maanantai 3. maaliskuuta 2025

Luumäki, Pietari, Konstantinopoli, New York

Fredrik Hyren (s. 7.2.1812) aloittaa julkaistun omaelämäkerrallisen tekstinsä lauseella "Few men can present to the world a stranger Autobiography than I", mikä pitää paikkansa.[1]  Seuraavasta lyhennelmästä jää paljon pois.

Luumäki. Fredrikin lapsuudenperhe Luumäen Hyyrylässä näyttää hyvin tavanomaiselta talonpoikaiselta perheeltä. Isä Johan Tuomaanpoika Hyyrynen oli kuudennusmies ja  niin edistysmielinen, että lähetti Anders-poikansa (s. 1804) kouluun ensin Haminaan ja sitten Porvooseen. Fredrik olisi myös halunnut kouluun, sillä omien sanojensa mukaan hän oli lapsuudessaan epätavallisen älykäs. Hän oppi lukemaan jo neljävuotiaana ja piti enemmän lukemisesta kuin muiden lapsien kanssa leikkimisestä. Isä oli ensin kieltäytynyt kulujen vuoksi, mutta heltyi ja Fredrik aloitti 10-vuotiaana Haminan koulussa.[1, 2] Veljensä oli ollut 13-vuotias aloittaessaan, joten voi olla, että Fredrik sai myöntävän vastauksen nopeammin kuin kertoo. Vanhemmistaan ja kodistaan ei muistelmasta irtoa tietoa.

Helsinki. Fredrik aloitti yliopisto-opinnot syksyllä 1832.[2] Kolme vuotta myöhemmin, jouluna 1835 hän koki itselleen merkityksellisen uskonnollisen kääntymyksen.[1] Suvun muistoissa vuosissa merkityksellisintä oli se, että savo-karjalaisen osakunnan kurinpitopöytäkirjaan merkittiin Fredrikin ja August Ahlqvistin välinen tappelu, jossa Fredrik oli potkaissut Ahlqvistia.[3]

Pietari. Saatuaan kandidaatinpaperit kesällä 1837, Fredrik lähti Jumalan ääntä kuunnellen Pietariin, vaikka oman kuvauksensa mukaan hänellä ei ollut siellä erityistä tekemistä ja elämisensä oli köyhää. Keväällä 1839 hän aloitti opinnot Venäläisessä itämaiden tutkimusinstituutissa.[1]

Konstantinopoli. Jo ennen kieliopintojensa päättymistä Fredrik lähetettiin Konstantinopoliin, Venäjän sikäläiseen lähetystöön. Keväällä 1843 hän kävi kuriirina Ateenassa. [1] Vuoden lopulla Konstantinopoliin tuli G. A. Wallin, joka oli opiskellut Fredrikin kanssa yhtä aikaa. Hänen lausuntonsa Fredrikistä ei ole mairitteleva:

Han hade nu legat trenne år här och glömt allt det ringa han hade lärt sig i orientalia; i dess ställe hade han här laggt sig på studium af vattenkuren och af bibeln, men isynnerhet af Johannis uppenbarelsebok, till hvilken han hade någon Engelsk kommentar. Han var galnare nu än förr och torde väl alldrig bli rätt som andra, utan att dock bli mer än andra.[4]

Vuoden 1844 alussa Fredrik lähetettiin Erzroomiin auttamaan rauhanneuvotteluissa Turkin ja Persian välillä. Vaikka uransa oli omasta mielestään hyvällä mallilla Jumalan ääni johdatti Fredrikin kesällä 1845 Konstantipolin kautta takaisin Pietariin.[1] 

Matka New Yorkiin . Huhtikuussa 1846 Fredrik kertomuksensa mukaan jätti Pietarin ja toukokuun 10. päivä astui Haminassa kauppalaivaan, joka oli matkalla Lyypekkiin. Sieltä hän jatkoi Hampuriin, jossa astui 12.6.1846 ruotsalaiseen Enterprise-laivaan. Se ylitti Atlanttia kaksi kuukautta ja Fredrik saapui New Yorkiin 12.8.1846, mukanaan kaksi arkullista aasialaisia erikoisuuksia. [1] Lähtötiedon vahvistaa ruotsalainen sanomalehti, mutta valitettavasti verkkopalveluista ei löydy tämän matkan matkustajalistaa.[5] 

Maihin päästyään Fredrik tutustui Ruotsista tulleeseen metodistisaarnaajaan O. G. Hedströmiin, joka toimi juuri tähän aikaan satamassa ja vastaanotti Skadinaaviasta tulleita siirtolaisia Metodismi ei vastannut Fredrikin uskonnollisia tarpeita ja ajattelua, joten hän lähti pian omille teilleen. [1,6]  

