Ancestry addiktio

Siitä on nyt hieman yli vuosi, kun aloin etsiä isoäitini setiä Amerikasta. Heidän harvinaisesta sukunimestään (Hohenthal) oli apua, mutta mukaan tuli monta muuta samaa sukunimeä käyttäviä. Jotta pystyin varmistamaan, että epäselvät tapaukset eivät olleet Iivari tai Yrjö, aloin keräämään kaikkia USA:n Hohenthaleja. Jotka eivät ole minulle juuri mitään sukua. Ja sillä tiellä olen edelleen.

Ancestry.com:in sukupuutoiminnallisuus, jossa lähdedokumentit saa liitettyä henkilötietoihin, on - ainakin minulle - ollut kovin addiktiivinen. Aina voi löytää jotain lisää, varsinkin kun uutta materiaalia tulee jatkuvasti. Tänä aamuna palveluun tulivat Kalifornian äänioikeutettujen luettelot, joita olen jo ehtinyt vähän aikaa odottaa. Hohenthal-haulla tuli satoja osumia, eli selvittelyyn mennee "vähän" aikaa.

...

Pöh, en ollut käyttänyt "exact" hakua, eli joukossa oli ääntellisesti samankaltaisia nimiä.

Lounastauolla

Kotivuoren vastaus aamuiseen korjaukseen ei olisi voinut olla paljoa nopeampi. Sain "kiitos palautteesta" automaattimailin 8:23 ja Kotivuoren vahvistuksen tehdystä korjauksesta selityksineen 9:06.

Toisessa postilaatikossa oli uusi vastaus liittyen karttojen arkistointiin. En vieläkään suostu ymmärtämään, lähetin tarkentavan kysymyksen paluupostissa.

Michael John Neill kirjoittaa blogissaan skannattujen dokumenttien viitteistämisestä. Hän viittaa myös artikkeliin valokopioiden vastaavasta käsittelystä.

Randy Seaver jatkaa internetin ja perinteisten sukututkimusseurojen välisestä ristiriidasta tai ristiriidattomuudesta.

The Genealogue osoittautuu kaukaiseksi sukulaisekseni.

Soppa loppu, kahvin aika.

Ylioppilasmatrikkelista ja Bågeistakin

Sain s-postin Yrjö Kotivuorelta, ylioppilasmatrikkelin tekijältä. Kotivuori kertoi, että ehdottamani korjaus Johan Fritz vanhempaan ja nuorempaan oli tehty. En edes muista koska olin kommenttini lähettänyt, puhumattakaan, että muistaisin sen sisällön. Osa asiaa oli ainakin se, että vanhemman Fritzin Sund-sukuun kuuluva vaimo kuoli perunkirjansa mukaan naimattomana eli ei voinut olla nuoremman Fritzin äiti.

No, Kotivuori lupasi, että tulevaisuudessa korjausehdotukset käsitellään nopeammin. Niitä varten on sivustolla lomake. Båge-selailun yhteydessä huomasin yhden patronyymierheen, joten kokeillaan taas.

Tapio Salmisen Kokemäki-historian pappismatrikkelissa oli tietenkin Båge-tietoja, joten vertailin eilen niitä ylioppilasmatrikkelin näkemyksiin. Salmisella oli joitakin historia- ja henkikirjoista poimittuja sisaruksia, joita ei tietenkään näy ylioppilasmatrikkelissa. Merkittävin ero oli nimismies Henrik Bågen ja pappissuvun välisessä suhteessa. Yhdessä kohdassa (en, vaihteen vuoksi, merkinnyt viitteitäni kunnolla muistiin) Salminen sanoo Henrik vanhemman olleen Gustafin veljenpoika (vrt. yo-matrikkeli, jonka mukaan pojanpoika) ja toisessa kohdassa taas käyttää jotain epämääräisempää sukulaisuus mainintaa.

Vanhempi Henrik Båge oli Salmisen mukaan nimismiehenä 1721-59 ja asui Kaarenojan Potilassa. Hiskistä löytynyt Justina-tytär (s. 13.2.1751) kuuluu siis hänelle ja vaimolle "Cathar. Ekkorn". Iso-Iivari on tunnistanut Henrikille vaimot Maria (haud. 25.5.1733 Kokemäellä) ja "Anna Caisa Johansd Eckhorn" (s. 1718).

Hiskistä löytyy 23.9.1759 syntynyt avioton lapsi, jonka "Fadr som sades lensm.Boge", voi kuulua joko vanhemmalle tai nuoremmalle Henrik Bågelle, todennäköisemmin nuoremmalle.

