torstai 2. huhtikuuta 2009

Tiedemies Lexell

Eilen Hesarin Aivoituksia kolumnissa Osmo Pekonen kirjoitti itselleni täysin vieraista suomalaisista tiedemiehistä "Turkulainen Johan Welin valittiin Royal Societyn jäseneksi 1741 ja Anders Johan Lexell Ranskan tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäseneksi 1776."

Pekonen pitää Lexelliä (1740-84) suurimpana suomalaisena tiedemiehenä. Lexell toimi Eulerin assistenttina ja osoitti laskennallisesti, että Uranus on planeetta ja että sen takana on toinen planeetta. Elämänkertatietoja löytyy mm. Svenskt biografiskt handlexikonista (1906) . Vanhemmat turkulainen kultaseppä Jonas Lexell ja äiti Magdalena Katarina Björkegren. (Runeberg.org-annissa Lexell esiintyy myös 1800-luvun Nordisk Familjebokissa, Pienessä tietosanakirjassa, sekä kirjassa Hjalmar Strömer: En färd genom verldsrymden (1879).)

Anders Johan Lexell opiskeli Turun akatemiassakin ja niin teki myös veli Jonas. Heidän sisarensa Magdalena Katarina meni naimisiin Jost Joakim Pippingin kanssa ja toinen sisko Ulrika Harald Alftanin kanssa. Suku esitetty Ylioppilasmatrikkeliakin perusteellisemmin Lagströmin Genos-artikkelissa. Artikkelista löytyi sivussa oleva siluettikuva Anders Johanista.

(Sekä Anders Johan, että hänen isänsä ovat saaneet artikkelin Kansallisbiografiaan. )

keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

Kartanollista

Kaksi perheeni ulkopuolista on a) ostanut ja b) väittänyt lukeneensa Kamariherran & kumppanit! Toinen näistä istuu työpaikalla neuvottelupöydän vastapuolella, mistä tulee vähän hassu kuvio, mutta vapaa-aika on eri asia kuin työaika.

Kartanoista puheen ollen... Agricola-listalla kerrottiin Saaren kartanon arkiston löytyvän verkosta. Heti ensimmäinen hakemani satunnainen dokumentti oli torpan rakennuksia koskeva, joten sivuista on varmasti iloa suku- ja paikallishistorian harrastajille. Kartanon kuvia ja historiaa on Koneen säätiön sivuilla. Wikipediassakin pitkä pätkä. Ja samasta kartanostahan on myös tuore kirja.

Vasta äskettäin löysin sivuston Kartanoelämää Suomessa 1800-luvulla. Oppimateriaalipaketti peruskouluille, josta olisi varmasti ollut iloa Kokemäenkartanoa miettiessä.

Ruotsinkielisillä Yleisradion sivuilla on artikkeli- ja ohjelmakokonaisuus Hus med historia i sydvästra Finland och Åboland, jossa mukana myös kartanoita. Samalla sivulla linkitettynä Hus med historia i Österbotten, Historiska hus i Östra Nyland , Västnyländska gårdar ja kaupan päälle vielä 1000 km ortnamn.

Linkitin jo aiemmin Elävän arkiston kartanopätkiä, mutta Hakoisten kartano jäi tuolloin pois.

Tarja Itkosen gradu on otsikoltaan Joroisten Järvikylän kartanon maatalouden muuttuminen 1900-luvulla ja sopii näin tässä mainittavaksi.

Pernajassa sijaitsevan Tjusterbyn kuva julkaistiin Land och Stad -lehdessä 23.03.1892. Tilan koko oli tuolloin 3000 tynnyrinalaa eli noin 1500 hehtaaria, josta 430 tynnyrinalaa kartanon omaa peltoa ja niittyä ja ja suunnilleen vastaava ala yhteensä kuudella lampuodilla ja kuudella torpparilla.

(Olin vuonna 2004 arkeologiaretkellä, josta onneksi löytyi raportti verkosta eli voin vakuuttaa tutustuneeni "Pernajan Tjusterbyn keskiaikaisen rälssisäterin säilyneisiin kellareihin". Mutta päärakennusta emme lähestyneet.)

Mämmi


Aprillipäivän ja lähestyvän pääsiäisen johdosta vanha vitsi mämmistä.

Sotien jälkeen Suomeen tuli ulkomainen avustustyöntekijä tarkistamaan miten kansa täällä voi ja söi. Hän näki useita talouksia, joissa syötiin mämmiä ja raportti päämajaan kuului:


Tarve välittömälle ruoka-avulle, ihmiset syövät täällä kertaalleen syötyä ruokaa!
Poimittu Linnunradan liftaajan käsikirjasta.


Ohje julkaistu sanomalehdessä Sanomia Turusta 14.4.1897.

tiistai 31. maaliskuuta 2009

Ilmansuunnat paikannimissä

Korko-kartta vuodelta 1878 ei liity alla olevaan tekstiin
mitenkään, mutta kun kuvitusta pitää välillä laittaa.

Eilen mainittuun Skogsjön kirjaan perehtyessä pisti silmiin kylän ja talon nimet, jotka perustuivat ilmansuuntiin: Söderby, Norrby, Östergård, Västergård. Näppituntumalta suomenkielisellä mantereella moiset ovat paljon harvinaisempia.

