Lokakuusta marraskuuhun twiitattua

17.10.

• Googlasin (tanskalaista) historiantutkijaa. Eka henkilöstösivun näköinen osuma kertoi hänen tekevän väitöskirjaa. Kyseinen väitöskirja valmistui vuonna 2013.
• Kuuntelen ranskalaisen esitelmää englanniksi. Ihan selvästi puhuu, mutta hieman hämmennyin kun kuullosti siltä, että kuningattaren tehtävänä olisi hiusten tuottaminen.

18.10.

• Maria Lähteenmäki: 1860-luvun naisen elämää.

21.10.

• Ihan hyvää hyvyyttäni haluaisin tarjota toiselle tutkijalle tietoa, mutta törmäänkin uusimpaan idiotismiin (ulkomaisen) yliopiston henkilöhaussa: esiin tulee vain nimi ja titteli. (Tosin myönnän, että omakaan spostini ei ole Opinahjon sivuilla.)
• Mikähän olisi sopiva aloitus englanninkieliseen spostiin saksalaiselle "Prof. Dr.":lle?

22.10.

• Kiva päivä *livenä* 1700-luvun tutkimuksen päivillä. Devirtualisoitu @anni_shepherd ja nähty pitkästä aikaa @UllaIjas @lkkunnas ja @JIlmakunnas. Taas jaksaa viikon seuraavaan tilaisuuteen samassa paikassa eri aiheella. Tai miten nyt korona ehtii kiihtyä.

25.10.

• "Käytännöllisen historian museo -projekti alkaa Amalia Lydia Antoinette Roosin (Mamman) ja hänen perheensä päiväkirjoista ja muusta aineistosta vuosilta n. 1876-1900. " Varpu Erosen hanke on käynnissä jo kolmatta vuotta.

26.10.

• Suomessahan on ollut iät ja ajat yhtenäiskulttuuri, joten mihin tällaisia oppaita [Pikakurssi Turun ja Porin murteiden erityispiirteisiin] tarvitaan?

28.10.

• Kiitos @turkuartmuseum . Oli kiva Äärellä-illassanne päästä puhumaan asiaa ventovieraiden kanssa.

29.10

• Lundin tuomiokirkon kuorin alta löytyi 1800-luvulla kaikenlaista, myös tekstinpalasia. [Video: En glimt av medeltiden i kanikernas kor]

31.10.

• Kiitos RT:n muutama tunti sitten tuli tietooni väikkäriprojektiini relevanttia ja tuoretta kv-tutkimusta, jota en olisi osannut edes hakea. Ja vielä(kin) sanotaan, ettei Twitteristä ole mitään iloa ja vielä vähemmän hyötyä.

2.11.

• Kävin sitten @SKS_finlit poistokattauksessa. Taitaa olla aika poistaa kirjahyllystä toimimattomat stereot.

4.11.

• Viikon saavutus: esitysehdotus @Uudenajanalku päiville lähetetty. Saisinko vielä @HEXhistory konffan vastaavan aikaiseksi?
• Tästäkin on vaiettu historiassamme: Anders Chydenius edisti ooppiumin kotimaista valmistusta "vaikka sitä voidaankin käyttää väärin".
• Jee, Muinaismuistokarttaan on saatu (hyvin karkeat) muinaisrannat. Muutosta yllättävän vaikea hahmottaa Helsingin kohdalla, pitänee siirtyä Satakuntaan.
• "Ai niin, tätä kirjaa pitäisi lukea!" Tarkistaa onko kirjasta mahdollisesti jotain muistiinpanoja ja toteaa päässeensä sivulle 9. Että pitäisi varmaan lukea. [Tällä kertaa en päässyt edes sivulle 9.]
• Piipahdus Nimistöntutkimuksen päiville. Sofia Kotilainen ja Nimilukutaito henkilönnimien tutkimuksessa.

5.11.

• Tässäkin kuussa tämä onnen hetki. #tutkijanelämä
• Lähetin kielenhuollolliseen tekstikonsultaatioon 5 sivua. Sain kommentit tänään, kaikkea ei ehditä käydä tunnissa maanantaina läpi! En uskalla avata tiedostoa.