Nuorempi Henrik Båge (s. 17.9.1725, haud. 31.3.1801 Kokemäki) oli Salmisen mukaan nimismiehenä 1759-1776, 1778-88 ja asui Kaarenojan Yli-Potilassa. Hiskistä löytyy 13.1.1771 syntynyt avioton lapsi, jonka isä "som sades hr länsm Henr Boge ".

Nuoremman Henrikin veli Gustaf (s. 24.10.1729, haud. 23.1.1799 Kokemäellä) näkyy Kaarenojassa rippikirjan sivulla. Hän on turhan nuori ollakseen se Gustaf Boge, joka Hiskin mukaan saa Villiössä vaimon Anna Enckelin kanssa pojat Henrich (s. 19.2.1742) ja Jacob (s. 21.7.1746) .

Pitäisiköhän taas siisrtyä oikeiden ongelmien pariin sen sijaan, että lähtee niitä etsimään?

Täysin vastuuton Båge-katsaus

Katselin Iso-Iivarin versiota Kokemäen Färkin talonhaltijaluettelosta ja huomasin, että Anna Elisabet Sarenia edeltäneellä omistajalla oli (pitkän) mutkan kautta sukuyhteys Callia sukuun, niinkuin Annalla itselläänkin. Callia-suvusta on Genos-artikkeli, jota en ole muistanut katsastaa. Sen sijaan Båge-suvusta ei ole kirjoitettu mitään? Onneksi on Ylioppilasmatrikkeli ja sen lähes aina luotettavat tiedot.

Eli matrikkelin tietoihin nojaten Kokemäen kirkkoherran Gustaf Bogen jälkeläisiä ovat:
1. Paul (k. 1721)
1.1 Kristina (k. 1758)
1.2 Margareta (k. 1757)
2. Simon (k. 1732)
2.1 Simon
2.2 Karl (s. ~1709 haud. 29.6.1750)
2.3 Elisabet (k.1785)
2.4 Katarina (k. 1748)
2.5 Henrik (k. 1759)
2.5.1 Henrik (s. ~1726 k. 31.3.1801)
3. Gabriel (haud. 15.1.1728)
3.1 Margareta (s. 1704)
3.1.1 Henrik Theet
3.1.2 Hedvig Theet

(Fuskasin ripauksen sen kunniaksi, että Kokemäen rippikirjoja on tullut lisää Digiarkistoon. Theet-immeisiä on tullut käsiteltyä täällä aikaisemminkin.)

Gustafin syvemmistä juurista on Kari Klemelä kertonut Suku-postituslistalla:

Gerald Enckell Lidingöstä lähetti minulle vuonna 2002 tiedon, että Påvel Kristofferssonin vanhemmat olisivat seuraavat: "Kristoffer Larsson. Ratsumies Anders Larssonin lippueessa. Osti 1585 jälkeen kaikki Pirkkalan Mäkikylän talot (myöh. Harjun kappelissa) ja muodosti niistä Mäkkylän kartanon (mainitaan omistajana ainakin 1588-1598). Nuijasodan aikana kartano poltettiin ja ryöstettiin. Neljä nimeltä tunnettua pitäjän talonpoikaa vei häneltä vaatteita ja 'andra Parzeler een hell kista fåll'. Kuollut ennen 1601. - Puoliso Anna. Leskenä ainakin vielä 1615. Annan toinen puoliso oli ennen tammikuuta 1603 Henrik Klasson, joka osti 1603 maata Keijärven kylästä Bengt Erikssonilta."

Elisabeth Kristoffersdotterin Enckell sanoo olleen kirkkoherra Måns Walleniuksen tytärpuoli (RO 25.9.1671, s. 150). Tällaisesta kirkkoherrasta tai Elisabethin vanhemmista en ole löytänyt tietoja. Elisabethin toinen mies oli Severinus Matthiae Birckelman ja kolmas mies (Sumeliuksen mukaan n. 1645 - ?) Magnus Canuti Wanaeus tämän 1. avioliitossa. Elisabeth kuoli 1668 ja perunkirjoitus toimitettiin 19.2.1669.

"Loimaalla"

Eilen hakkasin muistiin Loimaan historian antia. Oli oikealta ajalta pappilan kuvaus ja papin palkatkin. Joku kaunis (tai paremminkin huonosäinen) päivä on sitten vuorossa tekstin kirjoittaminen.