Eli oletin, että Kansalaisen karttapaikka olisi tarjonnut haulla Länsikylä / Itäkylä a) vähän tuloksia ja b) ensisijaisesti ruotsinkieliseltä rannikolta. Länsikylän suhteen arvioni osui oikeaan, ne sijoittuivat paikkakunnille Alajärvi, Kristiinankaupunki, Lapua, Pyhtää, Virolahti. Mutta Itäkyliä oli huomattavasti enemmän ja niitä löytyi rannikon lisäksi myös Pieksämäen ja Mikkelin väliltä. (Laittaisin tähän mielelläni kartan, mutta olen tullut niin lainkuuliaiseksi, että en voi. Kun kerran lukee ettei saa kopioida.)

Kahdeksan löytynyttä Eteläkylää olivat Pihtipudasta lukuunottamatta Kuopion ja Mikkelin välillä. Varsin luonnollisesti Pohjoiskyliä löytyi samalta suunnalta. Pohja(n)kyliä vähän laajemmalta alueelta ja vähemmän säännönmukaisesti.

Onko vesistön läheisyydellä merkitystä? Vai sillä, että paikat asutukseltaan nuorempia??

(Asuin itse vuosia Espoon Tapiolan Itärannassa ja mielelläni kokeilisin joskus asumista Helsingin Etelärannassa tai Pohjoisrannassa. Lähin Länsiranta näyttää olevan Kirkkonummella.)

maanantai 30. maaliskuuta 2009

Juurenpätkiä Ahvenanmaalla

Vasemmalla Victor Westerholmin maalaus Lokakuunpäivä Ahvenanmaalla

Esipolvitutkijalla tulee ennemmin tai myöhemmin tutkimukseen niin paljon henkilöitä, että joku haara unohtuu. Itselleni näin kävi puolitarkoituksellisesti, sillä olin tehnyt Mikvalaksi ja Martinsuoksi -kirjan nimenomaan siinä tarkoituksessa, että kyseistä osaa juuristani ei ollut tarkoitus enempää tutkia.

Yksi kirjan henkilöistä oli kotoisin Ahvenanmaalta, mutta jostain syystä minulla oli vaikeuksia rippikirjojen kanssa ja tulos jäi perin pintapuoliseksi. Kirjaa tehdessä Håkan Skogsjön suurteos Åländsk släktregister ei ollut edennyt kriittiseen pitäjään ja asia jäi sitten siihen.

Mutta palasi jostain syystä mieleen, joten kävin kirjastossa tutustumassa Skogsjön nyt jo kokonaiseen teokseen. Joka vaikutti erinomaisen laadukkaalta ja helppokäyttöiseltä. Muutamassa tunnissa sain perustiedot henkilöistä, taloista ja kylistä. Tälläistä olisi ilo käyttää muiltakin paikkakunnilta - vaikka ei tarjoakkaan varsinaista tutkimisen ja löytämisen iloa.

Verkosta voi lukea Skogsjön kirjoittaman kolmessa minuutissa luettavan artikkelin Ahvenenanmaan historiasta (ruotsiksi). Jos aikaa on enemmän, sivustolla on lisää artikkeleita samasta aiheesta.

Håkan Skogsjö on kirjoittanut myös tekstin Sveriges Släktforskarförbundin julkaisemaan esitteeseen Om bryggor och bojar eller Konsten att släktforska utan att det blir fel.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Kalenterin täytettä ja muuta linkitystä

Tampereella järjestetään 4.4. arkeologinen seminaari Pirkanmaan alta uutta, jossa on aiheena mm. "Vaeltavat vanhat kylät – Pirkkalan historiallisten kylien inventointi "

Kesän kalenteria voi täyttää Jussi Katajalan listauksen avulla. Helsinki.fi-kalenterista löytyy lisätäytteeksi kesän valistusaikafestivaali Les Lumières 13.6 - 14.6.2009.

Hesari raportoi 20.3. että "Oletettavasti vanhin suomen kielen kielioppi on löytynyt ja hankittu Suomeen Sothebyn huutokaupasta Lontoosta." Kirja oli aiemmin kuulunut Macclesfieldin jaarlin kokoelmaan Shirburnin linnassa.

Maalainen kertoi sukulaisuudestaan taiteilijaan ja linkkasi hienoon valokuvakokoelmaan Lapista.
Reijo Vallan blogissa oli kveenin kielisiä kertomuksia.

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (17)

Nii o kiire jottei jouva sanomoa varistakkoa muuks ko linnuks. Käkisalmi

Kun sukututkimus sujuu, henkilöitä kertyy paperille tai tietokoneeseen uskomatonta vauhtia. Sisarussarja tuonne, isovanhempien vanhemmat ja isovanhemmat sinne. Ennenkuin siirtyy eteenpäin kannattaa pysähtyä hetkeksi. Etsiä asuinpaikat kartalta. Katsoa paikallishistorian anti uusista henkilöistä ja paikoista. Tarkistaa tulokset. Jäikö jonnekin ”lanka” roikkumaan? Ovathan lapset syntyneet äitinsä ollessa elossa ja täysi-ikäinen?

Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948