Yhdysvalloissa.  Fredrikin mainitsemien paastojaksojen perusteella hän liikkui ensimmäisinä vuosina itäisissä osavaltioissa. [1] Vuoden 1859 alussa hän oli New Yorkin Jamestownissa, jossa hän herätti huomiota kaiken muun ohella siksi, ettei suostunut riisumaan myssyään.[7] Vuosina 1860-1868 hän sanoo enimmäkseen olleensa Pennsylvaniassa etsimässä malmeja yms.[1] Fredrik Hyrén tuskin siis henkilökohtaisesti vuonna 1860 lahjoitti  Kreikasta tuomaansa madonnankuvan Helsingin yliopiston etnografiselle museolle.[10]

Vuoteen 1848 mennessä Fredrik oli kirjoittanut elämäkertansa ranskaksi.[1] Vuonna 1859 oli myynnissä 16-sivuinen englanninkielinen versio, joka oli painettu vuonna 1858 Ohion Clevelandissa .[7] Helsinkiin päätyi muutamia kappaleita vuonna 1869 painettua versioita, joka referoitiin sanomalehteen. [8] Yhdysvaltain kongressin kirjastossa on vain vuonna 1870 painettu kirja samoin kuin Kansalliskirjastossa.[1, 9] Se on viimeinen elonmerkki Fredrik Hyrénistä, joka oli heinäkuussa 1870 Bostonissa.

P. S. Fredrik Hyren ei ollut ainoa yliopistossa opiskellut ja Amerikkaan hävinnyt 

Lähteet:

[1] Frederic Hyrén: The New Dispensation, Dispensation of the Fulness of Times, or Christianity explaind by new revelations, together with a sketch of the autobiography of the author. 4th edition. 1870

[2] Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Fredrik Hyrén. Verkkojulkaisu 2005 

[3] J. G. Vuoriniemi. Pieniä perhemuistoja suurista miehistä. Forssan lehti 13.2.1929

[4] Georg August Wallins reseanteckningar från Orienten åren 1843-1849 : dagbok och bref. Georg August Wallin ; efter resandens död utgifna af S. G. Elmgren.

[5] Göteborgs Handels- och sjöfartstidning 29.6.1846

[6] Olof Gustaf Hedstrom, Wikipedia

[7] Mössepresten eller den Heliga Andas kyrka. Hemlandet det gamla och det nya 1.6.1859

[8] En finne, som har uppenbarelser i Amerika. Helsingfors Dagblad 5.11. & 11.11.1869 & I ett och annat. Helsingfors Dagblad 31.12.1869.

[9] Kirjastotietokanta & Finna.fi

[10] Kejserliga Alexanders-universitets etnografiska museum. FAT 20.11.1860

sunnuntai 2. maaliskuuta 2025

Yhteisiä merkkipäiviä vuosina 1828-29

Muotokuva vuodelta 1825
Wikimedia
Keisarien Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n äiti Maria Fjodorovna kuoli 5.11.1828. (Wikipedia kertoo, että hänen nimikkokatujaan Helsingissä ovat sekä Mariankatu että Sofiankatu.) Tieto kuolemasta, kiitosjumalanpalveluksista ja aloitettavasta päivittäisestä kellosoitosta (ks. Valtakunnalliset kuninkaallisten sanomakellot) lähti Turusta seurakuntiin 24.11.1828 ja Porvoosta 21.11.1828.[1]

Kellojen soitto päättyi tavanomaisesti hautajaisiin, mutta tämä tuli tiedoksi seurakuntiin yli kuukauden viiveellä, Turusta 17.12.1828 ja Porvoosta 12.12.1828. Samalla ilmoitettiin valtakunnallisesta valituspäivästä 31.1.1829.[2]

Kevään lopulla Venäjä julisti sodan ottomaaneja vastaan. Seurakunnissa piti siis ryhtyä lukemaan erityistä rukousta, mistä tiedotettiin Turusta käsin 11.6.1828 [3] Seurakunnat saivat pian myös ohjeet voittojen yhteydessä järjestettäviin kiitosjumalanpalveluksiin.[4] Aihe näihin saatiin, kun Venäjän joukon valtasivat Silistrian ja myöhemmin Adrianopelin sekä muita kaupunkeja. tästä kerrottiin seurakuntiin Turusta 22.9.1829 ja Porvoosta 18.9.1829.[5]

Tiedonkulussa oli vielä huomattavaa viivettä, sillä kiertokirjeiden lähtiessä tuomiokapituleista, rauha Adrianopolissa oli jo solmittu. Tästä julkaistiin epävarma tieto suomalaisessa sanomalehdessä lokakuun alussa ja jo pari päivää myöhemmin luettiin rauhan iloisesta vastaanotosta Pietarissa.[6] Sanomalehdestä voitiin lukea myös keisarin rauhasta kertova manifesti.[7] Virallinen tieto liikkui hitaammin ja rauhasta sekä järjestettävistä kiitosjumalanpalveluksista kerrottiin kiertokirjeissä Turusta 21.10.1829 ja Porvoosta 21.10.1829.[8]