6.11.

• Nyt on spostilaatikossa avaamattomana väikkärinäytteen kielenhuollollisten kommenttien lisäksi artikkelin vertaisarviot, joita päätoimittaja kutsui myönteisiksi, mutta... aika mainiot ainekset itseluottamuksen karistamiseen. [Avasin nämä "jo" seuraavana päivänä]

7.11.

• Karkkien maut lähtökohtana syntyi varsin mielenkiintoinen katsaus ruokahistoriaan. [Eli J.J. McCulloughin video Here's why American candy is fruit flavored]

Helsingin kaupunginarkistosta (5/5)

Erinomaisen sekavasti liikkuneen arkistokaiveluni lopuksi pari aineistoa "omalta ajaltani eli 1700-luvulta. Muistutuksena osissa 2 ja 3 todettu: on digitoitu kortistoja, joiden avulla voi 1700-luvun osalta hakea sekä ihmisiä että paikkoja. Lisäksi edelleen pätee se, että Kaupunginarkistolla on digitoituna Maistraatin pöytäkirjat vuosilta 1709-1905, Kämnerinoikeuden pöytäkirjojen liitteet (allegaatit) vuosilta 1702-1868 ja karttoja 1700-luvultakin. (Kansallisarkistolla tietenkin renovoituna raastuvanoikeuden pöytäkirjat ja kämnerinoikeuden pöytäkirjat, seurakunnan kirjanpito ja läänintilit mukaanlukien henkikirjat.)

Aiemmassa osassa vilahtanut Lainavarain komissio sisältää osan Palovakuutuksia varten pidetyt katselmukset, jossa on ripaus 1700-lukua: 0010 Lainavarain hoitokomission asiakirjat, palovakuutuksia varten pidetyt katselmukset (1794-1805).pdf 

Materiaaliseen todellisuuteen pääsisi kiinni myös Huutokauppakamarin pöytäkirjoilla, joita on 1700-luvun alusta 1800-luvun loppuun. Näihin kun olisi tekstintunnistus tavarakuvauksiin ja henkilönimiin... Satunnainen näyte käytettyjen vaatteiden myynnistä 1790:

Helpommin pitäisi olla käytettävissä Helsingin merimieshuone, josta on aineistoa vuosilta 1759-1942. Mutta puolihuolimattomat yritykseni merille kadonneiden nanoserkkujeni jäljittämiseen eivät ole tuottaneet tulosta. Digitoitu arkistokuvauskaan ei auta käyttöä merkittävästi.

Joku ehkä sel(v)ittää joskus kunnolla. Pikakaivauksena varhaisimmat miehistöluettelot vuodelta 1764 ovat sananmukaisesti lähtevien laivojen miehistöluetteloita. Henkilötiedot ovat niukkoja, mutta riittänevät tunnistamiseen. Tulee mieleen, että näistä voisi rakentaa myös satamaliikennekatsauksen, mutta siihen on kai/toivottavasti helpompiakin tapoja.

Saman vuoden pääkatselmusluetteloissa on myös nimilistoja laivoittain, mutta ei henkilötietoja. Kuittikirjat puolestaan yllättivät tarjoamalla naishistoriaa: merimiesten leskille(?) maksettujen avustusten kuittauksia.

Varhaisin matrikkeli on vasta vuodelta 1809. Se on aakkostettu nimilista, jossa on mukana 1700-luvun lopussakin merimieshuoneeseen kirjoitettuja. Mutta ei enempää eikä viitteitä miehistöluetteloihin. Siitä kun selvittelin myöhemmän 1800-luvun merimiehen vaiheita alkaa olla 20 vuotta, joten mielikuvani helpommasta ja rikkaammasta tiedosta ei välttämättä täysin pidä paikkaansa. Työtä helpotti tuolloin kyllä merkittävästi Suomen sukututkimusseuran hakemisto, joka on nykyään jäsenetuna lukkojen takana.

