä kaupunkilaisten sukunimistä.

perjantai 1. tammikuuta 2016

Hardcore historiaa

Thaimaan matkan molempiin suuntiin myöhästyneet ja pitkät lennot tarjosivat mahdollisuuden palata Dan Carlinin podcastien pariin. Tietokoneellani on lähes täydellinen arkisto ja poimin mp3-soittimeeni vajaat kymmenen. (Vanhoja jaksoja Carlin myy, mutta uusimmat ovat ladattavissa ilmaiseksi ja ilmaiseksi saa tällä hetkellä myös viisi osaa mongolien historiaa.)

Tarkoituksenani ei ollut valita mitään tiettyä teemaa, mutta sellainen jaksoista paljastui. Ehkäpä sama kulkee muissakin jaksoissa ja olen unohtanut.

Ihka ensimmäisessä podcastissaan Alexander vs. Hitler Carlin otsikon mukaisesti vertasi Aleksanteri suurta ja Hitleriä. Aleksanterilla on sankarillinen imago ja häntä ihaillaan, vaikka toimintansa aiheutti lukuisia kuolemia. Ne unohdetaan ja unohtuvat. Pelkästään kuluneen ajan vuoksi?

Mongolien historian aluksi Carlin ottaa myös esiin Hitlerin. Jos mongolien ja erityisesti Tšingis-kaanin historiaa voidaan modernina aikana kirjoittaa keskittyen positiivisiin vaikutuksiin, kirjoitetaanko joskus kolmannesta valtakunnasta samoin? Voidaanko joukkokuolemat sivuuttaa?

Positiiviseksi voidaan Carlinin mukaan historiankirjoituksessa kääntää jopa yhteiskunnan tuho hyökkäyksen myötä. Pysähtyneisyys päättyy ja päästään uuteen, mitä kuolleet eivät olisi arvostaneet eivätkä välttämättä ajan elävätkään. Kukapa toivoisi elämäntapansa äkillistä häviämistä tai olisi siihen valmis. Tämä valmistamattomuus oli toinen teema, joka tuli esiin myös jaksoissa Darkness Buries the Bronze Age ja Judgement at Niniveh. Ja kieltämättä kuvittelen itsekin, että nykyinen yhteiskuntamme on se, joka jatkuu ja jatkuu.

Carlinin pääaine kanditason yliopisto-opinnoissaan oli historia, mutta hän sanoo usein ja selvästi, ettei ole historioitsija. Jaksot ovat kuitenkin perusteellisen kirjallisuustutkimuksen ja ajatustyön tulosta. Esitystyyli on personallinen eikä varmastikaan miellytä kaikkia.

Kiinalainen kuva Tšingis-kaanista Brooklyn Museumista via Wikimedia Commons.

Uusi loppuvuosi

Näköjään en vuosi sitten asettanut mitään tavoitteita vuodelle 2015 ja hyvinhän vuosi vierähti ilman niitäkin. Mutta kun edessä oleva vuosi on villi ja vapaa vaateista ajalleni, niin lienee parasta asettaa jonkinlaisia suuntaviivoja.

1. Vuoden kirjaprojektin valinnassa ei ole vaikeutta eikä epäselvyyttä. Pari viikkoa sitten ilmestyi Seppo Aallon Kruununkaupunki. Vironniemen Helsinki 1640-1721 eli on aika työstää vuosia sitten aloitettua Petter Sundin elämäkertaa. Projektisuunnitelman ensimmäinen tehtävä on ostaa pölymaski. Sillä tämä arkisto on aidosti pölyinen.

Ja järjestämättä. Tilanne oli huonompi kuin luulinkaan, sillä vetäessäni kassin sängyn alta (kyllä, siis pölyinen) huomasin, että olin jossain vaiheessa sekoittanut sen viereiseen kassiin ja päällimmäiset (vain, toivottavasti) kerrokset olivat kasseissa väärin päin.

2. Tietenkin kuvittelen, että Sund-käsikirjoitus on jäänyt valmiimmaksi kuin todellisuudessa on, joten voisin visioida tämän vuoden aikana myös tekeväni sukukirjan Helmi-mummoni äidin enimmäkseen kauvatsalaisista juurista. Tästäkin on kesken jäänyt versio olemassa.

