T6: Päivä kaupunginarkistossa

Edellisestä käynnistäni oli sen verran aikaa, että kaivoin kerran kartan esille uskonvahvistukseksi. Perille pääsin.

Sisällä kaikki oli jokseenkin entisellään. Ehkä enemmän tietokoneita ja kuvauspisteitä.

Toiveajatteluani oli, että selviäisin "parista tarkastuksesta" suit-sait-sukkelaan ja ehtisin vielä samana päivänä Riksarkivetiin. No, en ihan. Perukirjahakemistoa selatessa tuli hinku katsoa mikrokuvattuja originaaleja. Sitten piti metsästää tonttia eli tarkistamaan henkikirjoitushakemistoa ja sitten niiden mukaisia mikrokuvattuja henkikirjoja. Tämän jälkeen tiesin missä korttelissa kohdehenkilöni asuivat 1730-luvulla, mutta en varmaa tonttinumeroa.

Kiitos taannoisen Meissner (Flachsenius)-duunin samaisessa arkistossa tiesin, että saatavilla oli tonttikortisto. Yhtä Östermalmin korttelia oli lähemmäs 30 senttiä selattavana, mutta tässä vaiheessa mekaaninen työ oli mukava tauko. Jumppaakin sain, sillä kyseinen korttilaatikko oli toinen lattiasta laskettuna.

Tähän asti kaikki oli ollut tutkimuksellisesti sekundääristä hupailua. Kun oikean tontin kortit olivat käsissäni, niistä löytyikin täysin oleellinen kiinteistökauppa. Esi-isien "toisten" (tai tässä tapauksessa ensimmäisen) vaimojen tutkinta ei (välttämättä) ole hedelmätöntä ajan käyttöä.

Kortilla oli melkein kaikki tarpeellinen tieto, mutta ei kauppahintaa. Joten kello yksi (saavuttuani arkistoon klo 9) päädyin tekemään ihan oikeaa asiakirjatilausta. Tiskin takainen poitsu opasti kädestä (kuvainnollisesti) pitäen, tilaus tuli nopeasti ja sitten oli enää ongelmana 1740-luvun käsiala. Onneksi kameralla sai ottaa "muistiinpanot".

Tilaustani odottaessani olin aloittanut arkiston käsikirjaston silmäilyn. Jatkoin sitä siinäkin vaiheessa kun olisin voinut jo lähteä ja eikös eräiden kirjojen näkeminen tuonut mieleen vielä jotain tarkistettavaa.

Vielä enemmän hedelmällisiä silmäilymahdollisuuksia on luettelohuoneen hyllyillä. Sinne on koottu monenmoista hakuapua, jota yritin Meissnereita kootessani hyödyntää. Mutta enkös nyt vaan löytänyt ainakin kaksi sidosta, joita en ollut (mukamas) aiemmin nähnyt...

Pakkasin tavarani puoli tuntia ennen arkiston sulkeutumista. 7 1/2 tuntia ilman ruokaa ja juomaa oli mennyt oikein mukavasti. Eikä maksanutkaan mitään.