Tutkimusta 1700-luvun sanomalehdistä

Olen kymmenisen vuotta pyöritellyt Ruotsissa digitoituja 1700-luvun sanomalehtiä, julkaissut blogissa leikkeitä ja odotellut, että "joku" alkaisi niitä tutkimaan. Mutta ei.

Omalla työlistallani oli tietokirja-aihio "Suomi 1700-luvun sanomalehdissä", mutta ei kovin korkealla, sillä tiedostin sen vaativan huomattavan paljon kontekstointia. Eli tutkimustyötä.

Jos rupeaisi kunnolla tutkimaan... niin irtoaisiko tästä väikkäri? Se selviää aikanaan, mutta eilen mainittu jatko-opinto-oikeus myönnettiin työotsikolla "Ruotsin valtakunnallisten sanomalehtien kuvitellut yhteisöt 1732–1809". Benedict Andersoniin viittaaminen tuntui hetken huomattavalta oivallukselta, mutta sitten luin lisää ja tajusin, että jokainen 1700-luvun sanomalehdistä kirjoittava mainitsee hänet. (Ja Habermasin, mutta ei mennä siihen.)

Anders Ekmanin piirros.
Kansallisgalleria

Ja kun minut hakemuksen tutkimussuunnitelmaa varten patistettiin kirjallisuushakuihin, huomasin, että toki Ruotsissa on 1700-luvun sanomalehtiin koskettu. Mutta kuitenkin useimmiten käyttäen Tukholman ulkopuolella julkaistuja lehtiä - aivan kuten Suomessakin.

En ollut edes yksin ajatuksessani, että tutkimukselle olisi aihetta. Patrik Lundell oli kirjoittanut saman neljään artikkeliinsa, herättämättä ilmeisesti suurempaa intoa kenessäkään.

Minua kiinnostaa (ainakin nyt) se, miten sanomalehden kotimaanuutiset, joita (ilmeisesti) lehden lukijat itse julkaistavaksi lähettivät, vaikuttivat lukijakuntaan. Mikä oli Upplannissa asuvan lukijan aiempi tietous Savosta? Miltä tuntui nähdä sieltä uutinen, jossa kerrottiin Isänmaallisen seuran palkinnonjaosta, jollaisen lukija koki kotikirkossaan edellisenä vuonna? Syntyikö (aiempaa vahvempi) fiilis, että ollaan kaikki samaa porukkaa? Vai tuntuiko siltä, että huomionosoitus meni aivan väärään paikkaan? Oliko rokotustilanteen raportointi paikallisylpeyttä vai yleisen hyvän edistämistä? Miksi haluttiin kertoa koko valtakunnalle oman pitäjän hopeahäistä tai syntyneistä nelosista? Kun sanomalehdet alkoivat julkaisemaan hädänalaisten avunpyyntöjä, vastattiinko niihin läheltä vai kaukaa? Ja niin edelleen.

Elokuussa tehty tutkimussuunnitelma hävettää jo osin ja pian kai tämäkin blogiteksti. Mutta juuri se osoittaa, että väitöskirjan aloittamisessa on järkeä - minulla on oikeasti opittavaa.