Runonsäkeitä sukututkijoille

Jak. Juteinin Runon Tähteitä, painettu vuonna 1844:

Ei isän ansio arvoa anna,
kuin itse hullusti huikennellaan,
peritty peldokan laihoa kanna,
jos kyndö kesällä unhotellaan.

Eipä esivanhemmasta
synny arvon alaisuus;
järjen valo ombi vasta
suurin vapasukuisuus.

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (17)

Nii o kiire jottei jouva sanomoa varistakkoa muuks ko linnuks. Käkisalmi

Kun sukututkimus sujuu, henkilöitä kertyy paperille tai tietokoneeseen uskomatonta vauhtia. Sisarussarja tuonne, isovanhempien vanhemmat ja isovanhemmat sinne. Ennenkuin siirtyy eteenpäin kannattaa pysähtyä hetkeksi. Etsiä asuinpaikat kartalta. Katsoa paikallishistorian anti uusista henkilöistä ja paikoista. Tarkistaa tulokset. Jäikö jonnekin ”lanka” roikkumaan? Ovathan lapset syntyneet äitinsä ollessa elossa ja täysi-ikäinen?

Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (16)

Vasta kaivon kuivuttuu vein arvo arvataa. Ruskeala

Haastattele kun voit.

Assii on tosi, viel on viimmenen valehtellii elossa. Pielisjärvi

Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (15)

Itekkuhhii tyylillään kirnuuvaa: minkä piä nyökkää, minkä perä pylykkää. Iisalmi.

Minusta sukututkimusta ei voi tehdä käymättä henkilön historiaa läpi rippikirjoista. Jonkun mielestä oikea sukututkimus alkaa sitten kun kirkonkirjoista ei ole apua. Ja jonkun mielestä sukukirjaan tarvitaan jumalaton määrä sukutauluja.

Jokasihe hyvä ei ole yhelainen. Inkerin Venjoki

Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (14)

Oma mun ehtooni vaikka seinähän löisin, sanoo Lehtinen. Lapua

Ihmisille voi olla vaikea selittää miten paljon aikaa sukututkimukseen saa uppomaan. Ja miksi se on niin kiehtovaa. Mutta tarviiko edes yrittää?

Muut tekie mitä ne osaa, minä tien mitä lystien. Heinola


Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (13)

Yks konst o ai jälil ja ei seekä ol viäl viimäne. Laitila

Kirkonkirjat kahlanneella on jäljellä verokirjanpito. Sen jälkeen paikalliset käräjäpöytäkirjat. Ja sen jälkeen kaikki muut käräjäpöytäkirjat. Ties missä on sisar tai serkku, joka oman oikeusjuttunsa yhteydessä mainitsee kriittisen sukulaisuussuhteen...

Oha revonahka nii kallis jot kannattoa sitä pyyteä vaikkei soakoa. Räisälä

Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (12)

Vuavate häve ja vuavate voitta, mut kute mittän koet, nii ei mittä saa. Laitila
Aina sitä suap kun ei käsijään taskussa piek. Tohmajärvi

Kannattaa tutustua lähteisiin, vaikka ei olisi varma niiden hyödyllisyydestä. Kannattaa lähettää tiedusteluja sukututkijoille, paikallishistorioitsijoille, historiantutkijoille. Mutta ei kannata loukkaantua, jos ei saa (haluamaansa) vastausta.

Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (11)

Luulo on valheen kranni. Kauhava

Mietit mitä tiedät oikeasti ja mitä olet vain ajtellut. Tarkista mitä voit. Älä esitä varmana totena sellaista, jota et ole tarkistanut.

Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (10)

Sinne kakko kannethan josta toista toivothan. Kittilä.

Myyjien kikkoihin kuuluu antaa ensin jotain, jolloin toisella osapuolella herää vastavuoroisuus osoittamisen tarve – he haluavat antaa eli ostaa. Sukututkimuksen yhteydessä tätä voi soveltaa niin, että tietoa tai apua pyytäessään kertoo jonkun oman tuloksensa. Näin voi todistaa myös, että on itse yrittänyt tehdä jotain eli ei ole pelkällä kopiontiretkellä.

Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (9)

Tehren tyät leviää ja tekemätä soukistuu. Lavia

Mitä enemmän tutkimukseen tulee ihmisiä, sitä laajempi määrä lähteitä paikallisesti ja ajallisesti tutkittavana, sitä enemmän löytyy ihmisiä... Mitä enemmän tekee, sitä enemmän oppii ja opittua pitäisi soveltaa koko siihen astiseen tutkimukseen...

Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (8)

Ei tunnis tuhoi tehlä eikä päiväs papiks päästä. Iitti
Antaa vua hutun hautuu nin paksumpi kettu tulloo! Pyhäselkä

Sukututkimus vie aikaa. Yksittäisen asian selvittäminen vie aikaa. Se mikä ei selviä tänään, voi selvitä myöhemmin. Muiden tutkimustuloksista tai -metodeista saattaa löytyä ratkaiseva pala.

Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (7)

Tyhjä ei pysy tynnyrisä, vale vannetten sisäsä. Suoniemi.

Jos tekee tutkimustaan yksin ja aiheesta, johon ei usko muiden koskevan, voi herätä kiusaus keksiä puuttuva palanen tai tehdä muu koristus, johon ei ole todellista tietoa. Ei kannata. (Ei henkilökohtaista kokemusta kylläkään.)

Tee hyvi, teep paho, kaikki oma ettes tuleva, sano muinane isä poikkatas. Mynämäki.


Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (6)

Näin se käy kaharelta oppinuselta, sanoo poika kun papin peräs luki. Kauhajoki

Jos on suinkin mahdollista, kokeneemmilta tutkijoilta kannattaa pyytää oppia. Kun on kerran nähnyt miten tehdään on helpompaa tehdä itse yksin. Ja aikanaan opettaa eteenpäin.

Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (5)

Joka viepi toiselta laulun suusta, se ei ole tapataattu muustakaan. Kemijärvi

Toisen sukututkimuksen tulosten lainaaminen ilman lähdemerkintöjä ei kuulu hyviin tapoihin. Eikä omissa nimissä ole tyylikästä julkaista isoja sukutauluja, jos itse ei ole kuin liimannut ja leikannut.

Pareet on kortteli kotua kun kannu kylästä. Kauhajoki


Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (4)

Ihehä sen kun leivän leipoo nii se on kun vehnästä. Tohmajärvi

Itse tehty tutkimus on (jokseenkin) sellainen kuin halusi. Tietää minkälainen työmäärä on siihen uponnut ja tietää millä huolella on tehnyt. Mutta toisaalta ei aina pysty näkemään niitä parantamisen paikkoja...

Vaikkei voi tehhä hyväks, voipha paremmaks. Sakkola


Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (3)

Paljon olis viäl kirveelki töitä, ja puhutaa höölän ostamisest! Lieto

Ensin perustutkimus ja sitten hionta. Tylsää huomata uhranneensa aikaa oksaan/juuren, joka osoittautuukin tutkimukseen kuulumattomaksi. Tai hakea tietoa vaikeammista paikoista, kun sitä on helpommissakin lähteissä vielä jäljellä.

Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (2)

Jos kerralla rupejaa liijan suurta munnoo tekemään niin persiiks repijää. Kiihtelysvaara

Sukututkimuksen työtä voi rajata sekä tutkimuskohteen koolla, että käytetyillä lähteillä. Jos aikoo käydä jokaikisen tutkimukseen mukaantulevan ihmisen jokaikisestä lähteestä edessä on ikuisuusprojekti – negatiivisessa mielessä. Yksi asia kerrallaan, oleelliset lähteet ja tutkiminen pysyy mielekkäämpänä.

Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (1)

Ei oo tapani kauvan kattella, sanoo Nikkoo kun kuuman rauran kätehensä otti. Soini

Pelkällä aikomisella työ ei etene, mutta tietty valmistautuminenkin on toisinaan hyödyksi. Lukea taustatietoa lähteistä ennen niihin sukeltamista, pakata oleelliset tiedot laukkuun ennen retkeä arkistoon, ...

Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948