3. Viime vuoden lopulla rohkaistuin lähettämään kaksi abstraktia maailmalle. Toinen tuli (tosi nättinä) bumerangina takaisin, mutta toisen  perusteella menen tämän kuun lopussa esittämään elämäni ensimmäistä konferenssipaperia. Tavoite: Taso, jota ei tarvi hävetä loppuelämää (kuten paria muuta esiintymistä).

4. Olen jättänyt sukututkimusseurojen lehdet juttutarjouksiltani rauhaan pariksi vuodeksi. Ehkäpä en tänä vuonna?

5. Blogin pitäminen toisinaan turhauttaa, kun lukijamäärät pysyvät samalla tasolla päivästä toiseen eikä ole edistymisen tunnetta. Mutta satunnaisesti törmään fiksuihin ihmisiin, jotka vakuuttavat lukevansa ja arvostavansa. Ja marraskuussa FB-kaveri raportoi "Ihan asiasta toiseen, mutta oletan tämän kiinnostavan sua: verkostossani moni eri alojen ihminen näyttää jakavan blogitekstejäsi - jatkuvasti." Joten eiköhän kirjoittaminen jatku tämänkin vuoden.

torstai 31. joulukuuta 2015

Maahanmuuttajia vuosien varrelta

Tämä yhteenveto tuntuu sopivalta tavalta lopettaa vuosi 2015.
Kattavammin aiheesta Antero Leitzingerin esitelmässä "Tultiin sitä Suomeen ennenkin - maahanmuutto vuosina 1815-2015 (24.11.2015). Werstaassa kesällä näkemäni Afrikka Suomessa -näyttely työstetään YLEn uutisen mukaan opetuspaketiksi, mutta ei vielä ole verkossa.

Terveiset vuodesta 2558!

Tämän vuoden joulun vietin Etelä-Thaimaan luontopainotteisella kiertomatkalla. Viikko ja vain yksi museo! Se oli Nakhon Si Thammaratin temppelin yhteydessä ja elämys, sillä aloitimme puolelta, jossa vanhoissa vitriineissä oli esillä/säilössä satoja pieniä buddhapatsaita, koruesineitä yms. ilman ensimmäistäkään selostetta. Onneksi henkilökunta viittoi jatkamaan toiselle puolelle, jonka uudehkoissa infotauluissa selitettiin englanniksi, että esineistö oli lahjoituksia temppelille.

Melko pinnalliseksi jäi siis ymmärrykseni eikä sitä suuremmin syventänyt oppaan paasaus bussissa. Kun ei ole mitään mihin kiinnittyä kronologiakaan ei auta valtakunta- ja hallitsijaluetteloiden merkityksellistämisessä. Oppaan kannattaisi tämä muistaa ja muutaman muunkin.

Koska uskon kirjoitettuun puhuttua enemmän lainasin oppaalta yhden illan lukemiseksi kirjan Kaakkois-Aasia. Historia ja kulttuuri (Heikkilä-Horn&Miettinen, 2005). Siitä opin, että thai-kansa tuli (joukolla? väkivallattomasti? syystä että?) maahansa 1200-luvulla ja alkuperäiskansaa (?) negrito on vielä jossain jäljellä samoin kuin aiemmin tullutta mon-kansaa.

Kansallisvaltiota alettiin luoda 1800-luvun puolivälissä ja paikallista historiankirjoitusta olisi mielenkiintoista nähdä. Minkälainen "oikeus" thai-kansalla on maahansa? Vaikka kaistaa Thaimaan historian omaksumiseen ei ole vapaana, kysymyksiin olisi kiva saada vastaus. E. m. kirjasta jäin kuitenkin siihen käsitykseen, että lähdemateriaalia on niukasti eikä arkeologiaakaan suuresti.

Buddhalaisuus on vaikuttanut alueella kauemmin kuin thai-kansa ja opas selitti Buddhan elämää ja opetuksia kokonaisen päivän. Suomi on ollut kristitty hieman lyhyemmän ajan - olisiko täällä tarpeen aasialaisille samanlainen katsaus Jeesuksesta? Ei minusta, sillä viimeisessä hotellihuoneessa esillä ollut katsaus paikalliseen buddhalaisuuteen ilmaisi melko selvästi, että tapauskonnollisuutta on sielläkin.