Helsingin kaupunginarkistosta (4/5)

Neljäs osa, joten korkea aika opetella jotain uutta. Juha Vuorela on eilen mainitun perukirjaesittelyn lisäksi tehnyt myös videon Kunnallisverojen kantokirjoista, joihin en ole koskaan koskenut. Esittelyn perusteella Rahatoimisto. Kunnallisverojen kantokirjat anti ei merkittävästi eroa henkikirjoista.

Varmuuden vakuudeksi yritin etsiä Töölön asukkaat varhaisimmasta eli vuodelta 1875. Koska kirjat oli palasteltu kertoen pelkät sivunumerot, piti avata kaksi isoa pdf:ää ennen Taipaleen löytymistä. 

Ainakin voi sanoa, että Maria Causélla oli isommat veroäyrit kuin pajakisällillä?

Vuorela ei maininnut, että kantokirjoihin on myös rekisterit vuodesta 1886 alkaen. Testaushaku:

Samalle sivulle osui kaksi "tuttua": Carolina Emilia Carger ja Maria Causé. Ilahduttavasti tulkitsin merkinnän 2-14 aivan oikein: Carger löytyi 2. kaupunginosan sivulta 14. Tästä voi siis olla totista hyötyä verovelvollisten ihmisten metsästämiseen 1800-luvun lopun Helsingissä!

Henkilöhistorialliseen tutkimukseen pitäisi olla hyötyä myös Kuolleiden kortistosta osalta, sillä Mikko Kuitula markkinoi sitä FB:ssä jo iät ajat sitten todeten

Helsingin kaupunginarkisto digitoi kaupungin tilastotoimiston kuolleiden kortiston 1914–1935. Kortisto kattaa tiedot henkilöistä, jotka ovat kuollessaan asuneet, olleet kirjoilla tai kuolleet Helsingissä. Nimi- ja kuolinaikatietojen lisäksi kortteihin on kirjattu vainajan syntymäaika, ikä kuollessa, siviilisääty, kuolemansyy, ammatti tai yhteiskunnallinen asema, asuinosoite, kirjoillaoloseurakunta sekä kuolinpaikka. 

Valitettavasti Maria Causé kuoli jo vuonna 1903, joten häntä en pysty käyttämään koekappaleena. Aivan onniarvoon ihmisiä ei vaivattomasti voi hakea, sillä kortit on järjestetty vuosittain. Silkalla selailulla selvisi, että mukana on (tai voi olla) toisaalla kirjoilla olevia, jotka ovat kuolleet Helsingissä esimerkiksi sairaalassa.

 

Helsingin kaupunginarkistosta (3/5)

Jatkan edellisen osan kortistoteemaa ekassa osassa mainitun Helsingin kaupungin historiatoimikunnan Helsingin kaupungin historiaa koskevan aineiston puitteissa.

Ensinnäkin täällä on varsinainen väestökortisto rajavuosin 1667 - 1827: A - F, G - L, M - Sj, Sk - Ö. Tämän suhteen suosittelen reipasta lähdekritiikkiä eli kirkonkirjoista kerätyt ja yhdistellyt tiedot kannattaa ottaa enemmänkin mahdollisuutena kuin totena. Siis syytä tarkistaa aina varsinaisista lähteistä.

Aikanaan Petter Sundin kanssa hyödyntämiäni asiakirjajäljennöksiä ei ole toistaiseksi digitoitu. Ei välttämättä vahinko, sillä minulla oli yhtä suuria vaikeuksia saada selvää 1900-luvun käsialasta kuin 1600-luvun originaalista. Mutta ehkä digitoinnit ovat tulossa, sillä niihin liittyvät hakemistot on kyllä digitoitu. Niitä voi kyllä käyttää muutenkin hyppäykseen originaaliin päivämäärällä, jättäen sivunumeron huomiotta. ("Maistraatin pöytäkirjat vuosilta 1709 - 1905 digitoitu ja tutkittavissa ainoastaan Sinetin kautta." Kuin myös Raastuvanoikeuden tuomiokirjat, tuomiotaltiot ja riita-asiat, I osasto ja Kämnerinoikeuden pöytäkirjojen liitteet (allegaatit).)

