Rahankeräyksiä vuonna 1805

Samuel Cederin päiväkirjassa Emil Nervanderille arvokkain osuus oli ilmeisesti Porthanin viimeisiin elinpäiviin liittyvä osuus, jota hän käsittelee Uudessa Kuvalehdessä 19/1902 julkaistussa tekstinsä osassa.

Pian Porthanin kuoltua aloitettiin maanlaajuinen rahankeräys, jonka tavoitteena oli marmorinen rintakuva Turun akatemian kirjastoon. Ceder oli kerääjänä Helsingin maalaiskunnassa vuoden 1805 alussa. Hän sai nihkeän vastaanoton erään luutnantin luona. Tämän mukaan keräyksen tarkoitus oli hulluutta, kun  pitäjässä oli köyhiä kuten rakuuna Rösen 16 lapsensa kanssa.

Ceder ei päiväkirjansa mukaan vastannut tähän mitään heti, mutta "kun hän seuraavan kerran kävi tämän herrasväen luona, pani hän toimeen rahankeräyksen Rösenille ja lahjoitti puolestaan kaikki rahansa mitä hänellä mukanaan oli." Toivottavasti päätyivät tarkoitukseensa.

Helsingin pitäjän historiakirjat ovat tätä kirjoittaessani HisKissä niin puutteelliset, että rakuuna Rösenistä en saa vahvistusta tahi lisätietoa.

Nervanderin mukaan Porthan-keräys tuotti 1500 hopeataalaria. Ruotsin monipuolisen rahavalikoiman vuoksi Prisomräknare från medeltiden till 2100 ei ole suoraviivainen käytettävä.

• Jos "riksdaler riksgälds", niin 2458478 SEK kulutusindeksillä ja  90365950 SEK palkkaindeksillä
• Jos "riksdaler specie", niin 3839430 SEK / 141125421 SEK
• Jos "riksdaler banco", niin 3687717 SEK / 135548925 SEK
  (1 riksdaler banco = 1.5 riksdaler riksgälds)

(Pyydetty esittämään viitteenä Edvinsson, Rodney, och Söderberg, Johan, 2011, A Consumer Price Index for Sweden 1290-2008, Review of Income and Wealth, vol. 57 (2), sid. 270-292)

Kruunut vuodelta 2012, jolloin eurolla sai noin 10 kruunua. Eli summat huomattavan suuria. Mutta vilkaisemalla Wikipediaan selviää, että vuonna 1776 käyttöön otetut riksdalerit korvasivat vanhat hopeataalarit. Viitattiinko niihin kuitenkin vielä 1805? Jolloin lukuja pitäisi jakaa kuudella.

Kuvassa vuonna 1805 lyöty hopeinen "1/6 riksdaler.". Göteborgs stadsmuseum, GMK:506

Åbo Tidningin ilmoituksissa 31.7., 25.9., 16.11.1805 kerrotuissa keräyksen välituloksissa esiintyy monia eri taalareita enkä saa tästä tolkkua.

Ja tehtiinkö näillä rahoilla rintakuva kirjastoon vai Suomen ensimmäinen patsas ulkoilmaan kymmeniä vuosia myöhemmin? Ei ilmeisesti jälkimmäinen, sillä Eero Matinollin THArk artikkeli H. G. Porthanin muistopatsaan syntyhistoria (pdf) ei mainitse varhaista hanketta ollenkaan.Eikä Turun yliopistolehden valitusvirressä Palo säästi, Helsinki vei ole mainittu marmorista rintakuvaa, joka tuskin olisi tulipalossa täysin tuhoutunut.

Jälkikirjoitus 11:08

Twitteristä sain lisätietoa

@K_KM_K @PorthanSeura Kiintoisaa! Kyseessä lienee Turun palossa tuhoutunut J. T. Sergelin marmoriveistos (1812-1813) H. G. Porthanista.
— Helsinki Uni Museum (@Hel_Uni_Museum) March 27, 2015

josta sain hakusanat, joilla Åbo Allmänna Tidning 23.9.1813

kertoi, että rintakuva maksoi 1000 "riksdaler banco". Eli edellämainittua palvelua taas hyödyntäen joko 117982 SEK tai 3614638 SEK eli nykyrahassamme jotain välillä 12-360 tuhatta euroa.

Jälkikirjoitus 2 14:05

@K_KM_K @Hel_Uni_Museum Koko hankkeesta löytyy kuvaus M. G. Schybergsonin #Porthan-elämäkerran osasta 2.
— Porthan-Seura (@PorthanSeura) March 27, 2015