Viimeksi kun tulin yksityiskyydillä kakkostietä kohti Helsinkiä kävi mielessä kunnanrajaa ylittäessä sivistävä poikkeaminen Loimaalle. Tarkistus kartasta todisti kuitenkin, että olimme varsin kaukana kirkonkylästä. Täytyy vaan opiskella karttoja lisää. (Kansalaisen karttapaikka on uudistunut, isompi ruutu hyvä lisäys.)

Loimaasta muuten löytyi netistä siisti paikallisbibliografia.

Karttatuskastusta

Miten voi yksinkertainen asia olla näin vaikea. Siitä on jo pari vuotta kun yritin selvittää itselleni isojakokarttojen yms. sijaintia. Olivatko Pasilassa maanmittauslaitoksen arkistossa vai muualla. Sitten opin käyttämään Kansallisarkiston uudistusarkistoa ja unohdin koko maanmittauslaitoksen.

Mutta kun katsoin tarkemmin Kokemäen historiaa koskien Kokemäen kartanoa, huomasin, että siinä oli käytetty lähteenä kartaa, jota en ollut nähnyt. Itseasiassa kaikki Salmisen käyttämät kartat olivat maanmittauslaitoksen arkistoista eli siellä oli siis kuitenkin jotain, kaikki historiallinen ei ole KA:ssa.

Maanmittauslaitoksen yhdellä sivulla lukee:

"Maanmittausarkistossa on maanmittaustoimituksiin ja rekisteröintiin liittyviä asiakirjoja ja karttoja 1700-1800-luvuilta lähtien. Alkuperäisiä karttoja ja asiakirjoja säilytettiin aiemmin 11 arkistopaikkakunnalla, vanhojen läänien pääkaupungeissa. Vuoden 2005 aikana aineistot koottiin Jyväskylään, johon on valmistunut Maanmittauslaitoksen uusi arkisto."

"Suurin osa maanmittausarkistojen aineistosta on mikrofilmattu ja kunkin toimipisteen asiakaspalvelussa on käytössä oman alueen mikrofilmit. Siinä tapauksessa, että aineistoa ei ole kuvattu tai mikrofilmin laatu ei riitä, Maanmittauslaitoksen arkistosta tilataan alkuperäisestä asiakirjasta tai kartasta jäljennös joko kopiona tai sähköisessä muodossa."

"Kansallisarkistossa säilytetään Maanmittaushallituksen maanmittausarkistoa, johon on arkistoitu kopiokappaleina kaikkien suurimpien maanmittaustoimitusten aineistot koko maan alueelta. Tämän arkiston kasvu päättyi vuonna 1960. Aineisto on tutkijoiden käytettävissä eräiden läänien osalta myös mikrofilmeinä."

Toisella sivulla:

"Maanmittauslaitoksen arkisto aloitti toimintansa Jyväskylässä vuoden 2005 alussa. Arkistoon on koottu kaikkien maanmittaustoimistojen pysyvästi säilytettävät toimitusasiakirjat ja kartat. Arkisto sijaitsee Jyväskylässä, maakunta-arkiston vieressä. "

"Aineistojen siirron jälkeen alkuperäisten aineistojen tutkiminen on edelleen mahdollista Jyväskylässä. Esimerkiksi sukututkijat sekä historian harrastajat ovat olleet ahkeria arkistojen käyttäjiä ja tulevat todennäköisesti käyttämään arkistoa edelleen. Maanmittauslaitoksen arkiston asiakaspalvelu hoidetaan maakunta-arkistoston asiakaspalvelusta. Arkistojen siirrot on aloitettu vuoden 2005 alussa. Arkistojen siirron jälkeen mahdollisuus alkuperäisen aineiston tutkimiselle hoidetaan Jyväskylän maakunta-arkiston kautta. Tutkijat ohjataan Jyväskylän maakunta arkiston tutkijapalveluun, jossa he voivat käyttää maanmittausarkistojen alkuperäisaineistoja ja tulevaisuudessa myös sähköistä maanmittausarkistoa."

On aloitettu vuoden 2005 alussa - tarkoittaako, että siirto on edelleen käynnissä vuoden 2008 alussa, vai että valmis? Edelleen mikrofilmejä pitkin ja poikin vai ei? Missä luettelo (siirretystä) materiaalista???