Helsingissä kiitosjumalanpalvelusta vietettiin jo 18.10.1829 ja illalla kaupungissa oli yleinen juhlavalaistus.[9] (Porvaristo järjesti erikseen 24.10.1829 juhlat, joilla kunnioitettiin rauhan ohella Suomen opetustarkk’ampujapataljoonan liittämiselle henkikaartiin. Tämänkin yhteydessä kaupungissa oli juhlavalaistus.[10])

Turussa kiitosjumalanpalvelus vietettiin 25.10.1829 tulipalon jälkeen uudelleen vihityssä kirkossa, mutta juhlavalaisuun ei ymmärrettävistä syistä ryhdytty. Juhlia kuitenkin järjestettiin useissa yksityiskodeissa.[11] Päivästä ilmestyi myös suomenkielinen uutinen:
Turusta 26 p. Lokak. Hänen Keis. Majest. käskyn jälkeen oli meille eiläinen päivä ylistys ja ilojuhla tehdyn rauhan edestä Turkin valtakunnan kanssa. Jälkeen päätetyn Jumalanpalvelluksen Saarnastuolilla luettiin ensin Keis. Majest. armollinen Julistus siitä rauhasta ja sitte veisattiin Kiitosvirsi N:o 6. Täällä olevalla Grekalaisella Seurakunnalla oli myös eiläin ynnä sama ilojuhla.(Turun Wiikko-Sanomat 31.10.1829)

Porvoossa kiitosjumalanpalvelus vietettiin 1.11.1829 ja sen yhteydessä kerättiin hyväntekeväisyys rahasto.[12]  Vaasassa kiitosjumalanpalvelus vietettiin 1.11.1829 tykinlaukausten säestyksellä. Illalla pidettiin seurahuoneella baali ja keisarillisia maljoja nostettaessa laukaistiin tykit jälleen 101 kertaa. Köyhille kerättiin rahaa, mutta rahaa käytettiin myös kaupungin yleiseen juhlavalaisuun.[13]  

Kristiinankaupungissa kiitosjumalanpalvelus vietettiin 8.11.1829 tykinlaukausten säestyksellä. Illalla kaupunki oli valaistu ja raatihuoneella pidettiin "Societé"n tanssiaiset. Kuten Vaasassa, tykkejä käytettiin maljoja nostaessa. Tanssin lomassa osallistujilta kerättiin rahaa kaupungin köyhille.[14]  Myös Porissa kiitosjumalanpalveluksen päivä oli 8.11.1829. Kaupungissa oli illalla yleinen juhlavalaistus. Erityisesti oli satsattu rakennukseen, jossa pidettiin käsityöläisten tanssiaiset. Siellä oli kaksi symbolista kuultokuvaa.[15]  Oulusta kirjoitettiin suomeksi

Mennä Sunnuntaina, tämän Kuun 8:tena p., ilmotettiin myös tämän Oulun kaupungin väelle Herran Temppelisä se rauha, jolla Jumala on siunannut Armollisen Keisarimme huolta alamaistensa onnesta ja valtakunnan menestyksestä ja kunniasta. Aamulla kokousivat kaikki Esivallan miehet ja tulivat, juhlallisesa järjestyksesä, kirkkoon, josa Seurakunta, saarnan päätettyä ja kuultuansa Rauhan sanoman ilmotettavan Saarnastuolista, yhdistetyllä hartaudella veisasi Rauhan Jumalalle kiitos virren. Iltasella olivat kaupungin asukkaat ittekukin kynttilöillä valaisneet kaikki kaulle päin olevat akkunat, ja erinomattain oli Herrasväen Seuran kokous-paikka kaunistettu sekä lampuilla ulkopuolelta, että myös muutoin soveliailla kuvauksilla ja kirjotuksilla. (Oulun Wiikko-Sanomia 14.11.1829)


[1] ÅCB 238, VII:549; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 252
[2] ÅCB 239, VII:553; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 252
[3]  ÅCB 236, VII:543
[4]  ÅCB 242, VII:565
[5] ÅCB 242, VII:569; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 252
[6] Finlands Allmänna Tidning 03.10.1829 no 115; Finlands Allmänna Tidning 06.10.1829 no 116
[7] Finlands Allmänna Tidning 17.10.1829 no 121
[8] ÅCB 243, VII:571; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 252
[9] Finlands Allmänna Tidning 20.10.1829 no 122; Helsingfors Tidningar 21.10.1829 no 81
[10] Helsingfors Tidningar 28.10.1829 no 83; Finlands Allmänna Tidning 31.10.1829 no 127
[11] Helsingfors Tidningar 31.10.1829 no 84 
[12] Finlands Allmänna Tidning 08.12.1829 no 143
[13] Helsingfors Tidningar 25.11.1829 no 91; Finlands Allmänna Tidning 26.11.1829 no 138
[14] Finlands Allmänna Tidning 31.12.1829 no 152
[15] Finlands Allmänna Tidning 10.12.1829 no 144