1900-luvusta tutkittua

Edistyksellisimmät yliopistot julkaisevat verkossa jo kanditöitään, joten vaikka toiset eivät edelleen saa verkkoon gradujaankaan, 1900-luvun tutkimusta riittää luettavaksi. Jo pelkkä listaaminen väsyttää.

Alkuvuodet

• Harju, Lassi A: Kansan aineellisen ja henkisen kehityksen puolesta. Johan Fredrik Hellmanin toiminta säätyvaltiopäivillä ja kirkolliskokouksissa 1897 - 1906 
• Järvenpää, Juuso: Jaakko Jalmari Jalo-Kivi: spiritualismin esitaistelijan asema 1900-luvun alun Suomessa
• Kaarina Reenkola: "Tahdon jotain maani puolesta tehdä" -Heikki Renvall aatteiden ja ilmiöiden välittäjänä 1900-luvun alun Euroopassa. 
• Malinen, Heini: Juho Abraham Mannermaa kirkolliskokousedustajana vuosina 1908-1942
• Leskelä, Henna: Älskad, saknad. Dödsannonser i Hufvudstadsbladet 1910, 1960 och 2010 ur ett genreperspektiv
• Sjö, Karoliina: Näkyväksi kirjoitettu elämä. Kertomukseksi muodostetut kokemukset Kirsti Teräsvuoren (1899–1988) nuoruuden päiväkirjoissa

Vuodesta 1918 eteenpäin

• Yleisradion uutisoimaa Marjo Liukkosen lisensiaattitutkimusta Hennalan vankileirillä tapetuista naisista ei löydy tätä kirjoittaessa Lapin yliopiston sähköinen julkaisuarkistosta. Tutkimuksesta Yleisradio sai innoituksen kerätä 1918 muistoja. Tulokset julkistettiin kaatuneiden muistopäivänä 15.5.2016 oudolla otsikolla.

Joka parin tunnin jälkeen muutettiin

Toivottavasti keräykseen lähetetyt tekstit on mahdollista arkistoida. Mistä puheen ollen SLS kerää parhaillaan aineistoa vuodesta 1918.

• Kannisto, Niko: Vaaleanpunainen tasavalta? SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyydenkysymys vuosina 1918-1924 (tulossa verkkoon)
• Erkkilä, Jukka: "Jokaisen oli astuttava joko maan puolustajain tai sen kavaltajain riviin" Ala-Karjalan rovastikunnan papit Suomen sisällissodan tulkitsijoina 1918-1929  
• Hynninen, Sanna: Että he kaikki olisivat yhtä seurakunta ja työväestö Varkaudessa sisällissodasta talvisotaan  
• Honkanen, Juha: Juopunut Jyväskylässä : juopumusrikollisuus ja juopuneena tehdyt rikokset Jyväskylän kaupungissa kieltolakivuosina 1919-1932 
• Jenni Karimäki: Tulevaisuuden lähtökohdista kansanvallan kolmiliittoon. Kansallinen Edistyspuolue ja kansallisen eheytymisen politiikka 1919–1939 
• Siivinen, Tuomo: Punavalkoinen propaganda : vaalistrategiat Kansallisen Kokoomuspuolueen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen vaalijulisteissa 1919-1939
• Hämäläinen, Riina: Arvotettu kansalaisuus : tutkimus kansalaisuuden tuottamisesta yhteiskuntaopin oppikirjoissa 1920-luvulta 2000-luvulle 
• Juha Sahi: Verkostot kaukaiseen itään. Suomen kauppasuhteet Japaniin 1919–1974
• Kettu, Marianne: Tuhoisa ja kohtalokas on sairaus ollut ihmisille : unitaudin Encephalitis lethargica historia Suomessa 1920-luvulla
• Isolammi, Hanna: Väinö Raition Antigone op. 23 esimerkkinä suomalaisesta 1920-luvun musiikin modernismista
• Nässi, Susanna: Uno Ullbergin Viipurin taidemuseo ja taidekoulurakennus. Esimerkki 1920-luvun klassismin tulkintatavoista 
• von Bonsdorff, Roger: ”De samhällsupplösande svenskarna”: Språkstriden i finlandssvensk satir 1927-1939
• Malmisalo-Lensu, Anne-Maija: Alvar Aallon museosuunnitelmat 1928-1958