Spirit houses.JPGJa "taikauskoa" oli näkyvillä lähes joka rakennuksen edessä henkien talon muodossa. (Ei ollut kameraa mukana, joten kuva "Spirit houses" by Milei.vencel - CC BY-SA 3.0 via Commons.) Näihin viedään ravintoa ja muita hyödykkeitä esivanhempi/haltijoille. Kuullosti eksoottiselta, kunnes muisti omat tonttumme. (Joita opas ei maininnut, vaan etsi vertailukohdan Irlannista.)

Suomen historia ei siis kaikonnut ajatuksistani sademetsäympäristössäkään. Kun vedin jalkaan useampana päivänä hiestyneitä housuja, mietin esi-isiä ja puhtauden kulttuurillista määrittymistä. Mikä tuli mieleen myös retkikohteessa, jossa kissat hyppivät ulkokeittiön pöydällä, jonka alla kuopsutteli kukko.

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Kortinpeluusta 1600-luvulla

Länsi-Suomen Tuomiokirjakortiston kortit luokassa Tanssi ja leikit > Seuraleikki (39.6.) käsittelevät enimmäkseen kortinpeluuta.

Kokemäen Vitikkalassa pelattiin korttia keskellä syksyistä yötä vuonna 1646. Säkylän kirkonkylässsä keskellä yötä vuonna 1657 korttia pelasivat Säkylän kirkkoherra, pari ylioppilasta ja talonpoika Lukas Mårtensson. Pelaamiseen liittyi uhkapeli ja panoksena oli olut, jota Lukas oli hävinnyt kolme tuoppia.

Vuonna 1681 korttia pelattiin kesällä tienposkessa. Tällä kertaa keskellä päivää ja kuivin suin? Juominen ja kortin peluu yhdistyvät jälleen oikeusjutuissa vuodelta 1688 ja vuodelta 1692. Jälkimmäisessä todetaan, että kortit on ostettu Turusta. Vuonna 1693 korttia pelataan rahasta ja olutta juoden. Ryyppääminen sopi kortin peluuseen jopa silloin kuin se tapahtui kirkonmenojen aikaan vuonna 1700.

Kortin peluu toimii ajantappamiseen laivamatkalla Tukholmaan - niin vuonna 1694 kuin nykyäänkin.

Pohjois-Pohjanmaan kortittaja on ollut muistiinpanoissaan niukkasanaisempi, mutta siellä oli ainakin kerran vuonna 1692 pelattu korttia läpi yön. Itä-Suomessa kortinpeluu on joko jäänyt kirjaamatta pöytäkirjoihin, poimimatta kortistoon tai päätynyt eri luokkaan.

Kuva kortinpeluusta norjalaisesta 1800-luvun joulukortista. Nasjonalbiblioteket, Flickr Commons

tiistai 29. joulukuuta 2015

Kemiöläisten perintöasioita

Haku 'Kimito' ruotsalaisten digitoimissa sanomalehdissä toi esiin monia perintöihin liityviä ilmoituksia. Tässä esimerkkeinä sekä perheenjäsenien välisistä etäisyyksistä että sanomalehtien (mahdollisesta) käytöstä sukututkimuksessa.

Sanomalehdessä Posttidningar ilmoitettiin 7.2.1807 Kemiössä syntyneen renki Erik Johansson Eklundin kuolleen onnettomuudessa 12.12.1806. Hän oli aloittanut tukholmalaisen vuokra-ajurin palveluksessa vasta mikonpäivänä 1806. Vuokra-ajuri väittää ilmoituksessaan, että hautauskulut olivat Erikin jäämistön arvoa suuremmat.