• Torsten Hartmanin kokoelma Asiahakemisto A - R
• Torsten Hartmanin kokoelma Asiahakemisto Sa - Ö
• Torsten Hartmanin kokoelma Henkilöhakemisto A - N
• Torsten Hartmanin kokoelma Paikannimihakemisto A - Ö
• Torsten Hartmanin kokoelma Paikannimihakemisto Gator
• Torsten Hartmanin kokoelma Paikannimihakemisto Holmar
• Torsten Hartmanin kokoelma Paikannimihakemisto Omnejd
• Torsten Hartmanin kokoelma Paikannimihakemisto Stadsområde

Parin tarkistuksen perusteella korttien kattavuus ulottuu 1700-luvun lopulle(kin), mutta "Stadsområde":en vaihteeksi laskettu Töölö ei kyllä vaikuta kovin täydelliseltä. Poimintojen perusteet ovat todennäköisesti dokumentoimatta tai ainakaan sellaista ei hypännyt silmille.

Kolme aiemmin koskematonta kortistoa

• Helsinkiä koskevat asiat lähialueen kuntien tuomiokirjoissa Asiahakemisto Selitys A-V
• Helsinkiä koskevat asiat lähialueen kuntien tuomiokirjoissa Henkilöstöhakemisto A-Wä
• Helsinkiä koskevat asiat lähialueen kuntien tuomiokirjoissa Paikannimihakemisto A-Ö

eivät onneksi sisältäneet Petter Sundia, vaikka 1600-lukua edustivatkin. Paikannimihakemistosta löytyi kolme viitettä Töölöön 1600-luvun alkupuolella. Aikaa ennen Petter Sundia koskeviin kortteihin en ole myöskään tutustunut.

• Raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1623-1656 Asiahakemisto A-Ö
• Raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1623-1656 Paikannimihakemisto A-Ö
• Raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1653-1656 Henkilöhakemisto Selitys A
• Raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1653-1656 Henkilöhakemisto Ba-Jä
• Raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1653-1656 Henkilöhakemisto K-Å

Tuollakaan välillä Töölöstä ei paljoa puhuttu:

Nykyisen Töölön mikropaikallishistoriaproggiksen puitteissa onkin hyödyllisempää, että on digitoitu

• Maistraatin pöytäkirjat 1809-1874 Henkilöhakemisto A- R
• Maistraatin pöytäkirjat 1809-1874 Henkilöhakemisto Sa - Ö
• Maistraatin pöytäkirjat 1809 - 1874 Tonttien lainhuudot
• Maistraatin pöytäkirjat 1809 - 1874 Arentitontit
• Maistraatin pöytäkirjat 1809 - 1874 Paikannimihakemisto A - Å
• Maistraatin pöytäkirjat 1809-1874, Ammatti- ja yrityshakemisto B-Ö
• Senaatin päätökset maistraatin pöytäkirjoissa 1837-1874 Asiakirjahakemisto A-V
• Senaatin päätökset maistraatin pöytäkirjoissa 1837-1874 Makasiinitontit 1837-1874
• Senaatin päätökset maistraatin pöytäkirjoissa 1837-1874 Työ- ja palvelusmieshakemisto A-T
• Torsten Hartmanin kokoelma Senaatin asiakirjat Asiahakemisto A - Ö
• Torsten Hartmanin kokoelma Senaatin asiakirjat Asiakirjaviittaukset
• Torsten Hartmanin kokoelma Senaatin asiakirjat Henkilöhakemisto A - Ö
• Torsten Hartmanin kokoelma Senaatin asiakirjat Paikannimihakemisto Muut paikkakunnat - Ö

Näiden kautta pääsee tiedon ääreen kulkematta arkiston kautta, sillä (kertauksena) "Maistraatin pöytäkirjat vuosilta 1709 - 1905 digitoitu ja tutkittavissa ainoastaan Sinetin kautta." (Kuin myös Raastuvanoikeuden tuomiokirjat, tuomiotaltiot ja riita-asiat, I osasto ja Kämnerinoikeuden pöytäkirjojen liitteet (allegaatit).)

Yllä listatun vuokratonttien kortiston olin avannut jo aiemmin ja pettynyt, sillä siinä on tontteja lähempää keskustaa kuin Töölö. Tonteista puheen ollen Maistraatin arkistoon kuuluu tonttikirjoja, joiden digitoinnin kattavuus ja yleinen/erityinen merkitys ei pikaisilla vilaisuilla avautunut. Esimerkki 1800-luvun alusta:

Maistraatin arkistossa ovat myös rakennuslupapiirustukset.

HKA:n perukirjojen kaiveluun on Juha Vuorela tehnyt äskettäin opastevideon. Opettavaista, itse käytän aakkoshakemistoja enkä suoraa nimellä hakemista. Aakkoshakemistoissa on mukana myös "tuoreimpina" perukirjoja, jotka Kansallisarkisto on digitoinut.

Minulle vieraampaa kaupunkihallintoa 1800-luvulta edustavat Rahatoimikamarin pöytäkirjat, Lainavarain hoitokomissio ja Raastuvanoikeuden konkurssiasiakirjat (ei kaikkia vuosia? ei mitään hakemistoa?). 

Helsingin kaupunginarkistosta (2/5)

Eilen alkuun saatu Helsingin kaupunginarkiston digitaalinen kaivelu jatkukoon ennestään tutulla aineistolla eli Berndt Aminoffin kokoelmalla, joka on hakulomakkeen Digitoitujen kokoelmien alavetovalikossa "Aminoffin kokoelma". Kyseessä on laiskan ja käsialalukutaidottoman mahdollisuus päästä kiinni Helsingin 1700-luvun ihmisiin ja tontteihin. (Olen kirjoittanut tästä esittelyn myös fyysisten korttien äärellä.) 

Kokoelmasta on digitoitu ensinnäkin Tonttikortisto omistajia koskevine tietoineen. Sen sisältö vastaa täysin otsikkoa. Arkistokannassa annetaan rajavuodet 1696 - 1855, mutta onniarvoon avaamani esimerkit päättyvät vuoteen 1790. 

Henkilöhistoriallinen kortisto rajavuosin 1696 - 1855 sisältää sukunimittäin poimintoja tonttilistoista, perukirjoista ja 1800-luvun alun pöytäkirjoista liittyen tonttien omistukseen. Esimerkkikortti:

Erikseen on Henkilöviitekortit tonttihistoriallisiin muistiinpanoihin. Nämä ovat hieman kryptisempiä, sillä osassa on muistiinpano perukirjasta ja osassa lyhyitä viitteitä 1800-luvulle. Kannattanee verrata Henkilöhistorialliseen kortistoon saman sukunimen kohdalta. 

Tonttikortiston numerointia näyttää vastaavan ainakin kartta Helsingfors. Korttelit Ja Tontit (1763). Hämärä mielikuva paremmastakin, mutta karttojen haravointi Kaupunginarkiston järjestelmässä, joka vaatii satojen megojen kokoisten tiedostojen availun, ei ole hauskaa eikä nopeaa. Digitoituja karttoja on ainakin näissä Kaupunkisuunnitteluvirasto, asemakaavaosasto. I KARTAT JA PIIRUSTUKSET / KARTOR OCH RITNINGAR alayksiköissä

• Ia Yleiskartat
• Ib Osittaiskartat
• Ih Muut kartat
• IKi10 Kiinteistökartat Ki 10 1:10000

Hakulomakkeessa voi myös valita aineistolajiksi kartan, mutta suhtaudun tähän hienoisella varauksella, sillä lajittelu lienee tehty käsityönä. Samaa sanon alueellisesta jaosta, vaikka sen käyttö kyllä houkuttaa ja voi auttaa. 

