Eilen esiteltyjä vuosien 1863 ja 1864 listauksia vastaava ilmestyi muutaman vuoden tauon jälkeen Hufvudstadsbladetissa 8.7.1871. Se on otsikoitu "Helsingfors stads skattöre-längd enligt taxeringen år 1871" eikä sisällä mitään perustelua julkaisulle. Ensimmäisenä on listattu äyrien mukaisessa järjestyksessä kauppiaat, joiden ensimmäisellä ei kauppaneuvos P. Sinebrychoffilla on veroäyrejä lähes kaksi kertaa enemmän (112) kuin seuraavalla (60).
Seuraavana vuonna asettelu Hufvudstadsbladetissa 6.6.1872 oli niin tiheä, että kaikki äyritetyt mahtuivat samalle sivulle entisellä ryhmittelyllä. Tiheys ja jaottelu säilyivät myös seuraavina vuonna, jolloin lista julkaistiin jo kahdessa lehdessä (Hbl 11.& 12.6.1873, Morgonbladet 12.& 13.6.1873, Hbl 27.6.&2.7.1874).
Joulukuun 8. 1873 Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kunnallishallituksesta kaupungissa (SWL 3.-13.1.1874) muutti verotusta jossain määrin. Pykälässä 55 määrättiin, että "takseerauslautakunnan on velvollisuus tunnollisesti arvata ne tulot, joita kullakin kunnan jäsenellä voidaan katsoa vuoden kuluessa olevan kaupungissa taikka sen aluspiirissä olevasta kiinteästä omaisuudesta, siellä harjoittamastansa elinkeinosta tai liikkeestä sekä, jos hänellä kunnassa on asuntonsa ja kotonsa, palkasta, pensionista tai muista varoista". Erona entiseen oli se, "että kaupungin kaikki asukkaat ovat velvolliset ottamaan osaa niihin veroihin, jotka ennen olivat ainoastaan porvariston ja talon-omistajain suoritettavat" (US 25.2.1876)
Tällä tulojen kolmijaolla on tehty ne kunnallisverojen kantokirjat, jotka ovat vuodesta 1875 alkaen digitoituina käytettävissä Helsingin kaupunginarkistossa. Varhaisempiin ei ole hakemistoa, joten käytännön oppina totean, että koska luettelo perustuu maantieteeseen, voi yksittäinen henkilö löytyä useammalta sivulta, jos hänellä on tuloja useammasta osoitteesta. Tästä on esimerkki pilalehdessä Spets 10/1886
Pykälässä 56 määrättiin, että takseerauksesta tehty luettelo piti olla 14 päivää saatavilla "raastuvassa tai muussa soveliaassa paikassa". Tästä mahdollisuudesta piti ilmoittaa sanomalehdissä, mutta tietojen julkaisusta ei sanota mitään. Mahdollisesti uuden systeemin takia vuoden 1875 listaus julkaistiin Hufvudstadsbladetissa vasta seuraavan vuoden puolella 9., 10., 12., 16.3.1876. Se oli maantieteellinen eli todennäköisesti kopsattu suoraan kunnallisverojen kantokirjoista. Koska sanomalehdessä on vain äyrien kokonaismäärä, kannattaa kurkistaa myös asiakirjoihin, joista löytyy edellä mainittu kolmijako, vaikkakaan ei tarkempaa tietoa oletetusta tulonlähteestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti