keskiviikko 8. huhtikuuta 2009

Noituudesta syytetty esiäiti

SukuForumilla joku kaipailee Körning-sukua tutkineita. Nimi tuntui hämärästi tutulta. Kevyttä verkkotutkimusta jo oikeasti tutkitusta aiheesta (taas) ja löytyi Genos-artikkeli, jonka viitteessä todetaan huhu.

Huhu siitä, että Juhana III:n aviottoman tyttären Lucretia Gyllenhielmin kuoleman aiheutti noituudella Kerstin Gabrielsdotter (Körning). Joka oli esiäitini.

Pari vuotta sitten en saanut tolkkua siitä, miten jutussa oli käynyt. Se kyllä tiedetään, että Kerstinin piti yrittää löytää 12 vannojaa puolustuksekseen. Anteckningar om svenska qvinnor väittää, että toimenpide ei auttanut vaan mestaus lopetti Kerstinin elämän.

Tekstistä löytyy nimi Ulfsax, jonka kautta löytyi Getnön tila, jonka omistajia olivat Kerstinin vanhemmat joskus vuosien 1527 ja 1552 välillä. Märta Jeppesdotter ja vouti Gabriel Kyrning (Körning) löytyvät myös Körning-suvun taulusta, josta löytyi myös vasemmalla oleva viehättävä vaakunakuva. (Omassa kirjallisuustutkimuksessani en löytänyt Gabrielille vanhempia.)

Teatteriohjelmistosta

Kevääseen ei ole osunut yhtään teatterimenoa (muistaakseni). Mutta jos ohjelmisto olisi samaa tasoa kuin Porissa huhtikuussa 1899 ... "Elävän ihmisen kaulan poikkihakkaus. Esityksen lopuksi ottaa neiti Eldora päänsä pois ja laskee sen eräälle pöydälle." ... niin olisin oitis lippujonossa. (Mainos Satakunnan etusivulta 8.4.1899)


tiistai 7. huhtikuuta 2009

1700-luvun kuvauksista

Kansalliskirjaston hyllystä osui silmiini uusi tuttavuus, Rafael Koskimiehen Porthanin aika. Lainasin ajatellen, että siitä voisi saada 1700-luvusta otetta. Sivistyneistöä koskien varmaan saakin, mutta ”Maalaiselämää” oli vain yksi luku. Siinä Koskimies hyödynsi 1700-luvun ruotsalaisia matkakertomuksia:

Augustin Ehrensvärd: Anteckningar under en resa i Finland år 1747, julk. R. Hausen (1882)
Abraham Hülphers: Dagbok och samlingar uppå en resa om somarn 1760. Bidrag till kännedomen af vårt land II, julk. K. G. Leinberg (1886)
C. C. Gjörwell: Anmärkningar på en resa ifrån Stockholm till Finland år 1759. Historiallinen arkisto IX (1886)

Ehrensvärd noteerasi, että ”talonpoikaistalot Halikon pitäjässä ovat hyvin hoidettuja, vieläpä paremmin kuin historiallinen Joensuun kartano”. ”Myös Hülphers kiinnitti huomiotaan Paimion, Halikon, Perniön, Tenholan hyvin hoidettuihin viljelysmaihin tehden merkintöjään ojituksesta, viljankorjuutavoista, tuulimyllyjen runsaudesta.”

Kirjaa selatessani silmiin osui sivulta 169 kuvateksti ”Kokemäenjokea. Kuva A. F. Skjöldebrandin teoksesta ”Voyage pittoresque au Cap du Nord” v:lta 1801”. Hieno kuva, mutta en pystynyt yhdistämään sitä mihinkään tuntemaani Kokemäenjoen kohtaan.

Joten lainasin kaupunginkirjastosta kyseisen kirjan suomennoksen ”Piirustusmatka Suomen halki Nordkapille 1799”. Siihen oli painettu alkuperäisiä maalauksia ja kirjan kuvitus kaiverruksia komeaan kokoon ja myös osittais-suurennoksina. Koskimiehen käyttämä kuva löytyi sivuilta 66-67, mutta nyt kuvatekstillä Kevättulvan särkemä silta Torniojoen suuhaarassa Raumonjoessa. Raumo, Kumo, äkkiäkös nuo sekoittaa.

Vanhat kuvat ovat usein ”kuluneita” eli samoja joudutaan käyttämään kerta toisensa jälkeen. Hieman siis ihmettelen, miksei myöhemmille kuvittajille ole kelvanneet tästä kirjasta ”Lähtö Grisslehamnista Ahvenanmeren yli Ahvenanmaalle” (s. 36), ”Ahtojäitä Ahvenanmerellä” (s.37) tai ”Turun linna Aurajoen suulla. Taustalla tuomiokirkko” (s. 40-41 ). Monet muut kuvat kyllä näyttivät tutuilta.

