Fredrik Hyren (s. 7.2.1812) aloittaa julkaistun omaelämäkerrallisen tekstinsä lauseella "Few men can present to the world a stranger Autobiography than I", mikä pitää paikkansa.[1] Seuraavasta lyhennelmästä jää paljon pois.
Luumäki. Fredrikin lapsuudenperhe Luumäen Hyyrylässä näyttää hyvin tavanomaiselta talonpoikaiselta perheeltä. Isä Johan Tuomaanpoika Hyyrynen oli kuudennusmies ja niin edistysmielinen, että lähetti Anders-poikansa (s. 1804) kouluun ensin Haminaan ja sitten Porvooseen. Fredrik olisi myös halunnut kouluun, sillä omien sanojensa mukaan hän oli lapsuudessaan epätavallisen älykäs. Hän oppi lukemaan jo neljävuotiaana ja piti enemmän lukemisesta kuin muiden lapsien kanssa leikkimisestä. Isä oli ensin kieltäytynyt kulujen vuoksi, mutta heltyi ja Fredrik aloitti 10-vuotiaana Haminan koulussa.[1, 2] Veljensä oli ollut 13-vuotias aloittaessaan, joten voi olla, että Fredrik sai myöntävän vastauksen nopeammin kuin kertoo. Vanhemmistaan ja kodistaan ei muistelmasta irtoa tietoa.
Helsinki. Fredrik aloitti yliopisto-opinnot syksyllä 1832.[2] Kolme vuotta myöhemmin, jouluna 1835 hän koki itselleen merkityksellisen uskonnollisen kääntymyksen.[1] Suvun muistoissa vuosissa merkityksellisintä oli se, että savo-karjalaisen osakunnan kurinpitopöytäkirjaan merkittiin Fredrikin ja August Ahlqvistin välinen tappelu, jossa Fredrik oli potkaissut Ahlqvistia.[3]
Pietari. Saatuaan kandidaatinpaperit kesällä 1837, Fredrik lähti Jumalan ääntä kuunnellen Pietariin, vaikka oman kuvauksensa mukaan hänellä ei ollut siellä erityistä tekemistä ja elämisensä oli köyhää. Keväällä 1839 hän aloitti opinnot Venäläisessä itämaiden tutkimusinstituutissa.[1]
Konstantinopoli. Jo ennen kieliopintojensa päättymistä Fredrik lähetettiin Konstantinopoliin, Venäjän sikäläiseen lähetystöön. Keväällä 1843 hän kävi kuriirina Ateenassa. [1] Vuoden lopulla Konstantinopoliin tuli G. A. Wallin, joka oli opiskellut Fredrikin kanssa yhtä aikaa. Hänen lausuntonsa Fredrikistä ei ole mairitteleva:
Han hade nu legat trenne år här och glömt allt det ringa han hade lärt sig i orientalia; i dess ställe hade han här laggt sig på studium af vattenkuren och af bibeln, men isynnerhet af Johannis uppenbarelsebok, till hvilken han hade någon Engelsk kommentar. Han var galnare nu än förr och torde väl alldrig bli rätt som andra, utan att dock bli mer än andra.[4]
Vuoden 1844 alussa Fredrik lähetettiin Erzroomiin auttamaan rauhanneuvotteluissa Turkin ja Persian välillä. Vaikka uransa oli omasta mielestään hyvällä mallilla Jumalan ääni johdatti Fredrikin kesällä 1845 Konstantipolin kautta takaisin Pietariin.[1]
Matka New Yorkiin . Huhtikuussa 1846 Fredrik kertomuksensa mukaan jätti Pietarin ja toukokuun 10. päivä astui Haminassa kauppalaivaan, joka oli matkalla Lyypekkiin. Sieltä hän jatkoi Hampuriin, jossa astui 12.6.1846 ruotsalaiseen Enterprise-laivaan. Se ylitti Atlanttia kaksi kuukautta ja Fredrik saapui New Yorkiin 12.8.1846, mukanaan kaksi arkullista aasialaisia erikoisuuksia. [1] Lähtötiedon vahvistaa ruotsalainen sanomalehti, mutta valitettavasti verkkopalveluista ei löydy tämän matkan matkustajalistaa.[5]
Maihin päästyään Fredrik tutustui Ruotsista tulleeseen metodistisaarnaajaan O. G. Hedströmiin, joka toimi juuri tähän aikaan satamassa ja vastaanotti Skadinaaviasta tulleita siirtolaisia Metodismi ei vastannut Fredrikin uskonnollisia tarpeita ja ajattelua, joten hän lähti pian omille teilleen. [1,6]
Yhdysvalloissa. Fredrikin mainitsemien paastojaksojen perusteella hän liikkui ensimmäisinä vuosina itäisissä osavaltioissa. [1] Vuoden 1859 alussa hän oli New Yorkin Jamestownissa, jossa hän herätti huomiota kaiken muun ohella siksi, ettei suostunut riisumaan myssyään.[7] Vuosina 1860-1868 hän sanoo enimmäkseen olleensa Pennsylvaniassa etsimässä malmeja yms.[1] Fredrik Hyrén tuskin siis henkilökohtaisesti vuonna 1860 lahjoitti Kreikasta tuomaansa madonnankuvan Helsingin yliopiston etnografiselle museolle.[10]
Vuoteen 1848 mennessä Fredrik oli kirjoittanut elämäkertansa ranskaksi.[1] Vuonna 1859 oli myynnissä 16-sivuinen englanninkielinen versio, joka oli painettu vuonna 1858 Ohion Clevelandissa .[7] Helsinkiin päätyi muutamia kappaleita vuonna 1869 painettua versioita, joka referoitiin sanomalehteen. [8] Yhdysvaltain kongressin kirjastossa on vain vuonna 1870 painettu kirja samoin kuin Kansalliskirjastossa.[1, 9] Se on viimeinen elonmerkki Fredrik Hyrénistä, joka oli heinäkuussa 1870 Bostonissa.
P. S. Fredrik Hyren ei ollut ainoa yliopistossa opiskellut ja Amerikkaan hävinnyt
Lähteet:
[2] Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Fredrik Hyrén. Verkkojulkaisu 2005
[3] J. G. Vuoriniemi. Pieniä perhemuistoja suurista miehistä. Forssan lehti 13.2.1929
[4] Georg August Wallins reseanteckningar från Orienten åren 1843-1849 : dagbok och bref. Georg August Wallin ; efter resandens död utgifna af S. G. Elmgren.
[5] Göteborgs Handels- och sjöfartstidning 29.6.1846
[6] Olof Gustaf Hedstrom, Wikipedia
[7] Mössepresten eller den Heliga Andas kyrka. Hemlandet det gamla och det nya 1.6.1859
[8] En finne, som har uppenbarelser i Amerika. Helsingfors Dagblad 5.11. & 11.11.1869 & I ett och annat. Helsingfors Dagblad 31.12.1869.
[9] Kirjastotietokanta & Finna.fi
[10] Kejserliga Alexanders-universitets etnografiska museum. FAT 20.11.1860