Skaran lukion lehtorin Samuel Jusleniin perinnöstä jäi velkojen jälkeen jotain jaettavaa. Tästä ilmoitettiin sanomalehdessä Inrikes tidningar 6.3.1810, ilmeisesti testamentin vahvistamiseksi. Perillisten suhdetta vainajaan ei kerrota, mutta luulisin, että osa oli sukulaisia: 1) Maria Ulrica Raab, 2) rouva Caisa Juslen (mies Lidköpingin raatimies Chöler), 3) Loviisan pormestari Carlstedt ja tämän sisar Anna Lisa Carlstedt (Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin mukaan äitinsä Kristina Juslenius), 4) Caisa Maria Juslen (Kemiön papin Michael Birkelinin vaimo), 5) Herra Eric Juslenius Inkoossa.

Tukholmassa kuoli 18.8.1832 kirvesmiehen leski Sophia Andersdotter Öhberg, joka oli syntynyt Kemiössä 29.5.1762. Kalakauppias kuulutti perijöitään sanomalehdessä Post- och inrikes tidningar 1.11.1832. Hiskiin kirjatuissa Kemiön kasteissa on monta Sophia Andersdotteria, mutta ei yhtään tuolla päivämäärällä. Painovirhepaholainen vai yrittikö kalakauppias vetää välistä?
Tukholman läänissä kuolleen torppari Carl Illbergin vaimon Helena Mattsdotterin perillisiin kuuluivat Suomen puolelta talonpoika Gustaf Mattson Brandtenin talosta/kylästä Kemiössä ja Hedvig Ersdotter Nauvossa.

Muurarikisällin Kemiössä syntyneen vaimon Hedvig Lönnrothin perillisiä kuulutettiin sanomalehdessä Post- och inrikes tidningar 11.2.1840.

Suutarimetsari Johan Enbom ja vaimonsa Märta Lindgren olivat testamentanneet omaisuutensa Kemiössä asuvalle laivurinvaimo Maria Sjöbergille. Ilmoitus sanomalehdessä Post- och inrikes tidningar 25.8.1841.

maanantai 28. joulukuuta 2015

Osoitekalentereiden kertaus

Ampiaisessa 6/1910 julkaistu vitsi
Klubilla klo 3 a
- O-oskari!
- Mitä herra tahtoo?
- O-onko teillä o-osotekalenteri?
- On.
- Mene ka-katsomaan siitä, mi-missä minä asun!
osoittaa osoitekalenterien erinomaisuuden. Löysin niitä elokuussa Kansalliskirjaston digitoinneista (Pori, Helsinki), mutta kun lisälinkkejä tarjottiin SukuForumilla ja Hohenthal-kirjaa tehdessäni mielestäni olivat muutenkin lisääntyneet, niin listaus tällä hetkellä tiedossa olevista digitoinneista tuntui järkevältä jaettavalta. Kansalliskirjaston, joissa rajavuodet, käytössä vain vuoteen 1910 asti. Lisäys 30.5.2017: Kansalliskirjaston avattua lehdet vuoteen 1920 olen lisännyt joitakin linkkejä.

Helsinki
Kuopio
Lappeenranta
Pietarsaari
Pori
Oulu
Tampere
Turku
Vaasa
Kuten elokuisessa tekstissäni yritin selittää, näistä löytyy paljon muutakin kaupunkihistoriaa kuin yksittäisten henkilöiden osoitteita. Hohenthal-kirjaa tehdessä osuin esimerkiksi luetteloon Helsingin oppilaitoksista.

Lisäksi sain aikamatkan Rikhardinkadun kirjastoa vastapäätä olevan talon toimintaan yli sata vuotta sitten Adress- och yrkeskalender för Helsingfors jämte förorter 1898 mainossivusta, jossa luetellaan siellä kaupattu tavara.

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Lukemisia kansalle: osat 162-183