30-luvusta kuunneltavana verkossa Maria Lähteenmäen luento, jossa hän käy "läpi kuutta teemaa: ulkopoliittisen tilanteen stabilisoituminen Suomessa, sisäpoliittiset avaukset, talouselämän elpyminen, koulutukseen panostaminen, sosiaalihuollon uudistukset sekä kulttuurin ja historian koettu vahvuus.
Suomen pankin Rahamuseossa on parhaillaan näyttely 1930-luvun lama, jonka seinäheijastetta voi katsoa verkossa samoin kuin Sakari Heikkisen luennon 1930-luvun lama ja sen opetukset.

• Rizzi, Andrea:Le relazioni Italo - Finlandesi nella documentazione del Ministero degli Affari Esteri italiano e nel "Memoriale" di Attilio Tamaro (1929-1935)
• Aarni Virtanen: ”Toimikaa, älkää odottako” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1936
• Juntunen, Heikki: Raportointia Tokiosta : Japanin Mantsuriaan hyökkäyksen sekä Kansainliiton Mantsurian kriisin käsittely ja niiden liittyminen Suomen turvallisuus- ja ulkopolitiikkaan Suomen Tokion lähetystön raportoinnissa vuosina 1931-1933
• Wigren, Ira: Suomen kunnallinen köyhäinhoito 1930-luvun laman paineessa
• Rosenberg, Katri: Maatalouden ja viljelijän parhaaksi - viljelyneuvoja, viihdettä ja kiitosta työstä : maatalousnäyttelyt Loimaan kauppalassa ja Huittisten Lauttakylässä kesällä 1937
• Hytönen, Kirsi-Maria; Malinen, Antti; Salenius, Paula; Haikari, Janne; Markkola, Pirjo; Kuronen, Marjo; Koivisto, Johanna: Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937–1983 

Sodassa ja sen jälkeen
Lastenkirjainstituutin Haluan kasvaa aikuiseksi: toinen maailmansota lasten- ja nuortenkirjallisuudessa -näyttelyyn on koottu kotimaista ja käännettyä kirjallisuutta.

• Prauda, Pia C: "Isänmaallista yhteydentuntoa syventämään" Siirtolaisiin kohdistuneet asenteet sanomalehti Ilkassa ja Savon Sanomissa vuosina 1939 -1945 
• Hietala, Niina: ''Älkää unohtako niitä kärsimyksiä mitä sota ihmiskunnalle tuo'' : Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura ja Suomi-Neuvostoliitto-Seura Oulussa vuosina 1940 ja 1944 - 1962 
• Alcenius, Tove: Selvitys Kalliopytingin lastenseimen sisustussuunnitelmasta vuodelta 1941 suunnittelijana Aino Aalto
• Salminen, Niko: Kuopion hiippakunta ja jatkosota 1941-1944
• Pörhölä, Matti :”Miten onkaan maailma oleva järkyttynyt sodan päätyttyä, kun kaikki tulee julki” – Suomalaisviranomaisten tietämys Euroopan juutalaisten kohtalosta Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä jatkosodan aikana 1941–1944.
• Sjöblom, Elena: Karjalan evakoiden elämänurat. Sopeutuminen elämään pakkomuuton jälkeen. 
• Majuri, Elias A: "Koivistolaisten yhdysmies ja Jumalan armon kauppias" Mauno Koivunevan toiminta koivistolaisten evakkopappina ja siirtokarjalaisten sielunhoitajana 1944 - 1951
• Niemelä, Tuomo: Lapin sodan evakoiden henkinen huolto ja kirkollinen jälleenrakennus Oulun hiippakunnassa 1944-1947
• Englund, Marja: Primus motor eller gummistämpel? : Moderniseringen av Gerknäs gård 1945-1951 och Gustaf Mannerheims engagemang i arbetet 

Vuosisadan jälkipuoliskon aluksi sopii vuosi sitten verkossa julkaistu Lena Marander-Eklundin artikkeli ”Jag älskade mitt lilla hem” – hemmafrun och hemskapande i 1950-talets Finland. Sittemmin Bragen Laboratorium för folk och kultur ei olekaan päivittynyt.

