Maria Kristina Granlund eli pitkä Maijastiina

Varhaisin löytämäni asiakirjamerkintä Maria Kristiina eli Maijastiina Granlundista on Askaisten rippikirjan 1781-1793 sivulla 115. Hän on piikana Villnäsissä eli Louhisaaressa ja syntymävuodekseen on merkitty 1777. Yliviivattu merkintä sisältää sanan Björneborg - Porista tullut? Selvemmin on kirjattu muutto Turkuun vuonna 1793.

Muutto saa vahvistuksen Turussa 6.10.1796 kirjoitetussa muuttotodistuksessa, joka on tallella Vesilahden kirkonarkistossa. En ole näitä 1700-luvulta montaa nähnyt, joten muuttoketjun esittäminen oli iloinen yllätys. Samaisen todistuksen mukaan Maijastiina on syntynyt Vesilahdella 2.12.1778 (*).

Vesilahden rippikirjoista Maijastiinaa en 1700-luvun lopussa löytänyt eikä siinä ole onnistunut myöskään Ilmari Kohtamäki, jonka kirjoittama tutkielma Juhana Fredrik Granlund - Elämä ja kirjalliset sepitelmät (Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja IV. 1936) tähän katsaukseen innoitti. Seuraava elonmerkki Maijastiinasta on hänen avioliiton ulkopuolella 10.12.1804 syntyneen Kristiina-tyttärensä kastemerkintä, jonka mukaan Maijastiina oli tuolloin Jokioisissa ja titteliltään taloudenhoitaja .

Urakulku Louhisaaren piiasta taloudenhoitajaksi sopii Kohtamäen kuvaukseen, jonka mukaan

Maijastiina Granlund osasi ruotsia ja tunsi herrasväen seurustelutapoja. Pidoissa sanotaan hänen säntilleen tienneen kenelle iän tai arvon perusteella ensin oli tarjottava. Senvuoksi häntä käytettiin niin herrasväen kuin talonpoikainkin pitojen järjestelijänä. Kansan parissa hän oli siten ikäänkuin jonkinlainen seurustelutapojen opettaja ja niiden välittäjä. 

Aviottoman lapsen saanti käänsi uran laskukierteeseen ja Vesilahdessa 12.6.1808 tehdyn kastemerkinnän mukaan hän oli Sarkilan piika. Tähän merkintään liittyy kuitenkin epäselvyyttä, sillä Maijastiina piti sitä vääränä. Hänen mukaansa poika Juhana Fredrik oli syntynyt "vuotta myöhemmin kuin ryssä maahan tuli" Porissa 8.3.1809. Sieltä hän oli tuonut pojan muutaman viikon ikäisenä Vesilahdelle. Näin kertoi Juhana Fredrik omaelämänkerrassaan, jonka ensimmäisen osan julkaisi Sanomia Turusta 12.3.1875.

Vesilahden rippikirjassa 1810-1815 Maria Kristiina on lapsineen vuonna 1814 Hinsalan Sorrilla, josta he ovat ilmeisesti muuttaneet saman kylän Säijänkulmalle, jossa ovat myös rippikirjassa 1816-1822. Hinsalan Hukiaan, jota Johan Fredrik piti Sorrin jälkeisenä asuinpaikkanaan, perhe on merkitty vasta vuodesta 1824, jolloin molemmat lapset jo muuttivat omille teilleen.

Maria Kristiina ei lähtenyt kovin pitkälle, sillä hänestä tuli piika Hinsalan Sorrille, josta hän poistui vuonna 1825, mutta merkintä ei kerro minne.

Poikansa Juhana Fredrik oli jotenkin päätynyt jo lapsena rovasti Carl Constantin Hildénin perheen pariin, jossa häntä rovastin vuonna 1822 kuoltuakin "pidettiin kuin varsin oma lapsi". Lisäksi hän sai käydä Vesilahdelle vuonna 1817 perustettua n.s. Ahlmanin koulua. Näin hän oli varsin pätevä toimiessaan 14-vuotiaana Anian kylässä lukutaidon opettajana.

Maijastiina näki kuitenkin pojalleen vihreämmän oksan Turussa kauppa-alalla ja sinne Juhana Fredrik lähti keväällä 1824. Turun tulipalon jälkeen hänen työpanokselleen ei ollut tarvetta ja omien sanojensa mukaan

ainoastansa ylläni olevat vaatteet säilyi palosta ja niillä lähdin tyhjin käsin Vesilahteen, jossa ylön raskaista kantamisista palossa rupesin kitumaan ja sairastin niin heikkona, että loppua katsottiin.

Vesilahdella oli äitinsä elossa ja todennäköisesti poikaansa hoiti, kunnes tämä vielä saman vuoden puolella lähti takaisin Turkuun, josta ura urkeni niin, että hänen oheinen kuvansa ja elämänkertansa julkaistiin Suomen Kuvalehdessä 56/1875.

Maijastiina Granlund jäi itse Hinsalan Hukialle, jossa hän kuoli 59-vuotiaana 10.1.1838.

Kohtamäeltä hänelle vielä muistosanoja

Luonteeltaan Maijastiina Granlund mainitaan tavattoman vilkkaaksi ja kieleväksi [...] Naisihmiseksi hän oli tavanomaista kookkaampi. Pitäjäläiset antoivatkin hänelle sen vuoksi "Pitkän Maijastiinan" nimen. Fredrik-poikaa sanottiin lapsuusvuosina "Maijastiinan Fredrikiksi". Mutta pojan vartuttua mieheksi vaihtui nimien suhde siten, että äitiä nyt vuorostaan kutsuttiin "Fredrikin Maijastiinaksi".

(*) Vastaavaa kastetta ei seurakunnassa ole. Hyödyntäen myöhemmin esiintyvää patronyymiä ovat vahvimmat ehdokkaat vanhemmiksi Anian Äijälän isäntäpari Michel Johansson ja Maria Mattsdotter. Heidän 19.11.1778 syntynyt Maria-tyttärensä on elossa rippikirjassa 1774-85 ja muuttaa tilalta perheensä kanssa vuonna 1788 rippikirjassa 1786-94. Lasse Iso-Iivarin talonhaltijaluettelon perusteella he päätyivät emännän syntymäpaikkakunnalle Ylöjärvelle, jonka Mutalan Heikkilän Ylisestä en Marian liikkeitä enää pystynyt seuraamaan.