Lukemisia kansalle läpikäynti päättyy tänään.
162. Yhteinen ihmiskunnan historia. III. Kuningas Kaarle XII, selwästi kuwattu. 1862.
163. Tukholman weri-sauna eli Kuningas Kristiani II hirmu-työt Ruotsissa w. 1520. 1862
164. Yhteinen ihmiskunnan historia. IV. Wenäjän Keisari Pietari Suuren wilpitön elämä-kerta. 1862
165. Yhteinen ihmiskunnan historia. V. Pröyssin Kuningas Fredrikki II, kutsuttu ainoaksi. 1862
166. Kokka-tarinoita. I. 1862
167. Kokka-tarinoita. II. 1862
168. Kokka-tarinoita. III. 1862
Näistä Kokka-tarinoista olen tehnyt blogiin muutaman noston (Kaksi kokkatarinaa, Laulun voima, Vielä lisää kokkatarinoita Suomesta, Lisää kokkatarinoita Suomesta, Ruotsin kuninkaallisista juttuja, Kokkatarinoita Suomesta, Pappitarinoita ) ja tässä vielä kaksi juttua:
Itku silmissä tuli Antti (suuri veitikka muutoin) toverinsa Heikin vastaan. Tämän nauraessa hänen itkuansa, sanoi Antti: "syytä on kyllä itkeäni. Ystävämme Matti rukka, tuo oiva poika, paras poika koko naailmassa, tuomittiin eilän vitsan-alaiseksi." - Noh, mitä pahaa on hän sitten tehnyt? Ei mitään sen pahempaa, kuin kukin muu olisi tehnyt hänen tilassansa; hän näki suitset maantiellä ja korjasi ne. - Voi, huusi Heikki, nyt vasta tuomarit ovat tulleet peräti hulluiksi! Tuomita ihmistä vitsoihin suitsien ylös otosta! Tämä on todella aivan kovaa. - "Sanoakseni totuuden, lisäsi Antti, oli suitsien toiseen päähän sidottu hevonen." 
Eräs hajamielinen, vanha herra tuli kadulla ristipojallensa vastaan, joka hänen kysymykseen vastasi menevänsä kouluun. "Se on hyvä, vallan hyvä - lausui vanhus - sinä olet kiltti poika; tässä saat puolen ruplaa; toivon vielä elää niin kauvan, että saan kuulla sinun pitävän ruumissaarnani."

169. Yhteinen ihmiskunnan historia. VI. Wapaus-sota Pohjois-Amerikassa w. 1773-1783 ja yhdistettyin wapaawaltain nykyinen tila ynnä lyhy wälikertomus Benjami Franklinista. 1862
Viimeisessä osassaan "Yhteinen ihmiskunnan historia" siis ponnisti Euroopan ulkopuolelle
179. Wirolainen. 1862.
171. Kertomuksia. 1862
172. Franzén, Frans Mic[ael], suom. Abrah. Engblom: Saarna Oikiasta autuaaksi tekewäisestä uskosta esiin asetettu 2.na sunnuntaina paastossa. 1862
173. Leikkiä ja Totta eli kolme tapausta meidän maasta. 1862
Kolmesta yhden kirjoitin puhtaaksi tänne blogiin, kaksi muutakin voivat olla hauskoja. Mutta nyt on kaikki hauskuus lopussa, sillä viimeiset osat ovat raamatunhistoriaa, raittiusaatetta ja kristinuskoa.
174. Carlsson, Wilh[elm]: P. Raamatun muinais-tietoja Palestinasta VII. 1863.
175. Carlsson, Wilh[elm]: P. Raamatun muinais-tietoja Palestinasta VIII. 1863.
176. Carlsson, Wilh[elm]: P. Raamatun muinais-tietoja Palestinasta IX. 1863.
177. Suom. Engblom, Abraham: Penttinen ja Anni. Seurattawa tarina rakkaudella ja hywyydellä wäkewäin juomain nautinnosta ja peliraiwosta parannetusta miehestä. 1863
178. Carlsson, Wilh[elm]: P. Raamatun muinais-tietoja Palestinasta X. 1865.
179. Carlsson, Wilh[elm]: P. Raamatun muinais-tietoja Palestinasta XI. 1865.
180. Carlsson, Wilh[elm]: P. Raamatun muinais-tietoja Palestinasta XII. 1865.
181. Carlsson, Wilh[elm]: P. Raamatun muinais-tietoja Palestinasta XIII. 1865.
182. Carlsson, Wilh[elm]: P. Raamatun muinais-tietoja Palestinasta Alkulehti. Ainehisto. 1865.
183. Carlsson, Wilh[elm]: Ewangeliumin ja uskon puolustus. 1865
 Koulupojan kuvan tarjosi Nasjonalbiblioteket, Flickr Commons.