Tonttikortiston 1800-luvun vastine Kiinteistökortisto on ollut täällä blogissa useita kertoja esillä ja toivottavasti jatkossa muistan, että siihen pääsee ehkä nopeimmin käsiksi hakulomakkeen Digitoitujen aineistojen alasvedosta.

Helsingin kaupunginarkistosta (1/5)

Kolme vuotta sitten tein katsahduksen Helsingin kaupunginarkiston digitoituihin aineistoihin ja siitä lähtien on ollut työlistalla perusteellisempi katsaus. Täydellistä tästä ei tule, sillä käyttöliittymässä seikkailu ei ole kovin helppoa eikä hauskaa ja en usko, että sain kaikkea yleisesti mielenkiintoista esiin edes käymällä läpi pudotusvalikon "Digitoidut aineistot". 

Arkiston omat esittelyt isompaa yleisöä kiinnostavasta aineistostaan eivät ole näkyvillä hakunäkymässä, jonne ainakin itse menen suoraan. Arkiston varsinaisilla sivuilla on kokonaisuus Tarinoiden Helsinki, joka ensin vaikuttaa arkistoaineiston markkinoinnilta esimerkeillä, sillä Aleksanterinkadun historiaa kaupunginarkistossa (pdf) esittelee kiinteistökortiston. Mutta sen linkki on vanhentunut ja muu materiaali vain vilahtaa tekstissä. Useimmissa muissa "tarinoissa" ei ole mitään yhteyttä arkistoaineistoon. Poikkeuksissa, kuten Töölön asemakaava vuodelta 1906 (pdf), ei ole kunnon viitettä ,tai linkkiä ollenkaan.

Tulkintani markkinoinnista oli ehkä väärä. Mutta Kaupunginarkiston aineistoesittelyt lupaa olevansa sivu, josta "löydät esittelyt Helsingin kaupunginarkiston käytetyimmistä aineistoista ja ohjeita niiden käyttöön". Mukana on Viipuria koskevat aineistot (pdf), josta selviää esimerkiksi se, että Helsingin kaupunginarkistoon on päätynyt Viipurin historian kirjoittaneen Johan Wilhelm Ruuthin Viipurin kaupungin ja linnan historiaa koskevia jäljennöksiä keskiajalta 1800-luvulle, Viipurin eläke- ja apulaitoksen asiakirjoja vuosilta 1874-1950 ja Viipurin laivarekisterin arkisto 1890-1945.  Hieman hälyttävästi onnistuin löytämään näistä arkistokannasta vain laivat. Selkeät arkistonimet olisivat olleen hyvä lisä dokumenttiin.

Kaupunginarkiston aineistot eivät siis rajaudu tarkasti Helsinkiin, mistä tuli mieleeni aikanaan eteen tulleet kaupunkeja koskevat registratuurakortistot, joita tuskin moni Ruotsin ajan tutkija älyää täältä hakea. Esimerkkikortti Raumasta. Sanahaku registratuura onneksi toimi, sillä tallessa ollut linkki oli vanhentunut.

Registratuurakortistot kuuluvat Helsingin kaupungin historiatoimikunnan arkistoon, jossa onkin hieman enemmän näitä lähdekortistoja Suomen kaupungeista: valiokuntien asiakirjat, kauppakollegion kirjeet kuninkaalle, Kamarikollegion ym. kirjeet kuninkaalle. Kaikki otsikon Helsingin kaupungin historiaa koskeva aineisto alla, mistä tietenkin älyää hakea. (Minä en tunne kyseisiä aineistoja, joten en tiedä olisiko hakemistokorteista jollekin oikeasti hyötyä. Ainakin joku on nähnyt tarpeelliseksi sellaiset tehdä.)