• Jabai, Ellen : ”Ei, ei se lapsi synny” – Nuorten naisten abortinhaku ja toimijuus Helsingin sosiaalineuvolassa 1950- ja 1960-luvuilla
• Himanen, Oona: Hyvä kuvitus ei vanhene : 1950-1960-lukujen matkailujulisteet esikuvana kuvituksille
• Heiskanen, Miia: Metsien rakenteen muutos 1953-2003 Kuusamossa ja sen vaikutus poronhoitoon 
• Hirvikallio, Johanna: Suomalainen ympäristökysymys Helsingin Sanomien pilapiirroksissa vuosina 1956-1985
• Apajalahti, Ahto: Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia : Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla  
• Lehtovaara, Tytti: Pukeutuminen ajan peilinä : nuorten naisten pukeutuminen yhteiskuntaan sidonnaisena kulttuurisena ilmiönä 1960- ja 1970-lukujen Suomessa
• Tuomaala, Ilkka: Puu-Tuirasta kerrostaloalueeksi : Oulun Tuiran kaupunginosan saneerausprosessi vuosina 1960-1976
• Ruuskanen, Karoliina: Koulukuri osana oppikoulunopettajan kasvatustyötä : oppilaiden rankaiseminen Kuopion tyttölyseossa 1963-1973 
• Miettinen, Mia: "Opi vaarat väistämään, tapaturmat välttämään" : Tampellan Heinolan tehtaiden työturvallisuus 1960-luvulla
• Siltanen, Mikko: ”Vai pilaan minä koko ammattikunnan maineen”. Toimittaja Veikko Ennala ja Hymylehti kuusikymmentäluvun suomalaisen aikakauslehtijournalismin soraääninä.
• Paaso, Juuso: Jee, Suuri Pulunhuijaus : Suomalaiset punk- ja underground-pienlehdet ja niiden kulttuurinen tyyli vuosina 1967-1982   [Tätä sivuten linkitettäköön Oranssin pienlehtiarkisto]
• Parviainen, Tuija: Ufojen laskeutuminen lehdistöön : Suomen ufoaalto 1967–1972 julkisena keskusteluna
• Eerola, Ville Nicolas: Valtio- vai yhteiskuntahistoriaa? Poliittisen historian yhteiskuntatieteellistäminen 1968–1980 
• Ylinen-Luopa, Taru: Politiikka ja hallinto oppikirjamuutosten taustalla : Neuvostoliiton kuvaus Otavan 8. peruskoululuokan historian oppikirjoissa 1970-luvulla 
• Lauroma, Annemaria:Ympäristöviestintä suomalaisessa metsäteollisuusyhtiössä vuosina 1970-2002
• Vänttinen, Ville: Pragmaattista talousnationalismia vai puhdasta idealismia? Suomen valtion televisio- ja kuvaputkiteollisuus, globaalit markkinat ja taloudellinen integraatio poliittisena kysymyksenä 1974-1980

***

• Roikonen, Petri (2015) Suomen tuloerot aikavälillä 1865–2013: Tulojakauman, Gini-kertoimen ja ylimpien tulo-osuuksien kehitys.
• Punsar, Ville: Skönlitteratur i finsk översättning i det finska litterära polysystemet under perioden 1900-1999 : Hurdana översättningsnormer kan rekonstrueras ur översättningskritiken i tidskriften Valvoja och dess efterträdare under 1900-talet?  
• Karlsson, Anne-Maj: ”Från fader till son”. Dialektutjämningen i Nagu, en fallstudie i tre generationer i en familj
• Moilanen, Nina: Maaseutukirkonkylästä moderniksi kuntakeskukseksi : Kinnulan kirkonkylän rakennetun kulttuuriympäristön muutos 1900-luvun alusta 2000-luvulle