Lähetin tänä aamuna tiedustelun Jyväskylän maakunta-arkistoon (jonka piti oleman asiakaspalvelupiste) ja sain asiantuntevan vastauksen:

"Tietääksemme kaikki isojaon jälkeiset kartat ja niihin liittyvät asiakirjat on koko Suomesta siirretty Maanmittauslaitoksen arkistoon. Siellä on myös osittain digitoitu aineistoja, mutta meidän tiedossamme ei ole, miltä osin digitointia on tehty. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Maanmittauslaitoksen arkiston asiakaspalveluun."

Jos jotain tiedän, niin sen, että olen käyttänyt tämän vuoden puolella KA:ssa kahta "isonjaon jälkeistä karttaa" (ja niitä on liikenteessä aika paljon muutenkin).

No, tartuin puhelimeen, vaikka rakkinetta inhoankin. Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelussa vastattiin, että karttaluettelo on maanmittauslaitoksen toimistoissa. Ei missään arkistolaitoksen sisällä. Eli Pasilaan arkipäivänä ja virka-aikana... taitaa tullaa maaliskuun lomalla kiirettä. Pitäisi olla Kokemäellä, Turussa, Helsingissä ja Jyväskylässä.

Parasta syödä muutama ylimääräinen laskiaispulla ja alkaa kerätä voimia.

(Juha on vaihteeksi kirjoittanut tutkimuksellisen - ja opettavaisen - tekstin.)

Kertauskurssitusta yms.

Lauantaiaamuna kirjoittelin GAG-kirjan ensimmäistä lukua uusiksi. Olin jonkin aikaa tyytyväinen, mutta sitten kun ajattelin lukea tekstiä puhelimessa mummolle, huomasin sen tajuttoman tylsäksi.

Mummo kyseli Kokemäen yhteiskoulun historian perään ja luin siitä syksyn 1918 tapahtumia käsitelevän pätkän. Opettajien ja lyseoluokan kismojen yhteydessä viitattiin luokan oppilaan kuolleen sodan aikana. Alaviitteessä annettiin lisäyksityiskohtia, mutta nimi oli korvattu X:llä. Miksi? Onko kunnioittavampaa salata kuin paljastaa?

Helsingin Sanomat jatkoi Nyt-liitteen perjantaina aloittamaa 1918 aihetta tänään Sunnuntai-sivuillaan. Toimittaja Teija Sutinen käsitteli mielestäni hienosti isoisäänsä ja (pientä) arkistotutkimustaan. Kansallisarkistoon voi tulla lisäliikennettä. (Tampereella taisi eilen olla 1918 luentopäivä, jollen aivan väärin muista.)

Kertauskurssini jatkui kirjalla

• Släktforska i Stockholm. En handbok till arkiven. Toim. Olle Månsson. 2005

Kauniisti tehty kirja sisälsi paljon asiaa, vaikka katsoin vain 1600- ja 1700-lukua koskeneet pätkät. Kuten aiemmin olen täällä kertonut, Tukholman kaupunginarkistossa on tullut harhailtua. Tähän kirjaan etukäteen tutustumalla olisi saanut siitäkin ajasta ripauksen enemmän irti. Mikähän siinä on, että uusien asioiden tai alueiden kanssa pitää yrittää vanhalta pohjalta, sen sijaan että ottaisi selvää perusteista.

Kirjastoon palautuu tänään myös

• Anneli Mäkelä. Ajattele historiaksi. 1986

Kirjan lähtökohta on erinomainen.

”Myös harrastajan pitäisi hahmottaa se, ettei historian lähteitä ole kirjoitettu häntä varten eikä tulevien vuosisatojen käytettäväksi. Hänenkin kannattaisi pysähtyä miettimään, millainen se yhteiskunta on, jota asiakirjat kuvaavat ja kuka on kirjoittanut lähteen mitä tarkoitusta varten minkä aikakauden yleisten normien ja tapojen mukaisesti.” ”Historiantutkimus, myös sukututkimus, on siis enemmän johtopäätösten tekoa ja omaehtoisten oivallusten kautta etenemistä kuin sanakirjoihin ja hakemistoihin nojautumista, enemmän asiakirjojen näkemistä kokonaisuuksina ja yhteyksien tajuamista kuin yksittäisiin kirjaimiin tai sanoihin takertumista.”

Perussukututkijalle olisi kuitenkin ollut hyödyllisempää käsitellä enemmän tuoreempia kuin vanhempia aikoja (keskiaika, 1500-luku)?

Kirjastokirjoja selvitellessä huomasin, että olen lainannut samat Loimaan historiat sekä yliopiston opiskelijakirjastosta, että SSS:n kirjastosta. Kun ei ole muuten tarpeeksi kantamista???