Sunnuntain suomalainen Tukholmassa

Tukholman suomalaisen seurakunnan rippikirjassa [1] tuli vastaan laajasti toiminut "helsinkiläinen", josta häpeäkseni en ollut koskaan kuullut. 

Gustaf Magnus Schwartz syntyi Helsingissä 21.8.1783, mutta päästyään kirjoille Turun akatemiaan 11.3.1799 häntä tuskin enää lapsuusmaisemissaan nähtiin. Eikä hän yliopisto-opintoja Turussakaan kauaa tuhertanut vaan suoritti kesällä 1801 tutkinnon ja siirtyi Vuorikollegion auskultantiksi. Jo 1809 hänet nimitettiin professoriksi (tai proosallisemmin opettajaksi) Tiedeakatemiaan. Seuraavana vuoden henkikirjoituksessa Schwartz asui Thisben korttelissa Tukholman vanhassa kaupungissa. [2]

Schwartzin vauhdikkaasti edenneestä urasta on kuvausta SBL:ssä, jossa todetaan m. m. hänen tehneen opintomatkan Pariisiin vuosina 1816-19. Ainakin vaimonsa oli mukana, sillä Kemiössä 7.8.1790 syntynyt Maria Sofia Brand kuoli 11.11.1817 Pariisissa. Parille oli Tukholmassa syntynyt lapset Clas Reinhold 18.7.1807, Theodor 29.11.1810, Konstantin 29.1.1812 ja Magnus 19.6.1814. He saivat Ranskan tuliaisina äitipuolen Carolina Corbin-Durdant, joka merkittiin Tukholman suomalaisen seurakunnan kirjoihin 16.12.1818.[1, 7]

Vuosina 1827-1845 Schwartz johti teknistä instituuttia, josta tuli myöhemmin Kungliga Tekniska Högskola. Kautensa ei ollut menestys, mutta elämänsä aikana Schwartz teki useita keksintöjä ja teknisiä parannuksia laitteisiin. Hän ei kuitenkaan saanut kunnioitusta joka suunnalta ja vuonna 1844 julkaistiin Carl Fredrik Ridderstadin avainromaani Frenologen, Fragmenter ur Stockholmslifvet (1844), jonka tulkittiin kuvaavan Schwartzia. Romaanin päähenkilö oli murhannut vaimonsa, syyllinen insestiin tyttärensä kanssa ja vietti yöt ryöstäen haudoista kalloja tutkimuksiinsa. Oli totta, että Schwartzilla oli kallo(malli)kokoelma.[11]

Ennen kirjan julkaisemista, vuoteen 1838 mennessä, Schwartzin vaimo oli muuttanut takaisin Ranskaan. Avioero ei ollut mahdollinen, sillä ranskalainen vaimo kuului katoliseen kirkkoon. Tilalleen kuitenkin tuli pian Marie Sophie Birath, jonka kanssa Schwartz sai kaksi lasta. Tämän uuden perheen kanssa Schwartz lähti kirjakohun takia muutamaksi vuodeksi pois Tukholmasta. Palattuaan he olivat vusina 1847-48 Katarinan seurakunnan kirjoissa, joihin Marie Sophie merkittiin Gustaf Magnus Schwartzin vaimoksi.[8] Suomalaisessa seurakunnassa kirjoissa oili edelleen ranskalainen vaimo ja erilliselle riville rippikirjan sivun alareunaan merkittiin "Hustru hos Schwartz: Maria Sophie Birath Schwartz" [9]

Schwartz kuoli Tukholmassa 23.5.1858. Perukirjoitusta [3] tehtäessä virallisista lapsista oli paikan päällä vain  Claes Reinhold Schwartz. Hänen molemmat täysveljensä Theodor ja Magnus olivat teillä tietymättömillä. Toisesta avioliitosta syntyneet poika ja kaksi tytärtä olivat kaikki Ranskassa. Epävirallisesta suhteesta syntyneitä lapsia ei mainittu perukirjassa ollenkaan.

Claes Reinhold kuoli vain pari vuotta isänsä jälkeen. Hänen perukirjassaan [4] veljien olinpaikkaa ei kommentoida. Nyt hukassa oli velipuoli.

Theodor palasi Amerikasta Tukholmaan vuonna 1890 juuri ennen kuolemaansa.[5] Perukirjansa [6] mukaan 80-vuotiaasta miehestä huolehti epävirallinen velipuoli Eugène Schwartz.Häntä ei kuitenkaan mainita perillisinä, joiden listassa on edelleen Magnus Schwartz, vaikka ilmeisesti olinpaikastaan ei edelleenkään ollut tietoa.

Avioliitoissa syntyneet lapset hävisivät siis näkyvistä, mutta molemmat Maria Sophien pojat ansaitsivat paikkansa esimerkiksi Nordisk familjebokissa. Sinne sai artikkelin myös Marie Sophie Schwartz, josta tuli arvostettu kirjailija.[10]

[1] Finska församlingen (A, AB) AII:2 (1811-1820) Bild 85 / sid 46 (AID: v84788.b85.s46, NAD: SE/SSA/0004)

[2] Överståthållarämbetet för uppbördsärenden (AB) G1BA:27:6 (1810) Bild 71 / sid 131 (AID: v367245b.b71.s131, NAD: SE/SSA/003106)

[3] Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:578 (1858) Bild 8000 / sid 170 (AID: v223288.b8000.s170, NAD: SE/SSA/0145a)

[4] Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:592 (1861) Bild 5860 / sid 127 (AID: v223302.b5860.s127, NAD: SE/SSA/0145a)

[5] Överståthållarämbetet, Skatteverket. Rotemännens arkiv. Rote 10 Nybroroten (A, AB) DIa:277 (1878-1926) Bild 240 / sid 12a (AID: v926816.b240.s12a)

[6] Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:723 (1891) Bild 3850 / sid 83 (AID: v223489.b3850.s83, NAD: SE/SSA/0145a) 

[7] Finska församlingen (A, AB) AII:8 (1831-1841) Bild 282 / sid 557 (AID: v84794.b282.s557, NAD: SE/SSA/0004)

[8] Katarina (A, AB) AI:97 (1847-1848) Bild 112 / sid 209 (AID: v86843.b112.s209, NAD: SE/SSA/0009)

[9] Finska församlingen (A, AB) AII:10 (1842-1855) Bild 205 / sid 395 (AID: v84796.b205.s395, NAD: SE/SSA/0004)

[10] SKBL:n artikkelia laajemmin ks. Gunnel Kölbe: Strategier för framgång. Marie Sophie Schwartz som föregångskvinna

[11] Marie Sophie Schwartz: Ett besök i Professor S-z’s frenologiska museum år 1850 (1858)

Kuva: Wikimedia