Mistä blogit vaikenivat

Kari Hintsala on Kaponieeri-blogissaan tällä viikolla julkaissut tekstit

• Mierolan silta
• Hattulan Pyhän Ristin kirkko (1)
• Hattulan Pyhän Ristin kirkko (2)
• Hakoisten linnavuori
• Hangastenmäen linnavuori

Muistavainen lukija huomaa selvän yhteyden viime sunnuntaiseen retkiraporttiini. Mutta kummankaan teksteistä ei käy ilmi, että noustessani Hämeenlinnassa bussiin parkkeerasin itseni lupaa kysymättä Karin viereen etupenkille ja häiritsin rauhaansa höpötyksilläni. Blogeihinkaan ei kaikki tartu, pitää muistaa lähdekritiikki.

Kuva Hattulan kirkosta. Kuvien ystävien kannattaa ehdottomasti katsoa Karin retkiraporttia, sillä siellä niitä on enemmän ja ovat laadukkaampia.

Museoista ja niiden arvostelusta

Pari päivää sitten verkossa oli jonkinlainen somekohu blogissa esitetystä museoarvostelusta. Valitettavasti kyse ei ollut tästä blogista ja koska vietin kyseisen päivän arkistossa ja elokuvateatterissa, meni kohukin silmieni ohi.

Jälkikäteen luettuna ymmärrän osittain niitä, joiden mielestä Rahakabinetti-blogin tekstistä Kansallishäpeä & -museo ei selvästi erottunut, mistä kirjoittaja oli tuohtunut, mutta yhdistettynä myöhempään epilogiin viesti on minusta selvä. Tuore rahalöytö oli Kansallismuseossa asetettu esille minimalistisella tekstillä, joka ei tarjonnut minkäänlaista kontekstia esineille eikä kokonaisuudelle. Vaikka tutkimusta ei ole edes aloitettu, niin parempaankin olisi pystytty. Eli alkuperäisin sanoin

Näyttelystä puuttui asiantuntijuus kokonaan: sisältöä ja informaatiota oli vähemmän kuin 6. luokkalaisen historian esitelmässä.

Kirjoittaja näkee, että museoiden pitäisi vastata myös esineistä ja historiasta kiinnostuneiden tarpeisiin, mistä luonnollisestikin olen samaa mieltä. Sen sijaan lausetta "museoon pettyminen on lähes tabu", en voi (omien kirjoitusteni jälkeen) allekirjoittaa, mutta olen kylläkin kerta toisensa jälkeen pettynyt museoista ja niiden näyttelyistä kirjoitettuihin teksteihin, joissa tyypillisesti on ihastelua ja nättejä kuvia. Onko kulttuurihistoriallisessa museossa käynti onnistunut, jos päällimmäiseksi jää ajatus "siellä oli ihanaa"?

Petyttyäni itse Helsingin uuteen kaupunginmuseoon oli helpotus löytää yksi blogiteksti, jossa oli edes ripaus ajattelua. Mielelläni lukisin myös sellaisen, jossa näyttely on jollain tavalla avannut ajatuksia kaupungin historiasta, sillä haluaisin ymmärtää miten se onnistuu.

Ja toki haluaisin lukea analyytisen kriittisiä tekstejä muistakin museoista. Mistä tuli mieleen, että Museoholistin loki ei ole päivittynyt maaliskuun jälkeen. Toivottavasti palaa linjoille. Tuttavani kirjoittama Museokorttikesä lienee saanut pysyvän pisteensä, mutta on sentään vielä luettavissa.

Historiaakin kirjoittanut Lagervall

Kansalliskirjaston Klassikkokirjaston mukaan Jakob Fredrik Lagervall "on jäänyt historiaan nimenomaan draamakirjailijana, hän kirjoitti myös runoutta ja proosaa." Verkkohaulla tulee helpoimmin esiin Macbeth-mukaelmansa Ruunulinna (Kansalliskirjasto, Project Gutenberg), joka Matti Rissasen mukaan on "enemmän huvittava kuin arvokas".