Turun kuva löytyi sentään Helmi-kokoelmasta. Kun etualaa hallitsevan Turun linnan leikkaa pois, jäljelle jää...

maanantai 6. huhtikuuta 2009

Kartan ajoituskysymys

Karta öfver Södra Finland. Digital ID: 1260992. New York Public Library

New York Public Libraryn Digital Gallerystä löytyi kartta Etelä-Suomesta, johon sivustolla pääsee zoomaamaan nätisti (Klikkaa kuvaa, pääset sivulle). Mutta ajoitus puuttuu. "Venäläinen Suomi" on jätetty valkoiseksi eli... edustaa tilannetta ennen vuotta 1812? Mutta jälkeen vuoden xxxx?

Karttoja on löytynyt vähän sieltä ja tuolta, joten suman purkamiseksi linkkilistaa:

Kauvatsan Kulkkilan Vähtärillä

Pätkässä mainitut kylät kartalla (Kalmbergin kartasto). Piilijoki puuttuu tästä nimenä, mutta sijaitsee Riudakosken kohdalla, suurin piirtein. Oikeassa yläkulmassa Sääksjärven vasen alakulma.

Sanomalehdistä koottu isänäidin äidinisä löytyy ennen Kokemäen Ala-Potilaan muuttoa Kauvatsan rippikirjassa 1875-1884. Vilho oli asunut lapsuudenkodissaan Kauvatsan Kulkkilan Vähtärillä ensimmäisten lastensa syntyessä. Ja tietenkin myös edeltävinä vuosina 1868-1874. Jolloin Vilhon vaimo Fredrika Mattsdotter (s. 26.9.1847) on tullut sivulta 57 eli Kauvatsankylän Kinkulta.

Rippikirjasta näkyy, että Vilhon isä Juho Heikinpoika Vähtäri on kirkon kuudennusmies ja "häradsdomare". Jälkimmäisen voisi hätäisempi kääntää kihlakunnantuomariksi, mutta Juho oli herastuomari eli pidemmänpuoleisesti istunut lautamies. Tämän tiedän hänen kuolemansa jälkeen julkaistusta muistokirjoituksesta.

Joka ei vielä löydy digitoitujen sanomalehtien seasta. (Muuten olen sitä mieltä, että Historiallisessa sanomalehtikirjastossa pitäisi pystyä helpommin rajaamaan hakua lehtien kielen tai julkaisupaikkakunnan mukaan.) Siellä Sanomia Turusta raportoi 21.11.1882 "Kunnallislautakunnan esimieheksi Kauvatsalla kolmen vuoden ajaksi valittiin edelleen herastuomari Juho Vähtäri ja vara-esimieheksi tilallinen Frans Vähtäri. " Eli poika.

Herastuomarin tytär Wilhelmiina (s. 13.2.1846) siirtyy vuonna 1870 sivulle 163 eli Piilijoen Ilolan talollisen Anders Anderssonin pojan Frans Henrikin vaimoksi. Anders oli toinen Kauvatsan kuudennusmiehistä. Nuoripari muutti vielä samana vuonna Mouhijärvelle. ja tulivat sieltä vuonna 1877 Vähtärille.

Pikkusisko Johanna Karoliina (s. 1856) lähti seuraavassa rippikirjassa sivulle 334 eli Yttilän Ala-Mikolan nuoreksi emännäksi. Heidän jälkeläisistään tietoa verkkosivulla.

SSHY:n digitoiduissa rippikirjoissa ei herastuomarin esipolvia pääse toistaiseksi taaksepäin, mutta Iso-Iivarin talonhaltijaluettelosta näkyy, että hänen vaimonsa Maria Thomasdotter oli kotoisin Kossilan talosta ja Juhon isä Henric Jacobsson, isänisä Jacob Jacobsson sekä Jacob Johansson olivat Vähtärin isäntiä vuodesta 1762 alkaen. Tuolloin Vähtärin aiempi isäntä ja Yttilän Kouhin isäntä vaihtoivat tilat keskenään.

Jacob Johanssonin isä Johan Olofsson oli isännöinyt Kouhia isonvihan lopusta lähtien. SAY:n tiedot puuttuvat miehitysvuosilta, mutta jostain (Huittisten historian isäntäluettelosta?) on isännäksi löytynyt vuosiksi 1717-22 Olof Olofsson - ilmeisesti edellisen sukupolven edustaja.

