Uusi ohjeistus

Kirjoitin pari päivää sitten projekti-ideoistani. Yksi niistä oli amerikkalaisille tehty perusopastus suomalaiseen sukututkimukseen. Mutta mormonit ovatkin ehtineet tehdä uuden ja varsin asialliselta näyttävän opaslehtisen. Täytyy laittaa kirjanmerkkeihin, niin voi kopioida vastaukseksi suunnilleen joka toiseen ulkomaiseen kysymykseen. Ja jos olisi sama suomeksi, niin voisi läntätä aika moneen paikkaan SukuForumillakin.

Aikajanageneraattori

Kartta-asioihin ei tunnu löytyvän oikopolkua (kyselyt maakunta-arkistosta bongasivat takaisin), mutta verkosta löytyi kiva malline aikajanojen väsäämiseen.

Rentoa meininkiä

En edelleenkään ole miettinyt miten etenen karttojen kanssa enkä muutenkaan suunnitellut pian lähenevää talvilomaa. Jossain kotikoneen syövereissä on Turun maakunta-arkisto -lista, mutta pelkäänpä ettei kovin täydellinen sellainen. Ei mitään suurempaa intoa suunnitella reissua Jyväskylään, Matkahuollon sivun mukaan saa istua bussissa 4 tuntia suuntaansa. Jotenkin tuntuu oleellisesti pidemmältä kuin 3 tuntia Kokemäelle.

Eilen yritin lähettää kyselyt Jyväskylän ja Turun maakunta-arkistoihin kartoista. Verbi on yrittää, sillä Jyväskylään tarkoitetun kyselyn lähetin Joensuuhun. Kontaktini Keski- ja Itä-Suomeen on vähäinen, mutta nyt meni vähän överiksi. Käytin hotmail-osoitettani vaikka aikaisemmin on kokemuksia, että viestit sieltä jäävät matkalle. Automaattivastauksiin olikin lyöty *späm* leima, joten en tiedä menivätkö oikeasti perille.

Ilta meni hyvin viihteellisen romaanin parissa, joten samassa hengessä jatkaen ainoa toistaiseksi löytynyt maakunta-arkisto video:

Digi-wiki ja internet projektit

Suku Forumilla käydään keskustelua digi-wikistä ja siinä sivussa muista internet-projekteista. Täydellisessä maailmassa kaikki resurssit allokoitaisiin optimaalisesti, projektit tehtäisiin suunnitelmallisesti ja niin edelleen. Kun näin ei ole, ja kun sukututkimuksen ja paikallishistorian ympärillä on touhuttu jo vuosisatoja, näen wikin erinomaisena tapana koota tietoa ja tietoa tiedonlähteistä yhteen paikkaan. Juhani Pesu on tehnyt hyvää jälkeä Ruotsinpyhtään sivuilla ja toivottavasti muutkin innostuvat edes tekemään kylä- ja talolistauksia tai kirjallisuusviitteitä.

Itsellekin tulee toisinaan projekteja mieleen. Esimerkiksi kun amerikkalaisia sanomalehtiä selaillessa törmää Suomesta lähteneiden kuolinilmoituksiin ja muistokirjoituksiin. Jossain on kuulemma/muistaakseni käynnissä suomalaisamerikkalaislehtien vastaavien tallennus. Mutta kiva olisi, jos voisi syöttää jonnekin tiedon näistä muista löydöistä. Joko suunnattomana tekstirimpsuna tai ehkä viitetietokantana. Jälkimmäinen parempi ottaen huomioon (taas) tekijänoikeudet. Jos "joku" tekisi kannan ja www-liittymän syöttöön ja hakuun, niin... Esimerkiksi.

Google Maps kokeilu

Olisi kiva, jos saisi siistejä (ja laillisia) karttoja kuvitukseksi vähäisemmällä vaivalla. Kokeilin pitkästä aikaa Google Maps:ia. Tällä kertaa sain viivoja aikaiseksi, mutta ei tämä kovin kummoiselta minusta näytä.


View Larger Map

Jatkamisen vaikeus

Montakohan viikkoa olen laiskotellut GAG-tutkimuksen suhteen? Yritin eilen aloitella jatkamista ja kun puolet materiaalista oli hukassa (vaikka kaiken piti olla siistissä pinossa) ja puolet tiedosta unohtunut, tuntui kuin olisi ollut aloittamassa aivan alusta.

Uskon nyt, että ratkaisu ymmärrettävään ja mielenkiintoiseen (tai mielenkiintoisempaan) tekstiin on kertoa kokonaisia ihmiselämän tarinoita eikä hyppiä helikopterin omaisesti paikkakunnalta ja ajasta toiseen kuten alkuperäisessä käsikirjoituksessa. Valikoin eilen henkilöitä, joiden elämässä on eniten kerrottavaa tai jotka ovat eläneet pidempiä pätkiä. Kyllä se siitä, täytyy uskoa itseensä, kun ei sitä kukaan muukaan usko...

Eilen jatkoin Hiski-materiaalin tarkistusta. Niinkuin epäilinkin, työstä on tutkimuksellista hyötyä. Nähtyäni miten omituisiin asuihin on Kokemäen kylät menneet ja minkälaisia lyöntivirheitä (ainakin tässä) materiaalissa on, täytyy olla entistä luovempi Hiski-hauissa.

Pieni juttu valokuvien ajoittamisesta:

Delaware 1671

Googlen skannaamista kirjoista löytyi Peter Stebbins Craigin kokoama 1671 Census of the Delaware ja siitä ensimmäisiä Suomesta lähteneitä siirtolaisia (jotka olivat tietenkin ruotsalaisia paitsi että tässä eroteltu kuitenkin ruotsalaiset ja suomalaiset toisistaan ...). Delawaren suomalaisista on pitkä artikkeli SSS:n sivuilla. Itselleni tämä(kin) aihe on jäänyt opiskelematta historian poluilta. Aika "jännää", että Amerikan historiasta löytyy suomalaisten(kin) mukaan nimetty kapina.

"In the fall of 1669, when New York ruled the Delaware River valley but most of its colonists had come from Sweden, fears of a conspiracy to restore the area to Swedish rule filled the court at New Castle. The contention, confusion, and downright ignorance that have surrounded the incident ever since are reflected in the lack of agreement on its name. Variously called (in more or less chronological order) the Intended Insurrection of the Long Swede, the Insurrection in Delaware, the Uproar Among the Swedes, and the Long Finn Rebellion, it remains a virtually unknown event from an obscure corner of colonial American history. Few are the people who even know that it happened. It has inspired a highly fanciful work of early American literature, James Kirke Paulding's Koningsmarke, the Long Finne: A Story of the New World, but little historical analysis."

The Revolt of the Long Swede: Transatlantic Hopes and Fears on the Delaware, 1669 (Pennsylvania Magazine of History and Biography. April 2006. Vol. 130, No. 2.)

Mainittua romaania kuvataan sivukaupalla vuoden 1823 lehdessä, mutta itse kirjaa ei löydy kokonaisena verkosta, vaikka tekijänoikeuksien luulisi rauenneen jo iät ja ajat sitten.

Sunnuntain saldo

Roudasin kirjastoon palautettavia kirjoja ja tarkoitus oli olla hirveän produktiivinen loppupäivän. Ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, kun kirjastossa hurahti aikaa ja mukaan tuli romsku, joka "piti" sitten lukea. Viimeistelin kuitenkin ehdotuksen tiedonannoksi Genokseen ja aloittelin Hiski-tarkistusta. Jälkimmäinen oli tarkoitus saada viikonloppuna valmiiksi, mutta en muistanut, että rivejä oli yli 8000.

Kolme linkkiä kahvia odotellessa:

• Taannoin viitasin ruotsalaisen sukututkimusoppaan väitteeseen maailman suurimmasta sukupuusta. Tuskin oli yhtä suuri kuin kooste Konfuciuksen jälkeläisistä. 2500 vuotta, 80 sukupolvea, pari miljoonaa ihmistä, Sarjassa sukupuita, joihin en usko kuuluvani.
• Tampereen Vapriikki-museokeskus on julkaissut sivuilleen kauniin koosteen kartanokuvia Teiskolasta. Urajärven vastaavia Museovirasto julkaisi kirjana Kartanoelämää Urajärvellä. Urajärven kuva-albumi.
• Tuoreessa Tammisaaren virtuaalimuseossa on hyviä elementtejä, mutta itse näkisin verkkoympäristön etuna sen, että voi tarjota runsaammin taustoittavaa tietoa, kun sitä ei sitten kenenkään olisi pakko lukea, mutta haluavat voisivat kuitenkin.

Taksvärkit tehtynä?

Perjantaina paikkailin vaihteeksi Kokemäen kartanon (yhteen vai erikseen?) torpparien tietoja. Yhdessä rippikirjassa saattaa olla sama(?) torppa kolmella eri sivulla, samoilla ihmisillä, menee sekavaksi ja usko loppuu.

Lauantaina palasin Kokemäen käräjien pariin. Löytyi muutamia oleellisia juttuja; Färkin omistusvaihto voi kumminkin selvitä. Nyt olen käynyt läpi vuodet 1729-1787 varsinaisten asioiden osalta ja kaikkiaan on löytynyt 35 juttua. Enimmäkseen "klimpeissä" eli olisin hyvin voinut käyttää edellisestä urakasta opittua heuristiikkaa: "vuodet kuolemantapauksien jälkeen ovat todennäköisimpiä käräjäjuttujen ajankohtia."

1700-luvun lopussa sivumäärät kasvavat niin, etten tiedä jaksanko/viitsinkö jatkaa vuosisadan vaihteeseen. Pitäisi ainakin ensin kirjoittaa puhtaaksi viitteet näihin löydettyihin juttuihin ja saada tekstistä selvää.