Wikipedian esittelyssä tuodaan esiin myös Lagervallin historiankirjoitusta.

Hänen vuonna 1855 julkaistu kirjansa Jaakot - alkuperäinen kertoelma (Åbo Akademi pdf, Kansalliskirjasto, Vaara-kirjastot) käsittelee Wikipedian mukaan "Korpi-Jaakko" Steniusta ja poikaansa "Koski-Jaakko" Steniusta ollen "myös taloushistoriallinen käsitellen Joensuun alueen elinkeinoelämän kehittymistä 1700-luvulta alkaen".

Lagervallin sotakokemuksistaan kirjoittama muistelma En karelsk jägares sorgliga minnen (Suomi 1866) ei ole kovin omakohtaisen oloinen. Värikkäämmän kuvan miehestä ja elämästään saa Lauri Suomalaisen kirjoittamasta tutkielmasta (Suomi 1903).

Siinä Suomalainen mainitsee, että

Vanhoja ruotupataljoonia hävitettäessä syntyi kysymys, miten on meneteltävä pataljoonien rahastojen kanssa. Itsekukin pataljoona päätti erikseen tästä kysymyksestä. Kun se Lagervallin pataljoonassa tuli esille, oli yleisenä mielipiteenä, että rahat pitäisi jaettaman. Silloin Lagervall - jonka mielipiteelle muuten pantiin paljon painoa - toi ilmi vastaehdotuksen, osoittaen, miten väärin olisi asettua esiintuodulle kannalle. Hän puolestaan ehdotti rahoja lahjoitettaviksi Suomen Yliopistolle erityisen stipendin perustamista varten, johon etuoikeus olisi lahjoittajien jälkeläisillä. 1808-vuoden urhoissa voitti tuo jalo ehdotus yksimielisen kannatuksen ja rahasto lahjoitettiin niin yliopistolle. Esimerkkiä seurasi kohta Kuopion pataljoona.

Kauanko rahastot jakoivat stipendejä ja moniko mahtoi saada niitä sukulaisuuden perusteella? Yliopiston nimikkorahastojen sivu ei auta eteenpäin.

Kuva Vänrikki Ståhlin runon kuvitusta, Kansan lehti 17.6.1882

Jälkikirjoitus ulkomaisista lehdistä Suomessa

Edellisessä aikakauslehtikirjoituksessa mainitut kirjallisuusvinkit on nyt käytetty ja niiden vierestä hyllystä löytyneet opukset selattu ja lähdeviitteissä esiintyneet tutkimukset haettu esiin. Tulos on yhtä laiha kuin kuvan apina. (Kirjasta Journeys through Bookland : a new and original plan for reading applied to the world's best literature for children)

Summeeraus, johon saa mielellään esittää korjauksia kommentein.

1600-luvun mediakulutuksesta ei ole edelleenkään mitään havaintoja Suomen puolelta. Luettiinko Ruotsin valtakunnan lehtiä? Ulkomaisia? Ketään ei ole kiinnostanut edes esittää kysymystä.

Maija Töyry oli väitöskirjansa Varhaiset naistenlehdet ja naisten elämän ristiriidat. Neuvotteluja lukijasopimuksesta (2005) taustoituksessa todennut, että

"Voi pitää varmana (Tommila 1992b, 13), että Turussa tunnettiin 1700-luvun lopulla hyvin ainakin ruotsalaisen lehdistön kehitys. Tukholmassa asuneet tai Ruotsissa opiskelleet suomalaiset tunsivat jokseenkin varmasti ruotsalaisia myös naisille suunnattuja lehtiä, ja todennäköisesti niitä on kulkeutunut tai tilattu Turkuun, minne postivuorot Tukholmasta kulkivat nopeasti ja säännöllisesti." "On aivan mahdollista kuvitella, että turkulaisrouvat ja neidot todellakin käyttivät vapaa-aikaansa lehtien lukemiseen ja vaihtoivat niistä mielipiteitä ystävättäriensä kanssa."(s. 104-105, 111)

Postihan kulki muuallekin Suomessa säännöllisesti ja Pohjanmaan purjehdus Tukholmaan oli käynnissä, mutta Töyry korostaa Turkua, sillä siellä ilmestyi Suomen ensimmäinen naistenlehti Om konsten att rätt behaga (1782). (Jota en löydä Kansalliskirjaston digitoimista aikakauslehdistä.) Mahdollisen kuvittelun tueksi yksikin kirjemaininta tai joku muu asiakirjalähde olisi kiva lisä.

