keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Jälkikirjoitus ulkomaisista lehdistä Suomessa

Edellisessä aikakauslehtikirjoituksessa mainitut kirjallisuusvinkit on nyt käytetty ja niiden vierestä hyllystä löytyneet opukset selattu ja lähdeviitteissä esiintyneet tutkimukset haettu esiin. Tulos on yhtä laiha kuin kuvan apina. (Kirjasta Journeys through Bookland : a new and original plan for reading applied to the world's best literature for children)

Summeeraus, johon saa mielellään esittää korjauksia kommentein.

1600-luvun mediakulutuksesta ei ole edelleenkään mitään havaintoja Suomen puolelta. Luettiinko Ruotsin valtakunnan lehtiä? Ulkomaisia? Ketään ei ole kiinnostanut edes esittää kysymystä.

Maija Töyry oli väitöskirjansa Varhaiset naistenlehdet ja naisten elämän ristiriidat. Neuvotteluja lukijasopimuksesta (2005) taustoituksessa todennut, että
"Voi pitää varmana (Tommila 1992b, 13), että Turussa tunnettiin 1700-luvun lopulla hyvin ainakin ruotsalaisen lehdistön kehitys. Tukholmassa asuneet tai Ruotsissa opiskelleet suomalaiset tunsivat jokseenkin varmasti ruotsalaisia myös naisille suunnattuja lehtiä, ja todennäköisesti niitä on kulkeutunut tai tilattu Turkuun, minne postivuorot Tukholmasta kulkivat nopeasti ja säännöllisesti." "On aivan mahdollista kuvitella, että turkulaisrouvat ja neidot todellakin käyttivät vapaa-aikaansa lehtien lukemiseen ja vaihtoivat niistä mielipiteitä ystävättäriensä kanssa."(s. 104-105, 111)
Postihan kulki muuallekin Suomessa säännöllisesti ja Pohjanmaan purjehdus Tukholmaan oli käynnissä, mutta Töyry korostaa Turkua, sillä siellä ilmestyi Suomen ensimmäinen naistenlehti Om konsten att rätt behaga (1782). (Jota en löydä Kansalliskirjaston digitoimista aikakauslehdistä.) Mahdollisen kuvittelun tueksi yksikin kirjemaininta tai joku muu asiakirjalähde olisi kiva lisä.

Akuuteimman kiinnostuksen kohteeni eli 1800-luvun puolivälin suhteen anti ei ole kummoisempi. Edelleen ainoa tuntemani maan kattava ulkomaalaisten lehtien levikkikatsaus on Helsingfors Tidningarissa 28.12.1853 julkaistu.
Toivomaani arkistoihin kätkeytyvää tilastomateriaalia tuskin on olemassa, sillä Päiviö Tommilan, Tuire Raition ja Eeva-Liisa Aallon tutkimus Suomen sanomalehdistön levikki 1861-1900 (1977, Suomen sanomalehdistön historia -projektin julkaisuja n:o 7) perustuu sanomalehdistä haettuihin mainintoihin maaseutukirjeissä yms.!

Otsikkonsa mukaan kyse on suomalaisista sanomalehdistä, mutta avoimeen kysymykseen ulkomaalaisten lehtien postin ohittavasta tilauksesta kirjakaupan kautta esittelyteksti antaa vertailukelpoista tietoa.
"Ilmestymispaikkakunnan lähellä asuvat asiamiehet saattoivat muuta tietä saada paikkakunnallensa tilatut lehdet ja jakaa ne sitten tilaajille. Postipakettina taas kannatti lähettää lehteä silloin kun niiden yhteenlaskettu sanomalehtien postitusmaksu tuli postipaketin maksua kalliimmaksi." (s. 4) 
Jukka-Pekka Pietiäinen kertoo Suomen postin historian osassa 1 (1988, s. 393), että "Vuodesta 1862 alkaen voitiin Suomen ja Ruotsin välillä kuljettaa tavallisen postin mukana myös paketteja. Tästä lähtien myös höyrylaivat kuljettivat niitä postilaitoksen toimeksiannosta."

Eli "on aivan mahdollista kuvitella, että" viimeistään vuonna 1862 Suomen kaupungeissa kirjakauppojen kautta saattoi tilata ulkomaisia lehtiä, jotka toimitettiin kauppaan paketteina ja käytiin kaupasta noutamassa niin, että tilauksista on jäänyt jälki vain kyseisen kaupan kirjanpitoon. Ja että kaipaamani muotilehtien yleisyys on tavoittamattomissa olevaa tietoa.

1 kommentti:

Nimetön kirjoitti...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Om_Konsten_at_rätt_behaga