Löydettyä

Kätevä kirjanlukulaite on kuvattu 1700-luvun alkupuolella ja löytyi BibliOdysseyn blogista. Luulin, että kuva edustaa unelmaa, mutta Johanna on nähnyt vastaavan Keski-Euroopassa.

Ulkomailla on uutisoitu "aiemmin tuntemattomalla kielellä kirjoitettua" savitaulua ja uutisointia kommentoi Rosemary A. Joyce (in English) - viittaamalla laajasti Sanna Svärdin tuoreeseen väitöskirjaan.

Ilarios kertoi arkeologin yleisötyön iloista ja raportoi Rapolan linnavuorelta ja Aboa Vetuksen kaivaukselta ja Aboa Vetuksesta uudelleen.

Outi jäljiiti ihmis-Variksia.

Blogissa Jalkaisin käytiin Laukaan Saraakallion kalliomaalauksilla (ja on käyty monessa muussakin mielenkiintoisessa paikassa).  Blogia kommentoi Risto Niemi-Pynttäri Luutii-blogissa. (Toinen "seikkailublogi", jonka historiaa en ole ehtinyt läpilukea on Seikkailijatar Turussa.) Eva Ahl-Waris vieraili Helsingin Vanhassakaupungissa ja kirjoitti på svenska. Samasta lähiretkestä kaksi raporttia: Eva Ahl-Waris på svenska ja Johanna Enqvist suomeksi.

Sohvi kirjoitti lähteiden löytämisestä, käytöstä ja lähestymisestä, osan 1. Informaatikko irrallaan teki pystysukellusta eli "tiedonhakua ilman kontekstia". Pauli Tapiolta teksti Sivistyksen esihistoria I.

Nousku on ihailtavan tehokas sukututkija:

Saatin hissan tunnilla tehtäväks tehä sukupuu ja jos saa opea pitemmälle (10 sukupolvea) niin saa karkkipussin ja mulla on jo 15 sukupolvea :)) joten karkkipussi IS MY! :)

No joo ei mulla nyt oo muuta koulussa oli tylsää (niinkuin aina) Ja sitte oli ihan kivaa selvitellä vaarin kanssa sitä sukupuuta...muuuuut ei kai mulla sitte muuta..

Niko Lipsanen huomasi, että Mikkelin kesän Marski Festistä puuttui Mannerheimiin liittyvä ohjelma ja teki paikkausehdotuksia. (Hienoa, että juhla oli kuitenkin nimitty Mannerheimin äidinkielellä. Taipuu suomenkielisessä suussa niin nätisti.)

Artefactassa Mervi Suhosen juttu Metallinetsijät maastossa ja museossa.

Reijo Vallan Jatkokertomuksissa kaskuja vuodelta 1900.

Hesariin saatiin 5 sukupolvea naisia ja miehiä kokoon. Amerikassa laitettiin paremmaksi: 6 sukupolvea naisia.
Dick Harrison kertasi Pontus de la Gardien sukutaustaa på svenska.

Reijo Valta kirjoitti suunnitelmista siirtää suomalaiset Alaskaa asuttamaan. Hän kirjoitti myös Snellmanista Snellmanin päivänä. Augustintytär osallistui samana päivänä Helsingissä 1700-luvun tapahtumaan ja raportoi in English.

Heikki Halonen kirjoitti asiaa Digitaaliarkiston ongelmista ja niistä tiedottamisesta.

Timo Suvanto palasi vielä Guggenheim kuvioon ehdottamalla Heurekan sivupistettä Katajanokalle.

Nollavaimo kantaa omaelämäkertaansa arvissaan (osa 1 ja osa 2)

Hiidenkivi-blogin kirjoittaja oli lukenut Hiljaista vimmaa eli suomalaisten naisten päiväkirjatekstejä 1790-luvulta 1900-luvulle. Kirsi Hietanen oli lukenut Aki Ollikaisen Näkävuoden ja "Hyvän ja pahan taistelua, outo salaseura, aikamatkailua, vauhtia ja jännitystä sekä kunnon kauhallinen huumoria" eli Damien Dibbenin Historian vartijat 1:n. Jenni S. luki Helena Ruuskan kirjan Marja-Liisa Vartio - Kuin linnun kirkaisu.