Akuuteimman kiinnostuksen kohteeni eli 1800-luvun puolivälin suhteen anti ei ole kummoisempi. Edelleen ainoa tuntemani maan kattava ulkomaalaisten lehtien levikkikatsaus on Helsingfors Tidningarissa 28.12.1853 julkaistu.

Toivomaani arkistoihin kätkeytyvää tilastomateriaalia tuskin on olemassa, sillä Päiviö Tommilan, Tuire Raition ja Eeva-Liisa Aallon tutkimus Suomen sanomalehdistön levikki 1861-1900 (1977, Suomen sanomalehdistön historia -projektin julkaisuja n:o 7) perustuu sanomalehdistä haettuihin mainintoihin maaseutukirjeissä yms.!

Otsikkonsa mukaan kyse on suomalaisista sanomalehdistä, mutta avoimeen kysymykseen ulkomaalaisten lehtien postin ohittavasta tilauksesta kirjakaupan kautta esittelyteksti antaa vertailukelpoista tietoa.

"Ilmestymispaikkakunnan lähellä asuvat asiamiehet saattoivat muuta tietä saada paikkakunnallensa tilatut lehdet ja jakaa ne sitten tilaajille. Postipakettina taas kannatti lähettää lehteä silloin kun niiden yhteenlaskettu sanomalehtien postitusmaksu tuli postipaketin maksua kalliimmaksi." (s. 4) 

Jukka-Pekka Pietiäinen kertoo Suomen postin historian osassa 1 (1988, s. 393), että "Vuodesta 1862 alkaen voitiin Suomen ja Ruotsin välillä kuljettaa tavallisen postin mukana myös paketteja. Tästä lähtien myös höyrylaivat kuljettivat niitä postilaitoksen toimeksiannosta."

Eli "on aivan mahdollista kuvitella, että" viimeistään vuonna 1862 Suomen kaupungeissa kirjakauppojen kautta saattoi tilata ulkomaisia lehtiä, jotka toimitettiin kauppaan paketteina ja käytiin kaupasta noutamassa niin, että tilauksista on jäänyt jälki vain kyseisen kaupan kirjanpitoon. Ja että kaipaamani muotilehtien yleisyys on tavoittamattomissa olevaa tietoa.

Katsaus suomalaisiin ja ruotsalaisiin digitoituihin kirjoihin

Arx Tawastehus Occasum versus. KoB Dahlb. III:126 Ex. I

Tässä blogissa tuskin olisi puoliakaan sisällöstä ellen olisi haeskellut tekstejä isoista digitoitujen kirjojen tietokannoista, kuten Google Books, Hathi Trust ja Internet Archive (jotka sisältävät osin samoja digitointeja). Näissä kansainvälisissä (lue: amerikkalaisissa) kokoelmissa on vapasti saatavilla joitakin suomalaisia ja ruotsalaisia historiantutkimusta tukevia teoksia.

Tämä ei näy, niille, jotka hakevat kyseisiä kirjoja kansallisista kirjastotietokannoista, joihin luonnollisesti on luetteloitu vain kyseisen kirjaston omien kokoelmien digitoidut kappaleet. Tai tarkemmin sanottuna näin on tehty Suomessa. Helmikuisessa tekstissäni ihmettelin luetteloinnin epäjohdonmukaisuuksia, mutta tuli todettua myös se, että Doria-portaalin Kansalliskirjasto-digitoinnit olivat (jossain määrin? kauttaaltaan?) Fennica-tietokannassa esillä. Mutta tässähän ei ole kaikki vaan varhaista suomalaista kirjallisuutta ovat digitoineet myös Åbo Akademin kirjasto ja monet yleiset kirjastot. "Kattava" haku jää Googlen varaan, eikä sekään taida tarttua kaikkeen.

