Kauvatsan Kulkkilan Vähtärillä

Pätkässä mainitut kylät kartalla (Kalmbergin kartasto). Piilijoki puuttuu tästä nimenä, mutta sijaitsee Riudakosken kohdalla, suurin piirtein. Oikeassa yläkulmassa Sääksjärven vasen alakulma.

Sanomalehdistä koottu isänäidin äidinisä löytyy ennen Kokemäen Ala-Potilaan muuttoa Kauvatsan rippikirjassa 1875-1884. Vilho oli asunut lapsuudenkodissaan Kauvatsan Kulkkilan Vähtärillä ensimmäisten lastensa syntyessä. Ja tietenkin myös edeltävinä vuosina 1868-1874. Jolloin Vilhon vaimo Fredrika Mattsdotter (s. 26.9.1847) on tullut sivulta 57 eli Kauvatsankylän Kinkulta.

Rippikirjasta näkyy, että Vilhon isä Juho Heikinpoika Vähtäri on kirkon kuudennusmies ja "häradsdomare". Jälkimmäisen voisi hätäisempi kääntää kihlakunnantuomariksi, mutta Juho oli herastuomari eli pidemmänpuoleisesti istunut lautamies. Tämän tiedän hänen kuolemansa jälkeen julkaistusta muistokirjoituksesta.

Joka ei vielä löydy digitoitujen sanomalehtien seasta. (Muuten olen sitä mieltä, että Historiallisessa sanomalehtikirjastossa pitäisi pystyä helpommin rajaamaan hakua lehtien kielen tai julkaisupaikkakunnan mukaan.) Siellä Sanomia Turusta raportoi 21.11.1882 "Kunnallislautakunnan esimieheksi Kauvatsalla kolmen vuoden ajaksi valittiin edelleen herastuomari Juho Vähtäri ja vara-esimieheksi tilallinen Frans Vähtäri. " Eli poika.

Herastuomarin tytär Wilhelmiina (s. 13.2.1846) siirtyy vuonna 1870 sivulle 163 eli Piilijoen Ilolan talollisen Anders Anderssonin pojan Frans Henrikin vaimoksi. Anders oli toinen Kauvatsan kuudennusmiehistä. Nuoripari muutti vielä samana vuonna Mouhijärvelle. ja tulivat sieltä vuonna 1877 Vähtärille.

Pikkusisko Johanna Karoliina (s. 1856) lähti seuraavassa rippikirjassa sivulle 334 eli Yttilän Ala-Mikolan nuoreksi emännäksi. Heidän jälkeläisistään tietoa verkkosivulla.

SSHY:n digitoiduissa rippikirjoissa ei herastuomarin esipolvia pääse toistaiseksi taaksepäin, mutta Iso-Iivarin talonhaltijaluettelosta näkyy, että hänen vaimonsa Maria Thomasdotter oli kotoisin Kossilan talosta ja Juhon isä Henric Jacobsson, isänisä Jacob Jacobsson sekä Jacob Johansson olivat Vähtärin isäntiä vuodesta 1762 alkaen. Tuolloin Vähtärin aiempi isäntä ja Yttilän Kouhin isäntä vaihtoivat tilat keskenään.

Jacob Johanssonin isä Johan Olofsson oli isännöinyt Kouhia isonvihan lopusta lähtien. SAY:n tiedot puuttuvat miehitysvuosilta, mutta jostain (Huittisten historian isäntäluettelosta?) on isännäksi löytynyt vuosiksi 1717-22 Olof Olofsson - ilmeisesti edellisen sukupolven edustaja.

Tämäntapaisia juuria löytyy Kauvatsalta enemmänkin, mutta miten saada ne esitettyä a) selkeästi ja b) mielenkiintoisesti. Siinä talonpoikaistutkimuksen pulma.