Helsinkiin  ja aineistoesittelysivuun palaten tämän postauksen lopuksi toinen kortisto, josta olisi ollut hyötyä lähes kymmenen vuotta sitten talohistoriikkia vääntäessäni, jolloin se jäi harmittavasti  löytämättä. Helsingin kaupunginmuseon lehtileikekokoelma (pdf) on fyysisesti arkistossa, mutta sen hakemistokortit on digitoitu. "Tämän lisäksi löytyy erillinen henkilöhakemisto. Henkilöhakemistoa ei kuitenkaan ole digitoitu, vaan se on käytettävissä mikrofilmimuodossa kaupunginarkistossa."

Dokumentissa ohjattu tapa hakea kortisto esiin vaikuttaa erittäin monimutkaiselta, kun hakemalla sanoin 'Lehtileikkeiden hakukortisto' saa esiin pdf-muodossa tallennetun kortiston. (Löytyy myös digitoitujen aioneistojen alasvetohakemistosta.) Nykyisen mikropaikallishistoriaprojektini tiimoilta kiinnosti esimerkiksi tämä kortti:

Viitteillä juttu löytyy niin HKA:n kokoelman leikkeistä kuin myös Kansalliskirjaston mikrofilmeiltä. Tietenkin, jos kiinnostavia leikkeitä on useampi, kannattaa suunnata kaupunginarkistoon. Muita kortteja selaillen kävi ilmi, että viitteitä on (nimen omaan?) menneisyyttä käsitteleviin artikkeleihin, kuten "79992 Hbl 257/22.9.68 s. 13 Bordelleja Töölössä 1800-l:lla".

Luwunlasku Suomen Biblia-Seurain Jäsenistä Talonpoikasesta Säädystä (1/7)

Loppuvuoden sunnuntaisarjaksi puhtaaksikirjoitan Naantalin seurakunnan saapuneiden kuulutusten (1707-1849) joukosta löytyneen painatteen Luwunlasku Suomen Biblia-Seurain Jäsenistä Talonpoikasesta Säädystä (1845). Häpeäkseni täytyy tunnustaa, että ulkomaisia vieraita lukuunottamatta (Raamattujakelija suossa ja rattaiden korjaajana & Havaintoja matkalla Viipurista Kuopioon 1817) Suomen pipliaseuran varhaisvaiheen tuntemukseni on lähes yhtä olematon kuin sen myöhemmän toiminnan. 

Tietoa on kyllä tarjolla, Kansalliskirjasto on digitoinut kirjan Suomen Pipliaseura 1812-1912. Kyseessähän on yksi varhaisimmista yhdistyksistämme, jonka pyrkimyksenä oli raamattujen levitys mahdollisimman monen käteen.

Kaikki yhdistystoiminta oli pitkään kaupunkien säätyläisten touhua ja siksi tämä painettu jäsenlista kiinnostaa. Ketkä ovat innostuneet maksamaan jäsenmaksua ja mikä oli jäsenkunnan maantieteellinen jakauma?  (Tarkasti otettuna osa henkilöistä on lahjoittajia eikä jäseniä.) Jos tunnistat nimiä ja tiedät miehistä enemmän, jätäthän kommentin!

Lista alkaa Turun läheisyydestä.

Marian Pitäjässä:

• Konsa, Antti Simunan poika Talon Isäntä, Pysywäinen Jäsen

Piikkiön Pitäjässä:

• Gammelgård (Otois), Henrik Rusthållari
• Kurkola, Antti Henrikin poika Frälsi-Talon Isäntä
• Muurais, Henrikki Lautamies
• Tuomala, Johan Mikkelin poika Rusthållari

Sauwon Pitäjässä:

• Lindström, Erikki Rusthållari

Korpon Pitäjässä:

• Erkas, Abraham Isakin poika Lautamies ja Kirkon Isäntä (Kirkkowäärti), Pys. Jäs
• Hollstas, Gabriel Kihlakunnan tuomari ja Kirkon Isäntä (Kirkkowäärti)

Mynämäen Prowastin Piirikunnassa. Mynämäen Pitäjässä:

• Ingima, Matti Johanneksen poika Talon Isäntä
• Nikula, Johan Mikkelin poika Talon Isäntä

Lemun Pitäjässä:

• Niittukartano, Matti Antinpoika Rusthållari, Pys. Jäs.