Ruotsin Kungliga Biblioteketin Libris on silmissäni ollut usein Fennican ruotsalainen vastine, mutta merkittävä ero itse asiassa on se, että se on luettelo useamman yliopistollisen (ja jonkun muunkin?) kirjaston kokoelmiin. Näin ollen on luonnollista, että Libriksen kautta löytyy näissä digitoituja kirjoja ja halutessaan haun voi rajata vain digitaaliseen aineistoon. Hakutuloksiin tulevat myös mukaan (kaikki?) Litteraturbankenissa esillä olevat teokset. Jollain logiikalla Librikseen on linkitetty joitakin Kansalliskirjaston digitointeja.

Harmittavaa Ruotsin ratkaisussa on se, että ei ole (tai en ainakaan ole löytänyt) taustarakennetta, jossa pääsisi tekemään digitoinneista kokotekstihakuja, joita tarjoaa vain Litteraturbanken. Lisäksi on muistettava, että Ruotsissakin ovat varmaan paikalliset kirjastot digitoineet aarteitaan ja sijoittaneet ne vaihtelevalla tekniikalla enemmän tai vähemmän pysyviin paikkoihin. On myös muita toimijoita, joista merkittävimpänä Project Runeberg, joka kannattaa muistaa kun kaipaa varhaisia suomalaisia tietosanakirjoja tai Jully Ramsayn rälssisukuja.

Tämän katsauksen teki ajankohtaiseksi se, että Kungliga Biblioteket avasi tänään kokonaisen tietokannan Erik Dahlbergin kuvateoksesta Suecia antiqua et hodierna. Kirjan sivut ovat olleet digitaalisina saatavilla KB:n sivuilla jo vuosia, mutta nyt on digitoitu painokuvien oheen Dahlbergin originaaleja. Kyseessähän on varhaisin iso kuvakokoelma Ruotsista ja mukana on pari kuvaa Suomestakin. Avausta taustoitettiin radio-ohjelmassa Vetenskapsradio historia jo maaliskuun lopulla.

Fiksattujen linkkien muoto ei vakuuta, mutta muuten näyttää asialliselta. Kuvista tarjolla nopeasti matalaresuluutioinen versio, joita käytin yllä ja alla, sekä laadukkampi, joka toivottavasti sopii kirjan kuvituksiin. Petter Sundhan kävin  Hämeenlinnan markkinoilla, kai...

Tawastehuus emot Nordwest. KoB N354a

Tulliasemat ja (yksi) Turun palo

Georg Ståhlberg kirjassaan An history of the late revolution in Sweden, Which happened on the 19th of August, 1772. Containing, in three parts, the abuses, and the banishment of liberty, in that kingdom. Written by a gentleman who was a Swede esittää nimenomaan Suomen kaupunkien kärsineen vapaudenajan (loppupuolen) kauppapolitiikan asiantuntemattomasta johdosta.

Tästä esimerkkinä hän esittää vuoden 1764 määräyksen, jolla Suomen tulliasemat vähennettiin kahteen niin, että kaikkien Suomenlahden kaupunkien pitäisi käydä tullaamassa tavaransa Turussa ja Pohjanmaan Kaskisissa. Tämän piti helpottaa tulliasemien valvontaa ja vähentää salakuljetusta. Järjettömyyden maksimoimiseksi Turkuun rakennettiin uusi tullihuone, joka Ståhlbergin mukaan sijaitsi aiemmin käyttämättömien väylien päässä.

Kuvaus ei ole varmaankaan koko totuus, mutta typerät hallituksen päätökset lähtökohtaisesti uskottavia. Ainakin uskottavampia, kuin Ståhlbergin tulkinta seuraavan vuoden Turun palon poliittisesta taustasta.