Tämäntapaisia juuria löytyy Kauvatsalta enemmänkin, mutta miten saada ne esitettyä a) selkeästi ja b) mielenkiintoisesti. Siinä talonpoikaistutkimuksen pulma.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Lepohetki ja linkkejä

Vasemmalla Pekka Halosen Lepohetki.

Ruotsalainen Vem tror du att du är? on saanut ensimmäisen jaksonsa ulos ja verkkosivuillakin on luettavaa ruotsalaisesta sukututkimuksesta.

Ruotsalainen Hellbom kirjoittaa enimmäkseen - laajasti ja asiallisesti - Tukholmasta, mutta blogista löytyy myös sukututkimuksellisia kirjoituksia: Född 1585, Ingmar Bergman - min okända släkting, Halvard Stugukarl i Själastugan, Odla sin kål, Inte bara bönder,

Suomessa...

Työkaveri toivotti aprillipäivänä "uutta vuotta" ja sain ensimmäistä kertaa kuulla aprillipäivän alun olevan kalenterivaihdoksessa. Got Medieval-blogin mukaan tapahtui 1580-luvulla. (Vuoden paras kotimainen aprillipila löytyi Katajalan blogista ja ulkomaansarjan voitti AncestrySearch Insider.)

Hesari kertoi torstaina, että Vanhaankaupunkiin rakennetaan arkeologinen puisto vuonna 2011. Seuraavina kahtena kesänä alueella tehdään arkeologisia kaivauksia. (Löysin jokin aika sitten Digitaalisen Vanhakaupungin, jonka osoite on väliaikaisen oloinen - siirtymässä Kaupunginmuseon sivuille?)

Digitaalinen kirjasto kertoi torstaina, että Verkkoarkisto on avattu yleisökäyttöön!

Viime syksyisestä omakustanteestani tuli vihdoin Agricolaan arvostelu. Rakentavaa kritiikkiä tuli: "... pakko todeta että edes vähäisellä toimitustyöllä kokoelmasta olisi saanut huomattavan paljon enemmän irti. Paikannimien suomentaminen ja muuttaminen nykylukijalle tunnistettavaksi ei olisi ollut kovin suuri työ ja ehdottoman tarpeellista. Entä keitä matkaajat olivat? Edes lyhyet esittelyt heistä olisivat olleet paikallaan. " Mutta nyt on jotain tukea jälkijättöiselle markkinointiaktiviteetille.

Kemppinen kirjoitti Karjalan kartoista.
Marjo Kaartinen kehui Merete Mazzarellan kirjaa Topeliuksesta.
WSOY:n kirjailija Jari Järvelä miettii muistoja Vammalan maisemissa.
Heli Kinnunen on aloittanut uudelleen sukututkimusblogin.
Elina Urmaksen blogissa on ollut juttuja historiallisista vaatteista.
Kari Koivula on tammikuussa kirjoittanut persoonallisen esittelyn sukututkimuksesta harrastuksena.
Riita Heino kertoi vuonna 2005 Suomen Anestesiologiyhdistyksen (SAY!) lehdessä suvustaan ja sen tutkimisesta.
Tuija Mannerin lyhyt juttu sukututkimuksesta löytyi Pellervosta 2002.
Siskotuu kirjoitti sukututkimuksesta viimeksi tammikuussa.
Pilkahduksissa sukututkimus ja historia on unohtunut sitten viime elokuun?

Omat tutkimukset ja kirjoittamiset ovat aika lailla jumissa. Pekka Hannulan Luovuksissa-blogi ehdottaa avuksi kirjojen pläräystä ja täydellisyydestä luopumista. Jälkimmäinen hoidettu ja ensimmäistä yritetään toistuvasti.

Sunnuntaiksi Suomesta kuvia


Stereografinen kuva Viipurin torilta. (Saa isompaan näkymään klikkaamalla kuvaa.) Julkaistu noin vuonna 1897. (LC-USZ62-92677. Library of Congress Prints and Photographs Division Washington, D.C. 20540 USA) Katseluohjeet ja kuvan selostus löytyy kirjasta Russia Through The Stereoscope. A Journey Across The Land Of The Land Of The Czar From Finland To The Black Sea (1901)

Valokuvan perusteella piirretty näkymä Viipuriin. Julkaistu lehdessä Svenska Familj-Journalen vuonna 1877 matkakuvauksen yhteydessä. Viipurista oli juttu lehdessä myös vuonna 1873.


Viipuri Harpers Magazinessa helmikuussa 1891.


Viipuri kuvattuna kirjassa Toinen lukukirja kansakoulujen tarpeiksi (1903).